Poikakoulu RPG
 
PääsivuKalenteriFAQHakuKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätRekisteröidyKirjaudu sisään

Jaa | 
 

 Crafty, Bold and Beautiful

Siirry alas 
Siirry sivulle : 1, 2  Seuraava
KirjoittajaViesti
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Crafty, Bold and Beautiful   To Joulu 24, 2009 1:39 am

"Mennään vaan!"
Raven sanoi, kun Cammy sitä ehdotti. Olihan sentään pakkasta ja poskia pisteli kirpeän ilman takia. Taisivat punertaakin ihan kivasti. Hengityskin oli kivasti höyrystyvää sössöä kun hengitti ulos. Poikke hymyili. Toinen oli tosiaa lämpimän sään ihminen, ei pakkasen, lumen ja muun kylmän säädön. Ruskettuikohan Cameronkin? Silleen että rusketusraidat erottuu tai jotain? Raven pähkäili kyseistä asiaa hyvinkin tiiviisti. Raven melkein delasi mielikuvien takia. Onneksi sentään Cameronin selitykset matkasta pelastivat! ..ehkä. Jotenkuten sentään.
"Aijaa?"
Raven kysyi pienen pään kallistuksen tuoman söpöyden ja utelaisuuden heijastuessa kasvoilta. Olivatko Nosa ja Marley sellaisia jotka kaaosta saivat aikaisiksi vai mikä homman nimi oli? Hän oli kyllä nähnyt tämän Kurosakin muutamaan otteeseen, näytti pelottavalta mutta ei sitten loppujen lopuksi ollut kunhan tuohon tutustui ja näin. Oikein sellainen.. halittava otus, kun sille päälle vain sattui. Poika kallisteli päätään hetken aikaa ja naurahti pienesti. Jep. Kun oikein rupeaa miettimään.. Nosa ja Cameron ovat kuin kaksi marjaa. Oikeita pikku terroristeja. Mutta Cammy on ihana pikku terroristi<3 Raven hymisi hiljaa.

"Hä? Ai, ööh.. joo tuota.. mietein vain.. omiani.. Kun en halua olla vaivaksi tai, silleen liian.. liimaantuva, mikä saattaisi ärsyttää tai jotain."
Raven kuitenkin kertoi, kun kerta tuli kysyttyä, mitä nyt häpesi heti sen jälkeen. Jos hän olisi ärsyttävää seuraa, tuskin tuo olisi edes hipaissutkaan häntä enää nytten. Tai mitään muutakaan siihen viittaavaa. Raven nojasi päätään varovaisesti Cameronin hartiaa vasten, antaen asian olla sitten, ilman sen kummempaa murehtimista.
"Mutta kuitenkin! Sinulla on varmaan nälkä! Kohta on ruokailu!"
Raven vahtoi nopeasti puheenaihetta, jottei tarvitsisi päätä hävetä sen enempää ja nyki pienesti toisen takkia. Kohta saataisiin Cammyn tavarat tuon huoneeseen, täällä uudella koululla, joka oli kyllä erittäin kaunis<3 Ravenin mielestä ainakin. Poika innoissaan selitti jotain.. turhanpäiväistä.. tai silleen turhanpäiväistä, ettei siitä tarvinnu silleen välittää tai pistää korvan taakse, kunhan höpisi lämpimikseen ja sai jotenkin hiljaisuutta rikottua. Tulihan tässä sitten selitettyä se vahinko mikä tapahtu Rafaelin kanssa. Se pusu ruokalassa ja tälleen. Mitä nyt sitä mentiin vaikeaksi, kun se kuitenkin oli aika noloa kerrottavaa omalle... omalle... ööh.. R-rakkaalle? Raven punastui korviaan myöten.
"J-jos mentäisiin nyt syömään, eikö? Sielä on lohimedaljonkeja.. ja perunamuussia, tai jotain."
Raven selitti hajamielisesti, tuijotellen lattiaa kun ei oikein muutakaan keksinyt mitenkään. Poika kuitenkin vilkaisi Cameronia. Pahastuikohan toinen kuulemastaan?
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Pe Joulu 25, 2009 6:27 pm

Cammy ei vielä ruvennut alkaa selittelemään aussilandian tapahtumia, kertoisi sitten kun päästäisiin kunnon paikkaan. Cammy puhalsi höyryä suustaan, mistä pojalle tulikin mieleen ettei hän ollut polttanut kertaakaan koko sen kahden viikon aikana Australiassa. Jes! Hän oli tainnut vihdoinkin päästä tupakasta eroon. Ainakin niin, että silloin kun hänellä oli hauskaa eikä hän stressannut mistään, ei hän edes kaivannut tupakkaa. Nähtäväksi jäisi miten kävisi nyt, kun kaikenmaailman koulujutut taas painaisi päälle ja ihmiset rupeaisivat taas alati vituttamaan Cammya pelkällä olemassaolollaan. Brrh, Cammy ei halunnut ajatella sitä. Ei vielä.
Sitten Raven rupesikin selittämään jotain, että hän olisi liimaantuva ihminen ja muka vaivaksi tai jotain. Cammy kuunteli Ravenin selitystä hölmistynyt ilme kasvoillaan, Ravenin lopetettua Cammy oli hetken hiljaa kunnes naurahti huvittuneesti.
"Sinä ajattelet liikaa. Et ole liimaantuva etkä missään tapauksessa ole vaivaksi, joten oles ihan huoleti vaan."
Cammy sanoi sitten hymyillen lempeästi toiselle, vetäen Ravenia vielä vähän lähemmäs. Toinen ajatteli ihan höpsöjä. Kennethiin verrattuna Raven oli jopa jäätävän etäinen. Hyih Kenneth. Toivottavasti Cammy ei joutuisi ihan hirveästi törmäämään tuohon neonpinkkiin ilmestykseen. Ihan Kennethin oman turvallisuuden vuoksi.
Sitten Raven vaihtoikin puheenaiheen ruokaan. Samalla hetkellä Cammyn vatsa kurnahti äänekkäästi. Hitto, hän oli viimeksi syönyt kunnolla silloin ajat sitten Australiassa, sen jälkeen oli syöty vain hädässä pieniä välipaloja ja suklaata.

Siinä sitä sitten löydettiin tiensä uudelle huoneelle. Oikein kivahan se oli, vaikkei Cammylla ollut aavistustakaan kuka hänen kämppiksensä oli. Joku random tyyppi, joka juuri nyt ei ollut paikalla. Siinä matkalla Cammy hämmentyneenä kuunteli Ravenin selitystä jostain Rafaelista. Kukahan hitto sekin oli? Kerran Cammyn silmäkulma nytkähti, joku juippi oli onnistunut saamaan Ravenilta pusun. Mutta eihän Cammy nyt siitä sen enempiä murehtinut, sehän oli selvä vahinko. Ja pelkkä pusu, kielari olisi sitten ollut vähän eri asia. Mutta kuinka edes olisi mahdollista antaa vahingossa kielari? Se oli mahdotonta. Mutta tämähän ei liittynyt mitenkään asiaan, koskaan niin ei ollut käynyt.
Cammy nopeasti heitti ne tavaransa sisään huoneeseen, hän ehtisi järjestellä sitten joskus myöhemmin. Raven oli mennyt tässä vaiheessa jotenkin vaikeaksi ja selitti vähän töksähtelevästi päivän menuta. Cammy katsoi toista hetken, hymähti sitten hymyillen ja suukotti rakastaan otsalle.
"Vai niin, vaikka enhän minä sitä kalaa syö. Mutta mennään, kuolen nälkään."
Cammy sanoi sitten, otti Ravenia kädestä ja lähti kiikuttamaan tuota ruokalalle päin. Kivaa kun täällä oli nämä käytävät rakennusten välillä, niin ei tarvinnut poukkoilla lumihangessa koulurakennukselle.
"Tahdot ihan varmasti kuulla kaiken Australiasta, ja vaikket haluaisikaan, kerron silti."
Cammy sanoi toiselle ja virnisti leikkisästi. Ei hän tiennyt kiinnostiko toista, mutta Cammy oli itse matkasta vieläkin niin innoissaan, että halusi kerrata ne tapahtumat jollekulle. Näyttäisi hän Ravenille niitä kuviakin sitten. Niitä kuvia missä hän oli uikkareissa uimarannalla, kjeh kjeh. Mutta Cammy silti jättäisi tarinasta pois sen joululahjajutun ja Marleyn tulevan lapsen kummisetäjutun, nyt olisi vähän turhan aikaista ruveta puhumaan yhteisestä kummilapsesta. Katsellaan sitten 9 kuukauden kuluttua.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   La Joulu 26, 2009 12:00 am

Hänkö.. ajatteli liikaa? Raven katsoi Cameronia pää kallellaan. Miten niin hän ajatteli liikaa? Ei pitänyt paikkaansa! Hän.. hän ajatteli kaikkea hyvin tärkeää ja se oli sellaista mikä.. mikä piti ottaa huomioon aina! Ja.. ja ikuisesti ja... hän ajatteli liikaa. Nyyh. Cameron oli oikeassa. Poika huokaisi.
"Nokun.. en halua olla vaivaksi.."
Raven mumisi, siirtyen lähemmäs mielellään. Lämpöinen otus tämä Cammytti. Raven katsoi Cameronia, kietoi molemmat kädet toisen ympärille ja kiehnäsi vähän. Toinen oli niin mukavan tuntunen. Tuntuisi varmaan vielä paremmalta jos.... jos... jos..... iik! Ei kannattanut ajatella tuollaisia! Saisi kohtauksen! ..alakerrassa! Ymf. Raven katseli seiniä. Olipa ne mielenkiintoisen näköisiä.. nyt yhtäkkiä. Raven huokaisi ja katsoi toista sitten varovaisesti. Vain saadakseen pian suukon otsalle. Se sai hänet hymyilemään Mutta myös pysähtymään. Ei hän halunnut pelkkää pusua otsalle.. Pysähdyttyä, Raven hipsi toisen eteen, nousi varpailleen ja kinusi tuolta suukkoa. Taas. Minkä sille voi että Cammyä oli mukava suukotella ja.. smoochata ja ja.. no nuoleskella tuon kanssa. Pienesti vain. Nyt tosin pieni pusu vain. Minkä jälkeen hilluttiin takaperin, vetäen Cameronia mukanaan. Sitten ruokalaan syömään sapuskaa. Cameronin kanssa oli kiva hipsutella. Ja ruokajonossa, kun venaili omaa vuoroaan, oli kivaa painautua tuon rintaa vasten ja kietoa tuon kädet oman vyötärön ympärille, ja omia käsiä pidettiin Cammyn käsien päällä.
Päästiinhän sitä sitten päästiin pöytään syömään koulun hyviä ruokia. Raven virnisti pienesti kun toinen aikoi kertoa australian matkastaan ja sitten vielä uhkasi kertoa siitä vaikkei kiinnostaisikaan. Raven nyökkäsi kuitenkin ja mussutti kalaa, kuunnellen toisen kertomuksia. Ihanan makuista ja ihanaa kuunneltavaa. Hih. Oli se kivaa kun joku kertoi jotain. Varsinkin onnistuneesta matkasta. Mh.

Raven hymisi itsekeen kun käveli huoneelle takaisin.
Mutta mitäs sitten? Mitä sitten tehtäisiin kun huoneelle päästäisiin? Tosin, Cameron oli varmasti väsynyt, joten pitäisi tuon antaa olla ja levätä. Raven hymyili itsekseen. Pitäisikö raukka peitellä? Nää.
"Mitä me tehtäisiin? Katotaan jotain leffaa?"
Raven kysyi, kallistaen päätään pikkuisen katsellen toista. Uu! Misteli! Olipa se kau---nis.. Raven pamahti punaiseksi ja vilkuili muualle, tökki sormiaan yhteen ja rupesi suoristamaan Cameronin paitaa ja ties mitä kaikkee jännää sääti, ennen kuin suikkasi suukon toiselle. Minkä jälkeen virnisti, ja pinkaisi pakoon. Kivaa pientä hippaleikkiä näin muuten vaan~
Ei siinä niin kovin pitkälle kuitenkaan kipitetty, kunnes antoi toisen ottaa itsensä kiinni ja sitten tyytyväisenä kiehnäsi toista vasten. Hymisi vielä sitäkin kuinka Cameron oli ihanan lämmin otus. Ja kääntyi toisen sylissä vielä silleen että oli kasvotusten tuon kanssa. Sitä alettiinkin olemaan oman huoneen ovella jo. Hih. Cammy tuskin tiesi että hän oli toisen kämppiksenä! Ravenillä kun ei paljoa tavaroita ollut tai mitään, ja muutenkin.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   La Joulu 26, 2009 3:59 pm

Ravenin taas tullessa kinuamaan suukkoa, eipä Cammy voinut tuota vastustaakaan. Yumm, Raven. <3 Siinä sitten taas lipaistiin pienesti toisen huulia, sen pidemmälle nyt ei kannattanut mennä tässä keskellä käytävää missä muitakin ihmisiä kulki. Ei kukaan nyt haluaisi nähdä ihmisiä kutemassa ihan kiimaisina julkisilla paikoilla.
Ja muutenkin, jalkovälissä alettiin olemaan kypsää kamaa. Lienisi kaikkien kannalta terveellistä lopettaa nyt. Gweh. Ei kannattaisi innostua liikaa. Eiei. Siinä sitä sitten pompittiin tyytyväisenä hymyillen Ravenin perässä ruokalaan. Ja ruokajonossa kun ei muutakaan tekemistä ollut, niin yhä vain jatkettiin Ravenin kanssa halailua ja kiehnuamista. He näyttivät aivan vastanaineelta pariskunnalta. Kerrankin Cammy sulki pois ympäriltä tulevat kommentit. Järkyttyneitä katseita kohdistettiin heihin jälleen, mikä nyt ei ollut mikään yllätys. Kyllä Cammy tiesi millainen miesmagneetti hänen Raveninsa oli. Ja Raven oli nyt yksinoikeudella hänen. Kai. Cammy kyllä mukiloisi mukavasti jokaisen liian lähelle tulevan hyypiön.
Sitten saatiinkin ruokaa. Cammy meni Ravenin perässä pöytään mutustelemaan onnellisena perunamuusia ja kalan sijasta paistettuja vihanneksia, sellaisia vauvaporkkanoita ja kaikkea jänskää. Ja puolet lautasesta olikin sitten jotain raikasta tuoretta salaattia, jonka Cammy oli tarkistanut moneen kertaan ettei siellä varmasti ollut mitään epämääräisiä, hänelle vaarallisia ruoka-aineita. Siinä sitten aloitettiin kertomaan Australian matkasta, kuinka hän oli yllättänyt ensin vanhemman pikkusiskonsa pitämästä uima-allasbileitä, ja kuinka heti seuraavana aamuna kun Cammy ja Nosa olivat majoittuneet Cammyn huoneeseen nukkumaan, ja Marley oli tullut ryminällä sisään, potkaissut Cammyn oven auki ja intoa puhkuen raahannut Cammyn ja Nosan hippipakuunsa ilman että olivat saaneet edes aamupalaa. Kertoipa Cammy myös Sonnysta, joka oli kännipäissään saanut idean lähteä kanootilla melomaan Uuteen-Guineaan. Onneksi tuo oltiin saatu pysäytettyä. Cammy kertoi myös kuinka oli saanut kauhean kohtauksen, kun Liam oli keihästänyt akvaariokaloja haarukalla. Onneksi tuokaan ei hitaan älynsä onnistunut nappaamaan yhtäkään kalaa. Cammy ymmärsi vasta nyt, miten epämääräistä sakkia hänen ystävänsä oikein olivatkaan. Ravenin täytyisi ihan varmasti tavata nuo joskus. Vaikka raukka varmaan säikähtäisikin kuoliaaksi.

Meni siinä varmaan lähemmäs tunti, että Cammy oli saanut selitettyä omast mielestään kaikki tärkeimmät asiat. Oikeastaan kaikki muut olivat jo lähteneet ruokalasta, kun Cammy vielä viimeisteli mehunsa ja he lähtivät takaisin asuntolalle. Matkalla Cammy haukotteli makeasti. Huh huh, vaikka hän oli sen lentomatkan kokonaan nukkunut, ainakin yrittänyt, niin matkustaminen oli silti rankkaa. Äsh, kohta siis varmaan pitäisi mennä nukkumaan. Vaikkei kello ollutkaan vielä paljon mitään. Cammy tuskin koskaan meni nukkumaan ennen puoltayötä.
Lopulta Cammy pääsikin huoneelleensa ja oli jo avaamassa oveaan astuakseen sisään, kun huomasikin vilkaista oven vieressä olevaa nimikylttiä, jossa ilmoitettiin asukkien nimet. Cameron Seymour-Symers ja... Raven Cooper. What the... Hetken Cammy tuijotti häkeltyneenä silmät tuikkien nimikylttiä. Voisiko se oikeasti olla noin? Cammy sitten tökki nimikylttiä sormellaan ja kääntyi katsomaan Ravenia.
"Sano että tämä on totta."
Cammy henkäisi sitten eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Tämä tuli vähän nopeasti, eihän hän ollut Ravenia tuntenut kuin kuukauden. Mutta ei se mitään. Ei olisi voinut elo paremmin uudessa koulussa alkaa!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   La Joulu 26, 2009 5:51 pm

Raven hymisi itsekseen kipittäen toisen mukana. Ovella toinen kokikin mukavan pienen yllätyksen. Raven vain virnisti pienesti ja nyökkäili tyytyväisenä. Jeps. He oliva kämppikset. Oli hänkin siitä yllättynyt, nyt kun yhtäkkiä oltaisiin enemmänkin kahdestaan, vielä uudessa paikassakin. Raven punasteli pikkuisen, kun ajatukset lähti loikkimaan omia teitään iloisesti. Turhankin paljon. Tuli kuumakin yks kaks. Se ei ollu mikään.. kiva juttu. Raven yskäisi kerran ja katseli viattomana ympärilleen, kunnes katsoi sitten Cammyä.
"Onko se paha juttu?"
Kysyttiin varovaisesti. Tietysti hän voisi muuttaa toisaalle ja sitten ehkä saada Nosa siirtymää Cammyn kämppikseksi tai jotain. Ketä Nosalla oli kämppiksenä edes? Joku epämääräisyys varmaan. Poika kipsutti sisälle sitten ja hymyili toiselle somasti. Blondi hyppäsi makoilemaan sängylleen. Makoili vatsallaan ja katseli Cameronia. Ihaili tuota vain kovasti. Tuo kun oli niin komiata katsottavaa. Raven hymyili itsekseen, kieri paikoillaan vähän itsekseen, jääden lopulta makoilemaan selälleen, tuijottaen kattoa ja viistosti sitten Cameronia.
Raveni tosin halusi Cameronin viereen. Silleen mukavasti, mutta se ei oikein onnistunu kun pedit oli niin kaukana toisitaan. Lopulta ne oli laitettu vieretysten, pedit siis.

Cameronin kanssa oli kiva kiehnuttaa.
"..Mitä sinä harrastat?"
Raven kysyi sitten, makoillessaan Cameronin kainalossa, pää mukavasti tuon hartiaa vasten. Ei hän silleen mitään muuta tehnyt. Makasi. Piirsi paria ympyrää toisen rinnalle, mutta jätti senkin sitten, nauttien vain toisen läheisyydestä kun tässä nyt pääsi taas olemaan. Oli ollut niin yksinäistä ilman Cammytintä, silloin kun tuo oli ollut sielä Australiassa. Heh, ne toisen krtomukset pyöri päässä vieläkin. Oli ollut kivaa kuunneltavaa. Hirveästi toiselle oli sielä tapahtunut kaikkea. Nosan ukkikin kuullosti mielenkiintoiselta. Marley nyt kaikkein eniten kylläkin, kun otti huomioon miten tuo oli rehannut kaksikon ylös ulos ja lenkille tyyliin.
Raven suikkasi pienen suukon toisen poskelle ja hymisi tyytyväisenä. Hieroi vielä nenääkin toisen poskea vasten.
"Pitäisi vissiin mennä jossain välissä loikkimaan uloskin. Haluan lumiukkoja tekemään! ...tosin lumen pitäisi olla märempää.."
Raven mumisi itsekseen, pähkäillen omiaan siinä.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Su Joulu 27, 2009 3:28 pm

Ravenin kysyessä sitten oliko se paha juttu, Cammy hymyili ja tuhahti.
"Ei tietenkään, tyhmeliini."
Cammy sanoi, virnisti ja sipaisi hellästi kädellään Ravenin poskea. Nääw, Raven ajatteli taas liikoja. Ei tuon tarvitsisi. Cammy itse tosin tuppasi olemaan niitä ihmisiä, jotka ajattelivat liian vähän. Liekkö johtui kokemattomuudesta ihmisten kanssa olemisesta vai mistä. Cammy kun ei tosiaan ollut ihminen seurallisimmasta päästä, ja yleensä ne olivat ne muut ihmiset jotka tekivät ystävyydelle aloitteen ja sillain.
Noh, joka tapauksessa Cammy avasi tyytyväisenä virnuillen oven heidän yhteiseen kämppäänsä ja astui sisään. Huone oli tosin vielä hyvin tyhjä, jotkut muuttoapulaiset olivat raahanneet Cammyn tavarat sieltä CloudBerryltä tänne uuteen kouluun ja asettanut ne siististi seinän viereen. Yksi jättisuuri pahvilaatikko ja kitarakotelo, niiden vieressä vielä se Cammyn itse raahaama matkalaukku. Nyt vielä näytti tyhjältä, mutta jahka Cammy pääsisi levittelemään nuottinsa ja piirrustuksensa ympäri huonetta, huone tuntuisikin äkkiä liian pieneltä. Ja Cammy tykkäsi siitä niin. Pieni ja viihtyisä. Cammy tosin ei tiennyt, miten Raven suhtautuisi hänen ajoittaiseen sottaisuuteensa, mutta se olisi sen ajan murhe.
Cammy huokaisi pienesti, haukotteli ja käveli oman sänkynsä luokse, rojahtaen siihen sitten vatsalleen köllimään. Aah, täällä oli pehmeämmät sängyt kuin Cloudberryssa. Cammy hymisi hetken tyytyväisenä tyynyynsä. Sitten pitikin raahata sängyt vierekkäin, sillain mukavasti ikkunaseinän keskelle. Nyt oli mukavaa. Oikein mukavaa. Cammy vaihtoi nukkuma-asentoa selälleen, niin että Raven pääsi mukavasti kainaloon kiehnuttamaan.

Raven sitten tiedustelikin mitä hän harrasti. Cammy räpytteli silmiään hetken. Tjaa, eikö hän ollut vielä kertonut?
"No tuota.. Karatea ja judoa silloin kun se vaan on mitenkään mahdollista, täällä se vaan on vähän vaikeaa. Mutta sitten minä soitan paljon kitaraa, ja piirrän, ja kirjotan, ja.. öö. Olikohan siinä kaikki."
Cammy selosti sitten ja rapsutti pienesti ohimoaan. Harrastiko hän mitään muuta? No kaikenmoista liikuntaa nyt oikeastaan joka päivä, mutta ei sitä kai sinänsä harrastukseksi laskettu kun se oli vähän enemmänkin niinkuin elämäntapa. Tai jotai. Cammy näytti hetken hämmentyneeltä. Hän teki oikeastaan ihan kaikkea mitä oli mahdollista tehdä.
Cammy kierähtikin sitten kyljelleen ja nosti päätään niin että saattoi katsoa Ravenia kunnolla. Blondi ei ollut paha ilmestys siinä makoillessaan. Cammy virnisti sitten leveästi ja vekkulisti, ehkä pervosti jopa. Theehee. Cammy räpytteli suklaanruskeita, mustien, pitkien ja tummien ripsien reunustamia silmiään ja katseli Ravenia virnuillen typerästi. Raven sitten vaihtoikin puheenaiheen lumiukkojen tekemiseen. Ah damn. Lumen ajattelu melkein latisti tunnelman. Ehkä Cammynkin pitäisi opetella tykkäämään lumesta jos halusi pitää Ravenin tyytyväisenä.
"Minä en pidä lumesta. Se on kylmää. Täällä lämpimässä on mukavempaa."
Cammy höpisi sitten enemmänkin itsekseen, ja jatkoi sitten sitä typerää virnuiluaan hetken, ennenkuin siirtyi vähän lähemmäs Ravenia, kumartui tuon ylle, smoochasi toista ensin molemmille poskille ja sen jälkeen suulle, ujuttaen kieltään varovaisesti toisen huulien lomasta. Nyt kun he olivat täällä (oletettavasti) lukitun oven takana, kielareita saattoi vedellä ilman että pelkäsi jäävänsä kiinni.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Su Joulu 27, 2009 6:14 pm

Karatea ja judoa? Kuullosti vaaralliselta ja vauhdikaalta. Raven nyökkäsi pienesti. Vai niin. Näköjään heillä oli myös yhteisiä harrastuksia. Mutta se kirjottaminen! Ravenhän tuli uteliaaksi! Teki mieli lukea niitä heti! Tai jossain välissä ja näin. Poika vilkaisi Cammyä ja mutristi pikaisesti huuliaan, pähkäillessään tätä asiaa.
"Saanko minä lukea niitä joskus, niitä sinun kirjoituksia?"
Raven kysyi ja katsoi tuota. Niitä voisi olla mielenkiintoista lukea. Tosin, riippu mitä toinen kirjoitteli~ Jos ne oli pornotarinoita niin sitten hän.. skippaisi ne. Kiitos vain.. voisi tapahtua kivaa pientä.. vahinkoa. Ehkä. Raven chuuitti Cameronin leukaa pienesti ja hymisi itsekseen. Raven inahti kun Cameron oli yhtäkkiä lähempänä toisella tavalla, kuin äsken. Tuo tuli niin.. lähelle. Oli niin, ihastuttavan.. lähellä. Tuntui omituiselta vatsan seudulla. Silleen jännältä. Lämmitti ja.. poskia punoitti. Hän muisti sen jostain.. ..se oli sitä kun.. kun.. Poika huokaisi pienesti. Katseli tuon jännää ilmettä. Kun tuo virnisti noin jännästi. Raven tunsi miten posket punoitti enemmän ja kädet jotka oli omaa rintaa vasten oli kevyesti nyrkkiin puristettu. Sininen katse tuijotti häntä nuorempaa poikaa, tuon kauniita silmiä joita reunusti niin nätit tuuheat ripset.. Raven tunsi uppoavansa noihin kauniisiin silmiin.
"M-mutta.. lumi on kaunista.. Kun, se on silleen.. hienosti puun oksilla.. kun hiutaleita sataa... hitaasti... maahan.."
Raven selitti, äänen hiljentyessä loppua myöten, sitä mukaan kun toinen myös samalla suukotti poskia ja oli jo pian huulien kimpussa. Kädet, hivuttautui omalta rinnalta, Cammeronin niskalle. Hyminä vain kuului kun suudelma syventyi, ujosti Raven hivutti omaa kieltään aussin kieltä vasten. Veti tuota vielä lähemmäskin itseään.. Ei hän halunnut tämän suudelman, kielarin, minkälienee, loppuvan vielä ainakaan. Aivot oli jo aikaa sitten menneet mössöksi, ei hän enää edes tiennyt mitä ajatteli, mitä mietti, mitä mielessä liikkui. Hän vain oli siinä, Cameronin alla, kielten tanssiessa iloisesti yhdessä, vuorotellen toistensa suussa. Raven nautti tästä. Oli lämmintä, oli mukavaa. Mitä nyt lämpötilan noustessa, tuntui hirvittävän kuumalta.
Varovaisesti kädet hivuttautui, Cameronin vatsalle takaisin ja sieltä paidan alle, silittämään tuota ihanaa tummaa ihoa. Se näytti hyvältä, niin seksikäältä. Tuntui hyvältä.. Vissiin turhankin hyvältä, kun kuitenkin alkoi jo jänskää kihelmöintiä tuntumaan alempana kuin vatsassa. Vaikka sieläkin pörräsi miljoonat pienet perhoset enemmän tai vähemmän. Kädet hivuttautui Cameronin vatsaa pitkin ylös.. ja alas.. Pian selän puolelle, hivelemään toisen lämpöistä ihoa.
Meniköhän tämä liian tää liian pitkälle? Cai kuvittelikohan hän? Eei.. kai.. ehkä. Raven huokaisi kun tämä kiva loppusi. Tuntui omituisen hyvältä.
"Cam..?"
Raven ynähti, katsoen Cameronia, kysyvänä. Nenää hierottiin toisen leukaa vasten, huulet hipaisi pian Cameronin huulia, kieliki lipaisi aussin huulia pikaisesti.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ti Joulu 29, 2009 7:07 pm

Ravenin kysyessä saisiko tuo joskus lukea Cammyn kirjoituksia, Cammy puri hetken huultaan.
"Ööh.. joo.. jos nyt mikään niistä on sinua kiinnostava asia."
Cammy oli sanonut. Ei hän mitään tarinoita kirjoittanut, hän pääasiassa vain piti blogia jonne vuodatteli muka vallankumouksellisia aatteitaan. Kaippa Cammy voisi antaa tuolle bloginsa nettiosoitteen, voisi käydä sieltä sitten omalla ajallaan lukemassa. Sielä oli myös mielenkiintoisia kommentteja muilta kävijöiltä, joille Cammy pääasiassa aina vain repeili.
Mutta takaisin nykyhetkeen.
Ravenin epätoivoinen yritys selittää Cammylle lumen kauneudesta, oli mennyt aussinuorella toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Cameron oli nyt tämän hetken pauloissa. Hänellä ei koskaan ollut ollut poikaystävää (eikä liioin tyttöystävää, yöks) joten tilanne oli uusi ja kiehtova. Ja kaikin puolin ihana. Cammylla ei siis ollut minkäänlaista aikomustakaan lopettaa ilman hyvää syytä. Hyvä syy voisi olla vaikkapa se, jos Raven oikeasti pyristelisi vastaan tai jos vaikka Daiki potkaisisi oven sisään ja tulisi selittämään Cammylle jotain Shakaspearen sitaatteja. Hyrr, se latistaisi tunnelman täysin.
Mutta! Niin ei käynyt. Ei pyristelyä, ei Daikia (vielä), vaan Raven suuteli takaisin ja asetti kätensä Cammyn niskalle, joka puolestaan painautui vielä vähän eteenpäin ja asetti toisen kätensä Ravenin toiselle puolelle, pääsen vielä paremmin olemaan toisen päällä. Raven maistui vähän... lohelta, kun tuo oli sitä äsken syönyt, ja vaikka Cammy ei itse kalaa syönytkään, ei häntä haitannut vaikka Raven nyt kalalta maistuikin. Öh. Olipas epäeroottisia ajatuksia.
Ravenin viedessä kätensä Cammyn paidan alle, lämpimät väristykset kulkivat varpaista aina rastojen päihin asti, ja jokainen Cammyn kehon lihas jännittyi. Whee! Ravenin käsi tuntui viileältä iholla, kun Cammyn ruuminlämpö oli muutenkin normaalia korkeampi, ja siihen vielä lisättynä se että tilanteen johdosta hän kävi harvinaisen kuumana. Cammy alkoi myös hyvää vauhtia heräillä jalkovälin puolelta. Cammy ei kumminkaan kiinnittänyt huomiota itseensä, hän halusi koskea Ravenia, vähän enemmän ja vielä vähän lisää.
Lopulta he pitivät hengähdystaukoa suutelemisesta, mutta Cammy ei vetäytynyt yhtään taaemmas, hengitti vain raskaasti siinä Ravenin päällä. Silmiin nyt tosin ei enää hirveästi kehdannut katsoa, sen verran likaisessa mielentilassa aussinuori oli. Sen sijaan Cammy laski kätensä Ravenin rinnalle, samalla kun suuteli tuon leukapieltä. Raven sitten varovaisesti kutsui hänen nimeään kysyvästi.
"Haluatko että lopetan?"
Cammy kysyi matalalla pehmeällä äänellä, vähän ehkä unettavalla jopa, mutta ei osoittanut minkäänlaisia merkkejä lopettamisesta. Käsi liukui hieraisemaan keveästi Ravenin toista nänniä, jatkaen siitä sitten verkkaisesti alaspäin. Cammy antoi pieniä pusuja Ravenin korvanjuuresta aina solisluulle asti, samalla kun käsi oli löytänyt tiensä jo housujen reunalle..
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   To Joulu 31, 2009 10:03 pm

"Kyllä minua voisi kiinnostaa.."
Raven hymähti pienesti. Poika katseli Cammyä. Olihan toisten ajatusmaailmaa lukea. Tietää sitten mitä muut ajattelee ja näin silleen hienosti vähän tietää toisen ajatusmaailmassa ja näin.. jännästi.. äh.

Raven tuijotti Cameronia suudelman jälkeen, aivot oli edelleen mössöä tottakai. Tuntui jännältä. Olihan hänkin jo alkanut iloisesti heräilemään alapäästä, mutta yritti kovasti ajatella jotain muuta ja saada jotain muuta ajateltavaa. Mutta se oli yllättävän vaikeeta, kun Cameron suukotti hänen leukapieltä, puhuikin niin... seksikäästi. Raven värähti toisen äänestä melkein enemmän, mieluummin kuin toisen tekosista. Poika hyrisi itsekseen hiljaa paikoillaan ja sitten vielä vinkaisi kun toisen käsi hipaisi hänen nänniään. Hän oliki jo unohtanu miten herkät ne oli, eikä tilannetta auttanu niinkään yhtään ne suukotkaan joita ropisi kaulalle ja siitä alas solisluulle. Raven henkäisi pariin otteeseen.
"E-en.."
Raven vinkui hiljaa toiselle. Ei hän halunnut. Tyhmäkö toinen oli? Raven kiemurteli toisen alla, ynisten pienesti. Mitä nyt värähti kun toisen sormet oli hänen housujen reunustalla. Poika räpytteli silmäänsä ja tuijotti ensin eteensä, sen jälkeen yritti katsoa Cameronia, mutta kaikki mitä näki oli kivat, tummat rastat.. naaw. Tuo punane rasta oli söötti. Mutta! Raven kiemurteli toisen alla, housut oli jo auki, mikä sai Ravenin ynisemään pienesti, ja puremaan alahuultaan. Sitten ne jätettiin rauhaan näköjään. Raven nyt päätti pelata vähän aikaa ja veti Cammyttimen taas kunnon huulilukkoon. Kiusaten aussinuoren kieltä omallaan, hieroi niitä vastakkain.. Kallistipa päätäänkin tarvittaessa mille puolelle nyt ikänä tarvittikaan. Lipaisi vielä Cameronin huuliakin lopuksi. Sen jälkeen hän halusi leikkiä toisen kanssa. Varovaisesti näykkäisi tuon leukaa, sitten leuan alustaa ja varovaisesti -ehkä enemmänkin ujosti- kaulaa. Taisi siihen tulla piienen pieni mustelma. Ei paha edes. Sellainen juuri ja juuri näkyvä. ..fritsun.. kaltainen.. juttu...
"Mmh!"
Ei noin saanut koskettaa! Ei siinä mitään, se tuntui hyvältä mutta.. mutta.. siis aivan liian hyvältä.

Olihan se jännää maata siinä, paita auki, rinta ja vatsa paljaana, housutki auki napitettuina, paljastaen pojan vaaleansiniset -joiden reunoilla oli pienet vaaleat pitsit- hipsterit. Olihan ne tyttömäiset. Silleen.. nolot. Raven koettelikin peitellä itseään, ujostellen toiselta. Raven punasteli ja katseli toista. E-ei tässä mitään hätää olisi, kai. Ja vielä vähemmän tarvitsisi nolostella, kun toinen oli jo nähnyt hänet alasti.. kun hän oli sokeana ollut ja toinen oli auttanut häntä peseytymään.. Ygh! Mutta.. hän ei nähnyt toista ilman vaatteita. Ja hän tahtoisi niin kovasti.. Raven ynisi pienesti tais kertaalleen lantiotaankin nostaa kun heidän mukavalla mallilla olevat haarustat hieraisi toisiaa vasten.
"O-oletko nyt.. aivan varma?"
Raven kysyi varovaisesti kun vihdoin uskalsi luottaa ääneensä edes jotenkuten. Ja silti hänen ääni värisi. Poika ynisi itsekseen, siirti sitten kädet rinnalleen, kallisti päätään vähäisen sivulle. Katse pysyi Cameronissa kuitenkin. Se oli silleen jänskän alistuva. Sellainen ukettavahko ilmeen kaltainen.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Pe Tammi 01, 2010 12:26 am

Hehee, kyllähän Cammy tiesi sen ettei toinen halunnut että hän lopettaisi. Kyllähän sen nyt näki ja kuuli kuurosokeakin. Mmh. Cammyn päässä ei tällä hetkellä oikein liikkunut mitään järkevää, ei ainakaan mitään sellaista että mitä tästä saattaisi seurata. Cammyn mielen oli vain täyttänyt Raven, Raven ja Raven. Ja jokin pieni toimintasuunnitelma, että Cammy sentään tietäisi jotain mitä pitäisi tehdä. Cammyn joku... semetysvietti oli herännyt, ja minkäänsortin epäröintihän ei kuulunut asiaan. Aivan uusi puoli Cameronissa. Tästä ei tiennyt edes Nosa. (ja hyvä niin.)
Cammy taas liu'utti housujen rajalle ehtineen kätensä takaisin ylös aikeinaan avata Ravenin paidan napit, mutta yllättäen blondi vetikin hänet taas suudelmaan. Yllättyneenä Cammy mumahti pienesti, mutta suutelikin sitten tietysti takaisin. Ravenin kiusoitellessa kieltään omallaan, Cammylle tuli vain entistä enemmän kuuma. Hän syvensi pienesti suudelmaa kiihkeämmäksi ja veti terävästi henkeä. Tässä välissä kumminkin Cammyn käsi rupesi toimimaan oma-aloitteisesti ja rupesi vaivihkaa availemaan Ravenin paidan nappeja, samalla kun Raven vielän suudelmankin jälkeen häntä kiusasi. Ravenin suudellessa ujosti Cammyn kaulaa, aussipoju henkäisi pienesti ja piti silmät kiinni, käden kumminkin yhä availlessa toisen paidan nappeja, viimeistellen sen ja hieraisi sitten kevyesti Ravenin housun etumusta, jossa näemmä alettiin myös hereillä olemaan.
Kosketus saikin Ravenin äännähtämään kivasti. Ja siitäkös Cammy tykkäsi. Näppärällä liikkeellä Cammy avasi housujen napin ja vetskarin siinä samalla, vetipä vielä housuja tuuman verran alaspäin. Ravenin lopettaessa hänen kiusaamisensa Cammy siirsi katseensa alemmas, tuijottaen sitten lopulta hämmentyneenä Ravenin vaaleansinisiä alushousuja pitsireunuksineen. Cammylla oli vähän sellainen kutina, etteivät nuo tainneet ihan poikien alushousut olla.
Pienesti Cammy kohautti olkiaan, eihän sillä mitään väliä ollut. Hyviltähän nuokin näytti. Oikein.. hyviltä. Sekunniksi rastapää vajosi omiin perversseihin ajatuksiinsa, mutta havahtuikin siitä kun Ravenin hento ääni rikkoi hiljaisuuden. Cammy hymyili taas hieman viekkaasti. Ei tässä sanoja tarvittu, pelkkiä tekoja. Cammy painoi kosteat kuumat huulensa Ravenin omille jälleen kerran suudellakseen. Cammy painoi lantiotaan hieman Ravenin lantiota vasten. Molempien housuissa alkoi olla jo turhan tukalaa. Cammy jatkoi suudelmaa, leikitellen kielellän blondin kielen kanssa, ja siirtyi samalla hieman pois toisen päältä jotta seuraavan operaation voisi suorittaa helpommin. Cammyn toinen käsi leikki hetken Ravenin toisella nännillä, jatkaen siitä sitten alaspäin kaunista vaaleaa ihoa pitkin aina alushousujen reunalle, pujahtaen siitä sitten sisään. Sormet löysivät tiensä tuskallisen hitaasti Ravenin miehuuden herkälle jo kostuneelle kärjelle. Cammy itsekin värähti, siirtäen suudelmansa pois toisen huulilta ja siirtyi suutelemaan toisen kaulaa, samalla kun Cammyn sormet puristuivat Ravenin miehuuden ympärille, aloittaen hitaasti edestakaisen liikkeen. Cammy väkersi jotain fritsun kaltaista Ravenin kaulalle, käden nopeuttaessa pikkuhiljaa liikettään Ravenin jalkovälissä.
Cammylla itsellään alkoi olla jo liian kuuma. Hän ei ollut ottanut mitään vaatteitaan pois, ja lisäksi hänestä tuntui, että hän tulisi kohta housuihinsa. Cammy hengitti raskaasti ja nielaisi sitten. Hän ei voinut juuri nyt katsoa Ravenia silmiin, tuskin toinenkaan juuri nyt hirveästi haluaisi. Cammy siis vain painautu hieman lähemmäksi toista, hipaisi nenällään toisen kaulaa ja kuunteli vain Ravenin ääntelyjä, kun tuo läheni kliimaksia hänen käsittelynsä alla. Cammyn käden tahti Ravenin kuuman miehuuden ympärillä vain koveni kokoajan, vieden Ravenia yhä syvemmälle nautintoon. Cammy puri pienesti huultaan ja piti silmänsä kiinni.

Juuri sillä samailella hetkellä käytävältä kuului juoksuaskeleita, jotka pysähtyivät Ravenin ja Cameronin ovelle ja ennenkuin kukaan ehti reagoida mitenkään, ovi potkaistiin auki ja sisään porhalsi Daiki, Cammyn ah niin rakastettava pikkuserkku innosta puhkuen. Säikähtäneenä Cammyn silmät rävähtivät auki, hän puri kieleensä ja saikin aivan mahdottoman sätkyn, jonka johdosta Cammy Ravenin kera suorastaan lennähti pois sängyltä lattialle oikein ryminällä. Mitä vittua Daiki täällä teki?! Miksi juuri nyt?! Oh God, why?!
"Cammypojuliiii~! Kuulin että olet tullut takaisin! Miten matka meni? Toitko tuliaisia?! Missä Nosa-chan on?!"
kuuluikin sitten kysymyksien tulva. Cammy hakkasi päätään lattiaan, ennenkuin nosti päänsä sängyn takaa ja katsoi Daikia hyytävästi. Pikkuserkulla oli yllään musta tiukka hihaton t-paita, rennot mustat kangashousut, jotkut mustat tossut, päässään musta superiso leveälierinen kanhashattu jonka lierit olivat sivuilta käännetty ylöspäin, ja hatun toisella puolella oli suuria, muhkeita ja pörröisiä sulkia. Lisäksi Daikilla oli mukanaan, alumiininen foil miekka. Cammy ei välttämättä halunnut tietää, mitä Daiki oli ollut tekemässä ennen kuin ryntäsi tänne. Naurettava asu, niinkuin aina ennenkin. Mutta siis. Siinä se pikkuserkku sitten seisoi ovensuussa typerä virne naamallaan.
"...Daiki..."
kuului sitten hyytävä ääni Cammyn suusta ja rastapään alaluomi väpätti. Cammyn erektio oli kadonnut kuin tuhka tuuleen sillä samaisella hetkellä kun Daiki oli potkaissut oven sisään. Miksi tuon oli niin pitänyt tehdä? Miksi kaikki aina potkivat hänen oviaan sisään! Jokatapauksessa, Daiki ei osannut lukea tunnelmaa.
"Mikä on jätkät, herätinkö tai jotain?"
Daiki kysyi sitten tyhmänä. Tämä olikin mahtavaa. Ravenin ensikosketus Cammyn sukuun, ja sen täytyi olla juuri nyt ja juuri Daiki. Ei hyvä. Cammy halusi ryömiä johonkin rakoon ja kuolla pois.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Pe Tammi 01, 2010 11:51 pm

Cameronin huulet tuntui polttavilta kun toinen häntä taasen suuteli. Raven ynisi toisen huulia vasten. Voihkaisten hiljaa, kun toinen painoi heidän etumukset vastakkain. Tuntui hyvältää. Raven huokaisi syvään kun suudelmasta irrottiin. Tarvitsi happea, enemmän tai vähemmän. Hento keho värisi Cameronin käsittelyssä. Kun toinen hänen nännejään näpräsi, tai sitten kun tuon sormet hiippaili alemmas hänen kehollaan kokoajan. Kohta ne olivatkin jo turhankin alhaalla. Liiallista tuttavuutta tekemässä hänen.. iik! Ravenin lantio nytkähti kun toisen käsi eksyi hänen miehuudelle, aloittamaan sen härnäilyt. Poika oli jännittynyt jo niin että hyvä jos uskalsi hengittää ollenkaan. Kuitenkin oli pakko haukkoa happea kuin seinä hullu kun toinen hellästi aloitti hyväilyn. Pientä ulinaakin karkasi huulilta kun toinen fritsua hänen kaulalleen väkersi. Raven voihki ja huokaili.
Tuntui ihanalta. Milloin viimeksi hän oli tällaista kohtelua saanut osakseen? Oi, hän ei edes muistanut milloin.. siitä oli aikaa. Ainakin puoli vuotta, likemmin ainakin. Blondi kiemurteli, vaikeroi.. Mikä alkoi pienenä äänenä muuttui yhtenäiseksi pitkäksi valitukseksi, mikä taisi muuttua vähän kovemmaksi loppua myöten. Varpaista asti lähti kivaa kihelmöintiä aina ylös hiuspohjaan asti. Raven vapisi mukavasti ja oli juuri saamassa oman pienen nautinnon kaltaisen loppuhuipentuman, kun jotain hyvin äänekästä ja.. omituisen näköistä pamahti ovesta sisään niin kovalla ryminällä, että hän, lenti Cameronin mukana lattialle -kun toinen oli niin hirveästi säikähtänyt, kun noin hätkähti ja lähti lentoon. Kunnon kananlento suorastaan. Tuntui kuin pää olisi pamahtanut auki tai jotain, ei oikeasti, mutta tuntui siltä. Sellainen jännä fiilis. Raven voivotteli ja piteli päätään, kun kerta putosi päälleen hienosti. Mitä nyt aika nopesti alkoi vetämään vaatetta paremmin päälle. Posket punaisina ja vettä silmäkulmassa kiiltämässä kun nolotti niin hirveäst.. ja muutenkin. Olihan sitä menny ihana hellähkö hetki. Ja hän oli säikähtäny. Aika pahastikin. Raven pyyhki silmäänsä surkeana ja niiskaisi. Oli sentään selin Daikiin eikä toisinpäin. Se vasta olisi ollut noloa! Olihan hänellä märkä läntti housuissa.. joka levisi kivasti. Säikähdyksen keskellä purkautui housuihinsa. Olipa sperma inhottavan tahmeaa. Pitäisi vaihtaa housut.. Mutta kun täällä oli tuo..
"...Daiki..."
Caameron ei näköjään tykännyt siitä että tämä Daiki otus ilmaantui paikalle. Raven pyyhkäisi poskeaan paidan hihaan ja pienesti myös nenäänsä. Sen jälkeen hän katsoi Cameronia, jotenkin avuttoman näköinsenä. Mitä hänen nytten tekisi? Posket saivat nopeasti väriä kuin Daiki uteli jos tuo oli heidät herättänyt. Raven mumisi itsekseen vaihtavansa vaatetta pikaisesti, kun tilanne oli mikä oli.. mutta häntä ei siltikään hyvittanut alkaa strippaamaan kesken kaiken kun Daiki oli paikalla. Hän katsoi Cameronia, hän tahtoisi mielellään nyt vaihtaa ne vaatteet, eikä huomenna. Raven nousi ylös, käveli vaatekaapilleen. Oman paidan hän jo pudotti lattialle etsien toista paitaa itselleen mieluummin. Seuraavaksi lähtisi housut.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   La Tammi 02, 2010 1:40 am

Wäägh, Cameronin olisi pitänyt nähdä tämä tulevaksi. Tottakai hänen onnellaan Daiki hyppää sisään juuri h-hetkellä. Mutta luojan kiitos Nosa ei ollut täällä. Cammy ei yksinkertaisesti kestäisi tuon kettuilua. Daiki sentään nyt oli niin tyhmä ettei tajunnut tilanteesta mitään, ja jos tajusi, niin pikkuserkulla oli kumminkin yllättävän paljon älliä päässä ettei tuo sanonut mitään. Mutta Cammy vahvasti uskoi tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Cammy oli vieläkin liian säikähtänyt, ettei tajunnut edes aloittaa raivoamista. Cammy sattui sitten vilkaisemaan kättään, kun se oli hyvin... tahmainen. Ööh. Cammyn posken punehtuivat huomattavasti. Siemennestettä. Niin joo mitäs sitä oltiinkaan juuri äsken tehty. Cammy kirosi sisäisesti itsensä ja Daikin alimpaan helvettiin, jonka jälkeen hän katseli vähän hädissään ympärilleen, päätyen sitten lopulta pyyhkimään kätensä sänkynsä päiväpeittoon. Pitäisi tuo pestä pikimmiten, mutta spermasta kädessä oli päästävä eroon. Sitten Cammy ehti taas kiinnittää huomiota Raveniin. Naaw, toinen oli varmasti todella järkyttynyt. Cammy häsläsi hetken jotain turhanpäiväistä Ravenin kimpussa, pyyhkäisi kyyneleitä tuon silmäkulmasta ja sillain. Eikai toiseen ollut sattunut pahasti? Sängyltä nyt kumminkin oltiin lennetty ihan kivan mallikkaasti alas.
Tämän jälkeen olikin taas aika huomioida Daikia, joka pässinä vieläkin seisoi oven edessä. Oven, joka nyt repsotti vähän säälittävästi sijoiltaan. Hitto, eikö tuo tiennyt että koputtaminen oli keksitty?! Cammy suuntasi hyytävän katseensa Daikiin.
"Sori kun tulin näin yllättäen, mutta en malttanut odottaa."
Daiki kehräsi sitten ja heilui itsekseen paikoillaan. Cammy vilkaisi Ravenia, joka näköjään oli menossa vaihtamaan vaatteita. Cammy meinasi taas saada sätkyn, eikainyt Daiki saanut olla näkemässä jos tuo rupeaisi jotain alusvaatteitaan vaihtamaan! Cammy sitten ponkaisi ylös, marssi viattomasti virnuilevan pikkuserkkunsa luo, nappasi tuota pitkistä vapaana olevista rastoista ja raahasi tuon pois huoneestaan.
"Nyt vittuun täältä!"
Cammy rähjäsi Daikille, joka puolestaan huudahti ja valitti ääneen 'sattuu sattuu!' kun Cammy tuota rastoista raahasi ovesta ulos.

Ja asiahan muuten oli niin, että Daiki tosiaankaan ei ollut ymmärtänyt mistä oli kyse. Daiki oli juuri ollut näytelmäharjoituksissa harjoittelemassa oikein mahtipontista ja upeaa miekkailukohtausta jossa Zorro (joku random tyyppi) nitistää julman ilkimyksen (Daiki) pelastaakseen naisensa (joku huono-onninen poika). Taukoa pitäessään Daiki oli mennyt käymään vessassa, ja käytävällä oli sivukorvalla kuullut kuinka joku oli puhunut että 'se hullu aussijuntti on palannut.' Daiki oli ensitöikseen pitänyt poikaparalle kauhean saarnan siitä miten Cammy ei ollut aussijuntti vaan pelkkä väärinymmärretty uushippi, jonka jälkeen Daiki olikin sitten hilpaissut tänne pää kolmantena jalkana unohtaen kokonaan että olisi pitänyt palata sinne näytelmäharjoituksiin.
Ja tätä Cammyn huonetoveria Daiki ei ollut tavannutkaan. Tuo oli mennyt näemmä nukkumaan Cammyn kanssa, joka mitä luultavimmin oli hyvin väsynyt tuosta kaikesta reissaamisesta, ihan ymmärrettäväähän se oli. Lento tyynenmeren yli ei ollut mikään pikku juttu. Ja sitten nuo olivat vahingossa kierineet alas sängyltä juuri kun Daiki oli astunut sisään. Ja sitten heti pikkuserkku käy kimppuun. Daiki ei ehtinyt edes reagoimaan, kun Cammy jo raahasikin hänet rastoista raahaten ulos huoneesta käytävälle.
"Eeeeeääääääääh, aijaijaijaijaiii!"
Daiki parkui sitten vielä senkin jälkeen, kun Cammy oli päästänyt irti. Daiki nappasi typerän hatun päästään ja hieroi päänahkaansa. Se sattui oikeasti!
"Tuo oli tarpeetonta!"
Daiki valitti sitten vielä ja mutristi suutaan. Ei Cammyn olisi noin tarvinnut tehdä! Oli muuten jännä, että Cammy oli häntä kolme vuotta nuorempi ja silti pidempi, ja kasvoi tuosta vielä lisää. Daiki ei varmasti enää kasvaisi yhtään mihinkään. Sääli sinänsä, hän oli mielellään ollut kaksimetrinen. Pikkuserkku näytti tosin juuri nyt kiehuvan kiukusta, Daiki olisi voinut vaikka vannoa että tuon korvista nousi savua. Oho. Kyllähän Daiki tiesi, ettei Cammy tykännyt tulla herätetyksi.
"Tajuatko sinä ollenkaan, että kun saavut niin sinä koputat etkä potki ovia sisään!"
Cammy rähjäsi sitten pää punaisena ja muisti näköjään taas pitkästä aikaa vetää henkeä.
"Mitääh? Olen ymmärtänyt että silloin kun ovi ei ole lukossa, sisään saa astua ilman koputtamista!"
Daiki protestoi sitten vastaan, pisti taas hatun koreasti päähänsä ja risti käsivartensa rinnalleen. Cammyn silmäkulma nyki alati kasvavasta raivosta.
"Ovi oli lukossa!!"
Cammy viimeisteli siihen ja hieroi sitten kaksin käsin naamaansa, valittaen samalla jotain siitä, että miksi hänet oli kirottu tällaisella suvulla. Daiki sen sijaan näytti hölmistyneeltä ja käänsi katseensa Cammyn huoneen oveen. Se remsptti hassusti, oli melkein lähtenyt saranoiltaan, ja lukko oli myös mennyt jotenkin hassusti. Daiki hipelöi hieman alahuultaan etusormellaan.
"Oho."
Damn, hän oli tehnyt sen taas.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ma Tammi 04, 2010 10:09 pm

Raven vilkaisi taakseen kun yhtäkkiä jotain epämääräistä meteliä kuului. Näköjään Cameron oli sitä mieltä ettei Daikin tarvitse olla yleisönä. Raven värähti pikkuisen kun lämmin iho joutui viileän huone ilman pahoinpitelemäksi. Noo, puhdas paita etsittiin käsiin ja puettiin päälle, lämmin villapaita<3 Sellainen söötti ja lämmin ja mukava. Vaaleanpunainen. Ei ehkä niin miehekäs väri, mutta söpö Ravenin päällä. No kuitenkin. Poika katseli sitten itselleen puhtaita housuja. Millaiset sitä pistäisi päälle oikein? Raven katseli muutamaa vaihtoehtoa. Oli normaalia farkkua, verkkaria ja ties mitä muuta kivaa vaatetta. Sellaista missä viihtyi niin vapaa-ajalla ja ties millä ajalla. Noo, hän valitsi punamustarairuudulliset pillifarkut. Joissa keikkui muutama ylimääräinen koriste nauha ja pari ketjua. Ei mitään hirveän radikaalia kuitenkaan. Ei mitään hirveetä goottia tai mitään muutakaan jännää sellaisen kaltaista. Raven vilkaisi taakseen, vain todetakseen että noilla kahdella oli muuta ohjelmaa menossa, joten hän voisi hyvin vaihtaa housut. Pakko sanoa että ne näytti hyvältä! Toi esiin hänen hyvän takamuksen, sekä laihat, mutta ei kuitenkaan ruipeloiset, jalat. No Raveni oli pieni muutenkin joka tavalla. Laiha.. oli laihtunut aika paljonkin tässä kesän aikana. Hänen tekisi oikeastaan vain hyvää saada vähän lisää luiden päälle. Raven huokaisi pienesti kun oli saanut puhdasta päälle. Tuntui heti paremmalta. Poika oli kääntymässä jo ovelle päin kun kuului:
"CAMMYTTIMÖRKÖSIENI-CHAAAN!!"
Raven hätkähti ja törmäsi melkein kaappinsa oveen kun oli hypähtänyt eteenpäin säikähdyksestä. Kamalaa kun kaikki nyt aiheuttaa sydänkohtausta yhtäkkiä.
"Ack! Daiki!?"
..tuo ei ollut enää samaa luokkaa äskeisen huudahduksen kanssa. Enemmänkin kauhistunut toteamus tai jotain muuta yhtä mielenkiintoista. Poika tuijotti ovelle ilmestynyttä Nosaa, siinä missä varmaan Cameronkin. Mikä ihmeen.. torikokouspaikka heidän huone nyt kaiken keskellä oli oikein?! Raven hipsi lähemmäs Cameronia, kurkkaamaan tuon olan yli tätä kaksikkoa joka oli tullu paikalle.

Nosa oli lähteny bussilta tultuaan huoneelle, tyhjentämään matkalaukkuja. Pitihän sitä ottaa ja purkaa matkatavarat. No, hänellä oli Lucalle asiaa. Viestin voisi lähettää. Missäs se puhelin oli? Nosa alkoikin sitä ettimään, niin laukkunsa kaikista taskuista. No ei se sielä sitten ollu. Eikä ollu matkalaukussa. Eikä housun taskussa... Takin? Ei.. No hittovie.. olikohan se vahingossa joutunut johonkin Cameronin tavaroiden joukkoon? Kaiketi. No pitäisi mennä kysymään! Ei tässä muu auttanut. Sen hän tiesi että se oli kyllä tullut pakattua mukaan. Tieetty Cameron on voinut vähän vahtia hajamielistä isoveljeä, minkä takia puhelin taisi joutua pikkuveljen laukkuun. Oh well.
Nosa lähti kipittämään käytäviä pitkin Cameronin huonetta etsien. Pitkä, kudottu villatakki lämmitti mukavasti ja helma heilahti aina jänskästi kun kulman takaa kääntyi. Oli täällä kyllä suunnistaminen jotta eksyisi oikeeseen huoneeseen, edes oikeelle käytävälle! GWAH! Nosa melkein höyrypäisenä etsi oikeeta käytävää. Melkein hän jo ajatteli ottavansa kadoksissa olevan puhelimen esille ja soittaa pikkuveljelle. Mutta, eihän se onnistu, kun puhelin oli hukassa! Grah!
No nyt! Nyt kuului tuttu ääni!
"CAMMYTTIMÖRKÖSIENI-CHAAAN!!"
Nosa huusi ja loikki iloisena Cameronia kohti. Melkein jo meinasi glompata toisen ja glompata tuota tiukasti, kun.. jotain hyvin karmaistuttava ilmestys tuli eteen. Daiki!? AGH!
"Ack! Daiki!?"
Nosa yritti jarruttaa, mutta törmäsi kyseiseen nuorukaiseen enemmän tai vähemmän.. onnettomana. Seuraavaksi rimpuiltiin mahdollisesta Daiki halauksesta irti. Nosa näytti jo tekevän kuolemaa siinä, kun näki hyvin tutun blondin pään kurkkaavan Cameronin hartian ylitse. Aika kissamaisen pahaenteinen ilme nousi huulille. Nosa virnisti leveästi ja vitkutteli kulmiaan pikkuveikalleen.
"Rakkautta ilmassa, hmm?"
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ti Tammi 05, 2010 7:53 pm

Graaah, jumalauta! Miten Daiki ei voinut olla tajunnut, että ovi oli lukossa? No eihän tuo kyllä ollut kokeillutkaan. Oli vain purjehtinut oven läpi sisään kuin omistaisi koko paikan. Cammyn teki mieli hakata päätään seinään. Miksi oi miksi hänet oli siunattu Daikin kaltaisella sukulaisella? Hän ei tietääkseen ollut tehnyt mitään jotta olisi ansainnut tämän. Oli se väärin, niin kovin väärin. Lopulta Cammy huokaisi vain raskaasti ja hänen ryhtinsä lysähti.
"Nah, ihan sama. Häivy nyt ja muista tästälähtien koputtaa ennenkuin tulet."
Cammy kuittasi tilanteen tällä, hänen olisi turha kuluttaa energiaansa Daikin kaltaisen tollon läksyttämiseen. Cammy oli jo läksimässä takaisin huoneeseensa ja ehtikin jo ovensuuhun seisomaan, kun käytävän päästä kuului jumalattoman kovaääninen hihkaisu, joka sai Cammyn hätkähtämään ja ihokarvat nousemaan pystyyn.
"Vittu.. Nosakin vielä."
Cammy valitti sitten pienellä äänellä, kun taas Daiki hänen takanaan rupesi pyörimään innoissaan ympyrää paikoillaan.
"Missä?!"
Daiki henkäisi, ja spotattuaan rakkautensa kohteen ja elämänsä valon, Daiki loikkasi Nosan eteen, jonka oli näemmä ollut aluksi ollut tarkoitus glompata Cammy, mutta törmäsikin sitten epätoivoisen toteamuksen kanssa Daikiin.
"Minäpä minä, mon ami!"
Daiki sanoi sitten intoa säteillen ja rutisteli samalla Nosaa, joka epätoivoisesti yritti räpiköidä kuiville. Cammy kääntyi taas Daikiin ja Nosaan päin kun oli jo ollut valmiina marssimaan takaisin huoneeseensa ja sulkeutunut peittonsa alle nukkumaan ja angstaamaan tätä epämieluisaa välikohtausta. Cammyn kasvot olivat hyvin väsyneen näköiset. Hän oli niin väsynyt kaikkeen tähän sekamelskaan. Miksi Nosakin nyt tänne tuli? Hänen pahin painajaisensa oli käynyt toteen. Raven kurkki sitten Cammyn olan takaa tapahtuvaa. Pysykööt nyt toistaiseksi Cammyn selän takana piilossa, ei sitä tiedä mitä nuo kaksi vielä keksisivät. Cammyn silmäkulma nyki, kun Nosa tapansa mukaan rupesi vihjailemaan typeriä. Cammy ärähti turhautuneena.
"Raven on kämppikseni nyt, jotain sitä vastaan?"
Cammy suutahti sitten vähän, hän ei todellakaan jaksanut nyt tätä. Ja Nosa vain koko ajan veti omia johtopäätöksiään, eikä koskaan osannut pitään suutaan kiinni. Öh, ja vaikka tuo ihan oikeassa olikin, ei sitä silti tarvinnut ääneen sanoa.
"Niin ja oliko muuten jotain asiaakin?"

Höh, ei Daiki vielä halunnut minnekkään mennä. Hän halusi, että Cammy esittelisi hänet tuolle pikku ystävälleen, joka taisi Cammyttimen huonetoveri olla.
Mutta sitten, hii! Nosa-chaaan!! Hänen armaansa loikki käytävää pitkin gasellin sulokkuudella suoraan hänen syliinsä, ja Daiki päästikin suustaan jotain ja kutsuipa vielä Nosaa ranskaksi rakkaakseen. Ah<3 Olikin ollut toista suuri ikivä! Tyytyväisenä Daiki siinä sitten rutisteli Nosaa, tajuamatta ollenkaan että toinen yritti parhaansa mukaan päästä irti hänen death gripistään. Se olikin aika mahdoton homma.
Lopulta Daiki rauhoittui ja asettui Nosan viereen seisomaan, mutta piti kumminkin toisen kätensä vielä kiedottuna hellästi Nosan hartioiden ympäri. Nosa sitten vihjaili Cammylle jotain rakkaudesta ilmasta, ja Daiki katsoi Nosaa kovin hämmentyneenä.
"Ei suinkaan Nosa-chan. Tulin vain tervehtimään Cammytania kun vihdoinkin palasitte."
Daiki sanoi ja pudisti pienesti päätään. Ja kuten normaalia, Daiki oli ymmärtänyt Nosan vihjaisun 'vähän' väärin.
Miten Nosa nyt luuli että täällä oli rakkautta Daikin ja Cammyn välillä. Daiki virnuili itsekseen. Höpsö Nosmu! Daiki sitten huomasikin Cammyn olkapään takaa kurkkivan blondin, joka oli aiemmin ollut Cammyn kanssa nukkumassa sängyllä. Daiki räpytteli hetken jäänsinisiä silmiään, suki vähän rastojaan jonka jälkeen hän hymyili leveästi niin että säihkyvän valkoinen hammasrivistö näkyi ja Raven sai myös osakseen Daikin innokkaan, megasupernopean kädenvilkutuksen!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ma Tammi 11, 2010 7:02 pm

Raven tuijotti tätä torikokousta ihmeissään. Nosa ei näyttänyt pitävän siitä miten Daiki rutisteli häntä niin hirveästi. Näytti kuolevan tuosta kaikesta rakkaudesta.. Oliko se nyt noin kamalaa? ..Tuntuikohan Cameronista samalta? Raven pureskeli alahuultaan ja siirti kätensä nuoremman pojan paidan helmalle ja piteli kiinni kevyesti. Ei kai sentään toinen... eeei.. ei varmaan.. Kun Nosa sitten alkoi utelemaan jos rakkautta oli ilmassa, Raven pamahti tulipunaiseksi ja piiloutui enempi Cameronin taakse. Rakkautta? ...n-näkyikö se muka päälle päin? Poika hihitti hiljaa itsekseen, nojaten päätään varovaisesti Cameronin selkää vasten. Sitten puolestaan nuorin tiuskaisi heidän olevan vain kämppiksiä. Tietty se vähän kouraisi, mutta ei Raven sen antanut häiritä. Häntä enemmänkin huolestutti Cameronin ulkonäkö ja tila. Tuo näytti niin uupuneelta. Väsyneeltä kaikkeen ja.. no.. hirveän raukalta. Ei siis sellaiselta nyhvältä, vaan.. reppana. Sellainen jolla ei juuri nyt mennyt hyvin. Nosa ja Daiki taisi olla aikamoinen rasite samaan aikaan.. Noo.. Raven nykäisi vain Cameronia vähä takakenoon ja suikkasi suukon tuon poskelle, astellen sitten katsomaan josko Nosa pääsi kuollon otteesta irti. Olihan sitä pakko saada udella millainen matka oli ollut Nosan mielestä. Vilkuttipa sitten vielä Daikille takaisin.. vaikkakin hyvin hyvin paljon hitaammin.. tuo oli vauhdikkain vilkutus ikinä.. minkä hän oli nähnyt.
Cameron tosin esitti ihan hyvän kysymyksen.

Nosa virnisti leveästi. Cameronin tiuskaisut vain vahvistivat hänen epäilyksensä. Hähähää. Kohta toteutuisi kaikki se mitä hän oli jo noiden pään menoksi suunnitellut mielessään. Ravenistä tulee kotiäiti, Cameronista multi-isi, ja hänestä kaikkien lasten sankari, Nosa-kummisetäeno-otus! Ja Daiki on koira. Jep. Se oli hyvä idea! ..sanottu otus, lähentelikin siihen malliin, että tuota piti ravistaa itsestään irti. Oliko aivan pakko lääppiä noin? Ei Daiki voinut pitää hyppysiä erossa hänen tekstiileistä?! Tai siis hartioista. Onneksi sentään ei hiplannut. Siinä olisi jo mottasut tuota.. kovaa. Mutta ei sentään tarvinnut. Poika huokaisi ja katsoi sitten Cameronia kun tuo kysyi kysymyksensä. ..Niin joo aivan! Hänellä oli syy minkä takia hän tuli tänne!
"Niin.. Niin niin! Oletko nähny mun puhelinta? Se katosi~"
Nosa selitti ja virnisti leveästi. Se oli sellainen hieno 'olin taas vähän hajamielinen' ilme. Minkäs sille tosin voi~ Sitä sattui ja tapahtui jopa täysjärkisille ihmisille, kiitosta vain! Eivät vain aivottomat olleet hajamielisiä. Nosalla se vaan taisi olla turhan yleistä. Mutta ei kukaan kuitenkaan vielä ollut asiasta valittanut. Eivät varmaan uskaltaneet, tai sitten vain jaksaneet. No välillä sai kuulla Cameronilta pienimuotoista saarnaa siitä miten hänen pitäisi pitää parempaa huolta kamoistaan, mutta se oli pientä siihen verrattuna mitä se voisi olla. Kuitenkin! Niine hyvine poika käveli sisälle nuoren parin huoneeseen, tuijottaen ovea pitkään sen näköisenä kuin ei tahtoisi edes tietää mitä täällä oli tapahtunut, ennen kuin hän tuli paikalle. ...Kun katsoi Daikin pukua, Cameronin vitutus mittaria ja sitä miten söötiltä Raven näytti, niin sitä saattoi kehitellä oman tapahtuman kulun tälle huoneelle. Ja näin se meni Nosan pienessä päässä:
Heti kun bussista oli päästy, oli julma Daiki mörkö ryöstäny Ravenin ja vieny luolaansa (tässä kohtaa Nosa katsoo Cammyn ja Raveni huonetta). Cameron prinssi oli suutahtanu kun ei ollut saanut osakseen Ravenin smeksikästä takamusta heti kun oli bussista päässyt pihalle, vaan tuo oli ryöstettiin pois. Salaa tämä varjosti Daiki mörköä, ja sitten kun pääsi tuon luolalle, oli tämä tehnyt uskaliaan hyökkäyksen sisälle ja pelastanut neitonsa pulasta! Ja kohta tultaisiin siihen kohtaan kun Cameron survoisi Daikin miekan tuon takamukseen, ja sitten itse menisi ottamaan vastaan palkintosta, jota Raven tarjoaa sänkyn päällä kilttinä poikana. Jep. Niin se meni. Aivan varmasti.
Nyt kun Nosa vielä nyökkäili ajatustensa päälle, sitä huomasi -myös ilmeitten perusteella- että tämä jotain omiaan sääti. Selvästi. Eipä siinä sen kummempaa ongelmaa! Oli ihanaa kun oli hyvä mielikuvitus! Mutta nyt kaivelemaan Cameronin matkalaukkua! Hähää! ..ominelupineen.

Raven värähti pienesti kun Nosa tuijotteli ovea, sen jälkeen käänsi katseensa tuolla tavalla takaisin heihin. Kolmeen oven ulkopuolella. Mitä tuon päässä pyöri oikein? Olikohan Nosa ottanu jotain vettä vahvempaa? Ainakin se näytti siltä kuin olisi kehitellyt jotain hyvin.. kivaa omassa pienessä pääkopassa. Nosalta oli yllättävän vaikea kysyä mitään kun tämä nyt päätti sukeltaa Cameronin matkatavaroiden sekaan. Olikohan tuo kovinkaan hyvä ajatus? Plus että Cammytti näytti olevan räjähdyspisteessä enemmän tai vähemmän.. pikkuhiljaa ainakin... Mistä he saisivat uuden oven?
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   To Tammi 14, 2010 8:06 pm

Cameronin silmäkulma nytkähti. Argh. Temperamentin kurissa pitelemisessä olisikin nyt oikein kunnolla hommaa. Cammy myös yllätti itseksä himoitsemasta tupakkaa. Shit. Kaksi viikkoa mielenrauhaa (miten oli ollut mahdollista omistaa mielenrauha vaikka Nosa oli ollut 24/7 läheisyydessä? Siinäpä mysteeri) ja nyt sitten heti maksimaalisen vitutuksen multihuipennus, kun paikalle ryssii samaan aikaan sekä Daiki että Nosa juuri herkkänä hetkenä. Gah. Kylläpä muuten tekikin mieli tupakkaa. Cammy puri huultaan. Ei! Hän ei sortuisi nyt! Hän oli päässyt jo niin pitkälle! Raven sitten nykikin häntä vähän kumaraan ja tsuippasi suukon poskelle, mikä saikin Cammyn vain punastumaan ja aussi hieraisi vähän poskeaan. Damn Raven, tämä aiheuttaisi vain Nosalle henkisiä kiksejä! Mutta myös varmasti saisi Daikin perille asioista. No, ei ainakaan tarvitsisi selittää mitään jos tuo tajuaisi asian omin nokkinensa.
Sitten Nosa selostikin täällä olon syynsä ja Cammy rauhoittui pikkuisen. Kappas, toisella jopa oli syy miksi oli tullut kiusaamaan häntä olemassaolollaan.
"Joo, korjasin sen talteen kun pyörit junassa ja tiputtelit sitä koko ajan. Se on siellä laukun sivutaskussa passin ja lentolippujen ja muun roinan seassa."
Cammy sitten selosti ja vinkkasi peukullaan huoneeseen, jonka jossain nurkassa se laukku taisi olla. Ei hän nyt muistanut mihin hän oli sen tarkalleen laittanut. Nosa sitten purjehtikin sisään huoneeseen kun Cammy oli ensin astunut pois alta, ja Nosan ilme muuttui heti semmoiseksi että tuo kehitteli taas mielessä omia pieniä ja hyvin epäloogisia draamojaan. Cammy pyöräytti silmiään. Hän ei halunnut edes tietää, että minkälaisia.
Cammy sitten siirtyi oven luokse ja tsiigaili sitä vähän, se oli ihan kivan hallitsemattomasti rävähtänyt auki joten vahinkoa olisi. Cammy liu'utti hieman kättään oven saranasivua pitkin. Ylempi sarana oli vain vähän vääntynyt ja siirtynyt melkein kokonaan pois paikaltaan, mutta muuten se oli kunnossa. Cammy tarrasi oven reunoihin, nosti sitä, työnsi kevyesti ja sarana loksahti takaisin paikoilleen. Sitä tarvitsisi varmaan vielä huoltaa, mutta kyllä tuo nyt ainakin hetken kestäisi, vaikka se on vähän löysä olikin. Lukko olikin sitten eri juttu. Cammy tökki sitä varovasti etusormellaan.
"Miten me nyt tuota selitetään yhtään kenellekään."
Cammy sanoi tuskastuneena ja ähkäisi. Tämä niin ei ollut hänen päivänsä, näköjään. Vaikka hän aluksi olikin luullut niin.

Kjehheh, Nosmu se sitten jaksoi näytellä vaikeasti tavoiteltavaa! Daiki veti käsivartensa selkänsä taakse kun Nosa oli lopulta ravistellut itsensä kunnolla Daikin otteesta. Ja mutta eihän Daiki käpälöisi. Se vain ei ollut Daikia. Hän oli oikea siveyden sipuli. ...tiettyyn rajaan asti, jonka ylittämisestä ei tässä yhteydessä sitten puhuta. Daiki oli vanhanaikaisen romanttinen, ja tähänhän kuului kaikki polvistumiskosinnat ja lemmenluritusten lausuminen ikkunan alla, jotka kaikki Nosa olikin jo tainnut kokea. Mutta Nosapa se sitten jaksoi olla itsepintainen!
Oh yay Raveniksi nimetty blondi vilkutti hänelle takaisin! Tämä voisi olla kukoistavan ystävyyssuhteen alku! Daiki oli aina mielellään keräämässä ystäv-- Hetko. Mitäs se Raven juuri äskön Cammylle teki? Antoi pusun poskelle. Oliko se normaalia? Ei varmasti Cammyn huomioon ottaen. Tässä oli nyt kyllä koira haudattuna. Daikin jäänsiniset silmät kaventuivat, ja tuon silmistä tarkkakatseisimmat saattoivat jopa nähdä, kuinka hammaspyörät hiljaa rupesivat raksuttamaan Daikin pääkopan sisässä.
Daikin aivot rupesivat uudestaan käsittelemään tuota pusua jonka Raven oli juuri Cammylle antanut, ja sitä, mitä Nosa oli sanonut ilmassa olevasta rakkaudesta. Hmm, niin. Daiki myös prosessoi aivojensa perukoilla uudelleen sitä mitä olikaan nähnyt, kun oli ensimmäisenä astunut huoneeseen. Daiki ei ollut ihan niin tyhmä miltä vaikutti. Daiki vain oli hitaammanpuoleinen tajuamaan asioita. Mutta jahka hän tajusi, niin hänhän myös tajusi. Siitä oli todisteena melkein kymppiä hipova todistuksen keskiarvo.
Lopulta Daikin katse alkoi taas valkenemaan. Valkenemisen myötä poskille levisi myös haalea punainen väri.
"Ette muuten tainneetkaan olla nukkumassa äsken.. ehehe. Ups.."
Daiki selitti sitten häpeissään, tökki nolona etusormenpäitä yhteen ja otti askelen taaemmas. Lukkoa tutkimassa ollut Cammy käänsi hitaasti katseensa vielä käytävässä olevaan Daikiin, joka virnuili hieman vaivautuneena paikoillaan. Daiki tunsi, kuinka kylmä hiki nousi otsalle, kun Cammyn helvetinkin jäädyttävä katse osui häneen. Daikille tuli mieleen, että jos katse voisi tappaa, se olisi juuri tuo katse. Daikista alkoi pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että kohta olisi aika poistua näyttämöltä.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   La Tammi 23, 2010 3:53 pm

Raven katseli pää pienesti kallella kun Daikin aivot prosessoivat kaikkea jännää informaatiota, mitä tuolle oli tullut tarjottua muutaman minuutin aikana. Näköjään tuolla taisi olla hoksottimet paikalla, tosin vaikka sytytys olisi hyvä, tuolla taisi olla lanka vähän turhankin pitkä.. Daiki taisi olla siitä hitaamasta päästä.. Nosakin oli jo tajunnut jokseenkin mitä olisi voinut tapahtua, kaikkien niiden urpojen ideoiden ja mielikuvitustuotteiden jälkeen. Raven raapi nenänpäätään. Tämä oli oikeastaan mielenkiintoista. Kun Daiki ja Nosa olivat molemmat paikalla, ne näköjään aiheuttivat Cameronille hermoromahduksen. Ihan selvästi. Poika hymähti ja keinui paikoillaan. Hmm hmm... Mitä nyt sitten kun Daiki tajusi etteivät he mitään nukkuneet, Raven pamahti punaiseksi. Joo ei. Käsikin nousi hieromaan Cameronin tekemää fritsua kaulalla. Tuota noinee.. Tämäpäs oli noloa. Raven näytti jo siltä kuin olisi voinut vajota maan alle. Ei muuten mitään, harvoin hän nolostui, mutta kun oli seksistä, tai seksuaalisista akteista kyse tähän malliin, hän kyllä osasi vetää vaikeaksi. Sitäpaaaitsi.. Cameron näytti siltä kuin tappaisi jonkun koska tahansa. Sen lisäksi että tuota vitutti se miten oven lukko oli paskana.. Kunhan tuo nyt ei alkaisi riehumaan.. ei täällä sentään tarvitsisi tappaa ketään. Varovaisesti Raven astahti tuon luokse ja otti tuota kädestä. Jos nyt ei kuitenkaan mitään vesuvius purkauksia alettaisi vetämään, hm?
Sininen katse katsoi Cameronia koiranpentumaisella ilmeellä. Eihän sitä nyt alettaisi ketään tappamaan, yhden lukon takia? Se nyt olisi ihan turhaa, oli sitten kyseessä ärsyttävä (?) serkku tai joku tuollainen. Pieni rauhoittelevaksi tarkoitettu hymy väläytettiin Cammylle, ja peukalolla silitettiin tuon kämmentä. Rauhassa nyt vain.. aussihan oli kuin pieni tasmaanian paholainen. Hih. Se taisi kuvata Cameronia melkein paremmin kuin leijona, tosin, tuo oli kuin kissapeto välillä. Blondi kikatti pienesti itsekseen. Niin.
Cameron oli hänen pieni jellonansa, mutta ei sitä kannattaisi heti alkaa hihkuttamaan. Poika hymyili itsekseen, katsoen sitten Nosaa joka ilmestyi oven suuhun. Ah, tuo oli löytänyt puhelimensa? No, eipähän Cameronin tarvinnu kauaa enää kärsiä, kun Daikikin näytti karkaavan paikalta tuli hännän alla tyylillä. Nosa tosin jäi seisoskelemaan paikoille hetkeksi. Virnisti ja vihjaili muutamalla hyvin hienostuneella (eli varsinkin näkyvällä ja typerällä), miten Cameronin saisi rentoutumaan. Raven pamahti punaiseksi heti. Olikohan Cameron edes nähnyt häntä vielä noin punaisena. Polviakin alkoi heikottamaan ja oli pakko nojata seinää vasten, kädellä itseään löyhytellen. Köhköh. Jos ne suihinotot jätettäisiin myöhemmälle?! Sitäpaitsi, se olisi liian aikaista! ..tai siis.. liian aikaista ja aikaista. Oli hän seksiä jo kerran harrastanut.. siinä meni se neitsyys siis, mutta se olikin sitten siinä, ettei hän ollut niinkään itsevarma sen asian suhteen kuin ketään muukaan. Raven näpräsi sormiensa parissa. Ei hän oikein.. osannut suhtautua mitenkään, tai tehdä mitään... nytten. Nielaisu. Nosa oli melkeinpä liian avoin kaiken seksiin liittyvän asian kanssa, näköjään. Johtunee yhdestä ja toisesta mutta sillä ei väliä ollut.
Raven avasi suutaan, ehdottaakseen vaikka leffan vuokrausta tai leffassa käyntiä Cameronille, kun tämän isoveikka tuli supisi pikkuveikan seläntakana matkien Ravenin ääntä;
"Ota minut tässä ja nyt."
Melkein meni oikeastaan täydestä. Raven liikutti suutansakin sopivasti ja tälleen, mutta Nosalla petti pokka ja tämä käkättäen hyppeli pakoon tinttailevaisempaa Cameronia, sen aikaa kun Raven yritti pysytellä tolpillaan. Hitto, hän saisi jonkinsortin sydänkohtauksen näiden tyyppien kanssa. Ihan selvästi. Nosaki vielä väkisin yritti saada heitä sänkyyn, mikä sinäänsä ei ollut paha idis, mutta way too nopeasti. Huokaus. Nosa oli mahdoton oikeasti. Taisi nyttenki pitää nuorempaa niskalenkissä ja hieroa rystysillä tuon päälakea, ilkeästi käkättäen. No, huomasihan sen että noilla oli läheinen suhde. Raven hymyili itsekseen. Olihan se kiusallista kun tuolleen kiusoiteltiin, mutta kai se oli se isoveljen rooli?
Mutta kuitenkin, Nosa selitti että hänellä olisi muuta menoa, joten hän häipyisi. Ei kai sille voinut mitään. Jos oli menoa, niin oli menoa, yksinkertaista. Niin se oli aina ollu. Tietty joskus tätä ohjelmaa pystyi muuttamaan, mutta Nosa näytti sen verran intoa täynnä olevan, joten tuskin alkaisi muuttamaan mitään ohjelmaa yks kaks. Poika kipittikin sitten, halattuaan Cameronista ja Ravenistä ilmat pihalle, huoneelleen päin. Blondi katseli tuon perään hetken ja katsoi sitten Cameronia. ..sitten ovea. Tuota.. olihan sitä turvallista jättää tuohon kuntoon yöksi? Siis lukko rikki ja sarana vähä paskana? Ties ketä saattoi loikkia sisälle noin vain ja alkaa ahdistelemaan ja ties mitä.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ti Helmi 23, 2010 7:18 pm

# bwhahaha, eikä menny kun tasan kuukausi. ''D #

Okei tämä päivä se sitten vain jatkui huonontumistaan. Daiki sai pirunmoisen älynväläyksen ja päätti vielä sanoa sen ihan kunnolla ääneenkin. Cammy saattoi jopa kuulla miten Raven pamahti punaiseksi ja sillain. Cammy itse käänsi katseensa hitaasti Daikia kohti, hän ei sanonut mitään, tuijotti vain pikkuserkkuaan hyytävästi monien Daikin mielestä tuskaisten sekuntien ajan.
"Mutta hei, tulin tänne kesken näytelmäharjoitusten joten... heipati!"
Daiki soperi nopeasti jotain ja viilettikin sitten pois paikalta ennen kuin Cameron tekisi jotain hyvin harkitsematonsa. Cammy tuijotti hyytävästi Daikien perään, ja harkitsi jo tuon perään lähtemistä ja kylmäveristä teurastusta, mutta juuri silloin Raven ottikin häntä kädestä kiinni. Cammy käänsi katseensa blondiin. Naaws, söpö. Pariksi sekunniksi Cammy ehti melkein unohtamaan juuri tämänhetkisen järjettömän maksimaalisen vitutustilanteen, jossa kaikki tuntui menevän päin persettä kun ihmiset eivät yksinkertaisesti osanneet pitää suutaan kiinni. 'Help meeee!' Cammyn melkein teki mieli vajota polvilleen ja huutaa jotain epämääräistä ja psykopaattista kattoa kohden, mutta ei nyt sitten kumminkaan. Ihmiset päättelisivät, että hän olisi lopulta seonnut totaalisesti. Tosin, sitten kun saisivat tietää syyn moiseen käyttäytymiseen, ihmiset varmasti ymmärtäisivät.
Noh, Cammy sitten otti askeleen sisemmäksi huoneeseen kun hän nyt oviaukossa seisoi, ja melkein törmäsi Nosaan. Nosaan, jolla näytti taas olevan omia ihania ideoitaan piristämään Cammyn ja Ravenin elämää. Paaitsi että eivät ne nyt niinkään piristäneet. Tai siis, eivät piristäneet ollenkaan. Päinvastoin. Tämä ei ollut hyvä juttu, ei sitten ollenkaan. Nosalla ei kans ollut minkäänlaisia tapoja. Ei tuollaisia blowjob juttuja nyt saanut mennä ehdottelemaan päin naamaa! Varsinkaan, kun asia ei missään määrin kuulunut tuolle! AARGH!
Cammynkin täytyi ottaa tukea seinästä, ettei kapsahtaisi otsalleen lattialle vetämään itkupotkuraivaria. Miksi Nosa, miksi?! Mitä hän oli tehnyt ansaitakseen tällaisen nöyryytyksen?!
Hyvän aikaa Cammy siinä sitten vain hakkasikin päätään seinään ja kirosi hiljaa pienellä äänellä itsekseen. Kun hän sitten lopulta sen lopetti ja kääntyi katsomaan toisia. Ja joo. Kyllähän Cammy huomasi Nosan Ravenin selän takana puhumassa päättömiä, matkien vielä poloista Ravenia joka tässä vaiheessa myös näytti siltä että kuolisi minä hetkenä hyvänsä.
Mutta tämä oli viimeinen pisara. Jos Cammy oli hetki sitten halunnut kuolla pois, nyt hän halusi sitä vielä enemmän. Jos tästä menisi enää yhtään pahemmaksi, hän varmaan oikeasti hyppäisi ikkunasta läpi ulos ja juossut lumihangessa paljain jaloin metsään, hautautunut lumeen ja jäänyt sinne tyytyväisenä kuolemaan. Mutta luojan kiitos se oli tässä. Cammy ei tuntunut reagoivan enää yhtään mihinkään, tuntui kuin joku tärkeä ruuvi olisi popsahtanut irti ja nyt Cammy vain seisoi siinä, tuijotti eteensä tyhjä katse silmissään ja murha-aura ympärillään. Kun Nosa oli käkättänyt itsekseen ja pyörinyt ympäriinsä, tuo lopulta lähti, jättäen tällähetkellä puupalikalta näyttävän Cammyn seisomaan siihen yksikseen. Pari minuuttia Cammy seisoi siinä murhaajan näköisenä reagoimatta yhtään mihinkään, tökki tai teki Raven tuolle mitä hyvänsä, Cammy ei liikahtanut. Lopulta tuo sitten hoippui hitaasti sängylleen, plätsähti siihen naamalleen makaamaan ja jäi siihen. Tätä Nosa ei muuten ihan heti anteeksi saisikaan.

__

Muutamat viikot kuluivat, oli sunnuntai 14.2, ystävänpäivä.
Cammy istui myrtsinä sängyllään siinä kohdassa, missä tyynyn itseasiassa pitäisi olla. Cammy istui risti-istunnassa, selkä kyyryssä, ja rutisti hyvin kärsineen näköistä tyynyä itseään vasten niin, että sen yli näkyivät vain hyytävästi seinää tuijottavat silmät. Typerä ystävänpäivä, ja vieläpä typerät synttärit. Typerä koulu, maa ja huone. Okei, huone oli ihan kiva. Typerä seinä!
Viimeisinä viikoina sen takaisin Kanadaan paluu päivän jälkeen Cammy ei ollut sanonut sanaakaan Nosalle. Grr! Typerä Nosakin! Olihan tämä aika lapsellista, mutta se mitä Nosa teki, oli aivan liikaa. Cammyn ylpeys ei nyt vain kestänyt tätä, niin lapsellista kuin tämä olikin. Mutta ei Cammy koko näitä muutamaa viikkoa näin myrtsinä ollut ollut. Tämä päivä nyt vain oli poikkeus. Tai oikeastaan eilinen. Cammy vihasi tällä hetkellä kaikkia. Paitsi Ravenia. Raven oli kiva. Mitä nyt poikaystäväkään ei tainnut uskaltaa häiritä Cammya juuri tällä hetkellä. Itseasiassa, Cammy ei ollut nähnyt tuota vielä tänään. Cammy oli herännyt joskus puolen päivän aikoihin kun joku ärsyttävä idiootti oli tullut toivottamaan hyvää ystävänpäivää ja synttäriä. Ovi oli lyöty tuon nenän edestä kiinni. Ei Cammy edes ollut tuntenut koko hyypiötä.
Joten siinä Cammy nyt vain istui ja tuijotti seinää, seinääkin varmaan pelotti tuo katse, mutta ei se mitään. Siinä Cammy istui aggressiopurkauksissa ruhjottu tyyny death gripissä, pelkät bokserit ja valkoinen t-paita yllään, rastat auki, ja hyyviin angstina.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ti Helmi 23, 2010 9:47 pm

Raven oli ystävänpäivänä lähtenyt aika aikaisin liikkeelle. Ensinäkin hän tahtoisi tehdä Cameronille jotain kivaa ja pientä. Vaikka joku kortti tai jokin, mikä saisi tuon mielialaa ylös. Tämä näytti olevan enemmä tai vähemmä maassa siitä mitä Nosa oli väsännyt silloin. Noo, kuitenkin. Poika istuskeli askartelemassa korttia. Se oli sydämen muotoinen ja siihen oli viikattu paperia, joka muodosti pitsisien reunuksen sitten itse kortille, heti kun se liimattiiin kiinni. Näytti aika kivalta. Hän kirjoittaisi siihen pienen lorun, ja sitten tietysti hyvän ystävänpäivä toivotuksen! ..mitä nyt sitten tässä voisi samalla väsätä toiselle tehdä synttärikortin. Raven oli Nosalta saanut kuulla että Cameron täytti tänään, mutta ei niinkään välittänyt viettää syntymäpäiväänsä mitenkään.. Surullista sinäänsä. Onneksi hän oli jo perjantaina käynyt ostamassa lahjan.. Se istuskelikin tuossa pöydällä, hänen edessä, kultainen nauha kaulan ympärille, tapittaen häntä nappisilmillään. Se oli pehmolelu. Pieni ja musta, korppia esittävä. Raven ei niinkään miettinyt mitä oli ostanut, oli vain nähnyt sen ja ollut sitä mieltä että se oli älyttömän suloinen ja jotain mitä hän tahtoisi Cameronille antaa lahjaksi, joten se oli tullut ostettua ja sitten piilottelu enemmän tai vähemmän erikoisemmissa paikoissa. Poika hymyili iloisesti, katsellessaan sitä pehmolelua. Toivottavasti Cameron ei nyt sitten söisi häneltä päätä kun hän antaisi tälle tämän lahjuksen..
...Huokaus. No, sen näkisi sitten kun hän menisi toivottelemaan onnea ja ystävänpäiviä.. Saisi nähdä mitä siitäkin tulisi. Hän katseli korttia jonka oli saanut aikaiseksi. Se näytti söpöltä. ...no, aika tyttömäiseltä (mitä Raven itse ei silleen huomannut), mutta siitä tuli silti aika hieno. Joku saattaisi olettaa sen olevan jonkun tytön tekemä, mikä ei silleen haittaisi kuitenkaan häntä, mutta voisi tuntua kiusalliselta.. Raven tosin antoi asian olla..
Pari tuntia vielä, ja sitten hän oli valmis. Ystävänpäivä kortti oli tehty ja sitten oli tehty vielä synttärikorttikin. Hän oli sen thent kahdesta valokuvasta. Omakuva ja Nosalta lainaamasta kuvasta Cameronista. Näytti kivalta. He kaksi. Hymyillen Raven katseli sitä. Se oli synttärilahja.. myöskin, kortin lisäksi. Poika kipitti hermostuneena takaisin huoneelle. Kaikki räpellykset visusti laukussa piilossa, samaten se pehmonalle. Hän etsiskeli avainta taskuistaan kun oli enää muutaman metrin päässä ovelta. Avain pistettiin lukkoon ja sitä käännettiin. Onneksi sentään oli uusi lukko saatu oveen, tai oikeastaan koko ovi oli vaihdettu ja Daiki joutui korjaamaan aiheuttamansa vahingot.. Mutta mutta.. aivan. Raven hiippaili huoneeseen ja vilkaisi Cameronin suuntaan. Auts. Tämä ei näyttänyt olevan hyvällä tuulella.. Nielaisun saattelemana hän laittoi laukun lattialle ja riisui takkinsa. Nyt hänellä oli päällä pillifarkut ja valkoinen huppari, jonka alla oli vaalean sininen t-paita.
"Cammy..? Vieläkö mökötät?"
Raven kysyi pienesti ja meni toisen viereen istumaan, raahaten laukkua mukanaan samalla. Varovaisesti hän kosketti toisen otsatukkaa, siirtäen sitä pois ruskeiden silmien tieltä. Vielä varovaisemmin hän tökkäisi toista kevyesti nenällään tuon leuankaareen. Nenäpusuja. Pieniä nenäpusuja... ja varovainen pieni hymy.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   To Helmi 25, 2010 4:01 pm

Grr grr! Cameron puri tyynyään. Ei kovin järkevää, meinasi mennä tyyny rikki.
Minneköhän se Raveni oli päättänyt livistää? Cammy vilkuili hieman ympärilleen, niinkuin muka etsien poikaystäväänsä. Ehkä toisella oli mennyt hermo Cammyn viimeaikaiseen jatkuvaan teiniangstiin, ja tuo oli päättänyt että ystävänpäiväkin lienisi parasta viettää jossain hilpeämmässä seurassa. Ja tämäkös ajatus laski Cammyn mielialaa entisestään. Tuo hautasi hetkeksi kasvot tyynyihinsä. Oli hänkin poikaystävä. Ihan turha hommassaan. No, mutta ei voinut mitään. Eipä hän edes pitänyt ystävänpäivästä ollenkaan, eikä saatika syntymäpäivästäkään. Mokomia kaupallisia juhlia molemmat, joina ihmiset kuluttivat rahaa kaikkeen turhaan joita lahjoiksikin kutsutaan. Viimevuonnakin tämä päivä oli ollut maailman epämääräisin. Ensinnäkin hän oli saanut onnitteluja, kortteja ja jopa silkkiboksereita ihmisiltä, joita hän ei muistanut ikinä edes nähneensä. Joku puolituntematon oli ostanut hänelle rolexin. Ööh. Kyseessä oli joku liikuntaryhmästä tuttu hiippari, ja Cammy muisteli kuinka kyseinen tyyppi oli jotenkin aina päätynyt viereiseen suihkuun kuin hän. Cammy oli kyllä kieltäytynyt ottamasta rolexia vastaan, ja sanonut siinä vielä pari rumaa sanaa mokomaan turhuuteen kuluttamisesta. Eipä ollut poikaa sen jälkeen enää hirveästi näkynyt. Mutta ei sillä väliä, ihan hyvä vain. Hännystelijät ja ns. salaiset ihailijat olivat ahdistavia.
Salaisista ihailijoista puheen ollen, Cammylle tuli yllättäen sellainen tunne, että kyseiset tyypit saattaisivat piirittää tänään häntä tai Ravenia entistäkin tomerammin. Ei hyvä. Pitäisi tänään pysyä piilossa jos suinkin mahdollista. Tosin, syömässä pitäisi käydä. Ja vessassa. Miksei näissä huoneissa ollut omia keittiöitä ja vessoja? Pitäisi olla!

Hetken aikaa Cammy siinä vielä istui yksikseen ja tuijotti seinää, eikä edes ensin huomannut että Raven oli tullut huoneeseen. Vasta sitten kun toinen kysyi että mököttikö hän vielä, Cammy havahtui ajatuksistaan ja käänsi päänsä Ravenia kohden hieman hämmästyneenä. Hän oli jo ehtinyt luulla että toinen oli mennyt viettämään ystävänpäivää omien kavereittensa kanssa. Cammy ei sanonut vielä sanaakaan kun Raven istui hänen viereensä, tökki häntä nenällään. Cammy mutristi hieman pikkulapsimaisesti huuliaan. Naaw, Raveni. <3
"Waaah."
Cammy valitti sitten, kaatoi Ravenin sängylle, kietoi käsivartensa tuon ympäri ja hautasi naamansa Ravenin kainaloon. Kyllä, hyvin miehekästä. Eikös tämän pitäisi mennä toisinpäin? No ei tällä kertaa. Cammy rutisteli hetken aikaa Ravenia ja päätti sitten työntää olemattimista asioista johtuvan mielipahansa pois ja keskittyä nyt hetkeen.
"Hyvää ystävänpäivää."
Cammy sanoi sitten Ravenin kainaloon, ihan kuin ei muka uskaltaisi sanoa sitä samalla kun katsoi toista silmiin. Cammy ei ollut vielä tottunut puhumaan mitään pehmoisia, kyllä hän joskus onnistuisi sanomaan jotain romanttista ihan päin toisen näköä. Ihan varmasti. Sitten joskus. Miksei muka uskaltaisi? Olihan hän jo uskaltanut tehdä vaikka mitä. Tosin, niihin hetkiin tarvittiin oikea tunnelma, heheheeh. Mutta niin, asiaan.
"Sori kun oon mököttäny viimeaikoina ihan kokoajan. Ja sori, mulla ei oo sulle mitään ystävänpäivälahjaakaan eikä mitään..."
Cammy mumisi sitten anteeksipyytävästi toiselle pitäen naamaansa koko ajan piilossa ja kuulostaen hyvin tyytymättömältä itseensä.
"...vielä."
Cammy viimeisteli sitten lauseensa ja heilutteli vähän jalkojaan. Kjeh, kyllä hän jotain jännää keksisi. Mutta niin, millainen poikaystävä hän muka oli olevinaan kun ei mitään ystävänpäivälahjaakaan ollut hankkinut? Tosin, Cammy ei edes tiennyt miten tärkeänä Raven ystävänpäivää piti. Cammy vain oli ajatellut omia mielipiteitään ystävänpäivästä, ja jättänyt koko kyseisen päivän epähuomioon.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   To Helmi 25, 2010 11:50 pm

Cameron mutristi huuliaan söpösti ja Raven hymyili tälle. Mikäköhän nyt tässä päivässä oli niin kamalaa? Raven kallisti päätään, katsoen toista pitkään. Mitä tämä teki? Kun kerta noin möyri, niin kai tällä oli jotain.. mielen päällä? Ehkä. Pieni kiljaisu karkasi huulilta kun Cameron kaatoi hänet sängylle. Hölmistyneenä blondi räpytteli silmiään ja tuijotti kattoa pitkään. Mitäs ihmettä. Cameron oli söötti, Raven totesi itsekseen. Hän hymyili ja rapsutteli sitten Cameronin päätä tyytyväisenä. Mm.. Toinen oli inana otus. Tuollainen hassu. Tuoksui hyvältä ja silleen.. Oli turvallinen tapaus, mitä nyt näitä hetkiäkin oli kun ei ihan heti leikittykää semeä, vaan tämä ryömi itse kainaloon. Poika hymisi tyytyväisenä ja näpräsi toisen niskavilloja.
"Samoin.."
Raven sanoi, ja kääntyi sitten kyljelleen ja katsoi tätä pitkään. Olipa Cameronkin haavoittuvaisen näköinen haluessaan. Hän hymyili ja antoi vielä yhden nenäpusun toisen poskelle ennen kuin otti ja kääntyi laukkunsa puoleen, jonne oli tunkenu Cameronille hommaamansa lahjukset. Tai väsäämänsä.. Mutta kuitenkin. Raven nousi istumaan paremmin, ja otti laukun syliinsä. Tiedä sitten mitä mieltä Cameron olisi.. Nytkin mökötti.. Mitä nyt.. Nojaa..
"Ääh.. Älä nyt.. Ei se haittaa.. Toivottavasti et nyt sitten hermostu kun... kun.... kun hommasin sinulle jotain pientä.."
Raven sopersi pienesti, poskien alkaessa punoittaa pienesti. Hän kaivoi esiin ensin sen hänen tekemän ystävänpäiväkortin, jonka sitten antoi Cameronille, katsellessaan tätä kulmiensa alta välillä. Pienen hermostuneesti hän näpersi laukun parissa ja hymyili. Sininen katse katsoi tummempaa poikaa hiukan epävarmana. Kun Cameron ei näyttänyt räjähtävän tai mitään, hän kaivoi esiin sen pehmolelun ja synttärikortin. Jotka hän ojensi toiselle kädet pienesti täristen. Saisiko toinen nyt jonkinlaisen kohtauksen? Ei kai.. Mieluummin kuin että se pehmolelu olisi haissut tehtaalta tulleelta ja kemikaaleilta, se tuoksui puhtaalle ja Ravenille... Ja raikkaalle pakkasilmalle. Olihan Raven kuljettanut sitä mukanaan monta tuntia päivässä ja niin edelleen.
"H-hyvää syntymäpäivää.."
Raven mumisi ja tökki etusormia vastakkain, nielaisten pienesti. Varovaisesti vilkaistiin toista kulman alta. Vasemman, olemattoman silmän, peitti otsatukka kun taas oikeanpuoleinen silmä kiilteli sinisyyttään himmeässäkin valaistuksessa. Uskaltaisiko sitä antaa Cameronille poskipusua, vaiko ei? Raven otti nyt sen riskin, ryömien polvilleen, mistä sitten asetti kädet toisen polvelle ja antoi pienen pusun, Cameronin poskelle. Sen jälkeen oli hyvä hieroa nenää vähän toisen kaulaa vasten, juuri korvan alapuolella. Olihan hänen nenänpää vähän viileä, ottaen huomioon ettei ulkona ollut erityisen lämmin, mikä teki sen että ilma sisälläkin, saattoi tuntua viileältä lun seinistä hohkas kylmää.
"Pidätkö niistä?"
Raven kysyi varovaisesti, asettaen pään toisen hartialle hetkeksi. Hitsit mitä söpöilyä ja ukettamista koko juttu, mutta kaiketi se oli sallittua kun hän kuitenkin vietti poikakaverin kanssa ensimmäistä kertaa tämän synttäreitä ja ystävänpäivää vielä lisäksi. Tottakai sai ujostuttaa ja ukettaa hitusen. Raven katsoi toista miltei koiranpentumaisella ilmeellä, odotellessaan Cameronin vastausta. Sini silmä kietoi kätensä toisen vyötärölle ja kiehnäsi. Kiehnäsi Cameronin poskea ja leuan alusta vasten, vähän kuin kuin kissa joka puskee omistajaansa poksillaan.

"Mitä tehtäisiin tänään? Haluatko tehdä jotain erityistä?"
Raven uteli. Kai sitä synttärisankarilta tulisi kysellä vähän. Vaikka käydä kaupungissa, eläintarhassa tai jotain.. Hän ehdotteli eri paikkoja. Tuli siinä vielä varmistettua josko toisella oli jotain juttuja mitä pitäisi saada tehtyä. Treenejä, kokeisiin lukemisia tai jotain. Blondi kallisti päätään hitusen, katsellessaan Cameronin kauniita ruskeita silmiä. Älyttömän komea rastapäinen poikakaveri hänellä. Oikeastaan, hän voisi vaikka kiehnätä koko päivän Cameronissa kiinni. Raven halaili ja kiehnäsikin toisessa sitten. Toinen selvästi oli haliterapian tarpeessa, jottei tämä taas alkaisi jotain sieniä jossain nurkassa kasvattamaan. Raven makoilikin kohta Cameronin sylissä puoliksi, katsellen toista, pienen hymyn tanssiessa huulilla.
Cameron näytti hyvältä kaikista kuvakulmista jopa tälleen alaviistosta katsottuna. Blondi silitteli Cameronin kättä, jota piteli kevyesti omassa sirohkossa kätösessä. Kalpeampi hänen kätensä ainakin oli kuin Cameronin. Mikä nyt sinälleensä ei ollut yllätys, ottaen huomioon että toinen oli häntä kuitenkin hitusen tummempi. Tai vain hyvin ruskettunut. Ehe ehe. Raven vain nautti toisen läheisyydestä. Nyt kun toisen angsti kupla oli hetkeksi edes saatu puhkaistua. Aikaisemmin oli tuntunut siltä kuin Cameron olisi ollut jonkin omituisen seinän takana, kaukana hänestä, vaikkakin tämä oli siinä hänen vieressä. ..Ongelma oli ettei Cameronia vain tahtonut mitenkään.. saada huomioimaan mitään, sen aikaa kun tuo oli angstannu ties mistä. Kaiketi enite siitä Mitä Nosa oli mennyt pelleilemään, mutta noo, se nyt oli vain vitsi, ei toisen siitä tarvitsisi vihoitella enää, mutta ei Raven aikoisi asiaa sen kummemmin kommentoida.
Poika nyki kevyesti Cameronin punaiseksi värjättyä rastaa, tahtoen toisen lähemmäs hituse, jotta saattoi suikata pienen suukon toisen huulille. Kevyt huulien kosketus nyt lähinnä, mutta suukko kuitenkin.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Su Helmi 28, 2010 10:15 pm

Plööh, nyt sai riittää tämä säälittävä tyttömäinen käyttäytyminen.
Raven sitten rupesikin vähän hermostuneena sopertamaan jotain että oli hankkinut hänelle jotain pientä, jolloin Cammy nosti hieman yllättyneenä päänsä tuon kainalosta. Tai siis, olihan hänellä tietenkin ollut semmoinen kutina että Raven hänelle jotain hankkisi. Eikös ihmiset yleensä ostaneet seurustelukumppaneilleen synttärilahjoja? Kyllä kai. Cammy ei pahemmin ollut ikinä asiaan hirveästi huomiota kiinnittänyt, eihän hän koskaan kenenkään kanssa ollut aikaisemmin seurustellutkaan. Eikä hän ollut kiinnittänyt huomiota muiden ihmisten seurustelemisiin. Paitsi Marleyn, ja Marleyhan oli tunnetusti vannoutunut olemaan ikinä ostamatta lahjoja yhtään kenellekään. Tosin, ei Marleylla koskaan ollut rahaakaan. Köyhä kuin kirkonrotta se oli.
Cammy sitten siirtyikin pois Ravenin päältä, kun toinen lähti kaivelemaan laukkuaan. Cammy nousi sängylle istumaan ja odottamaan. Raven sitten kaivoikin laukustaan esiin synttärikortin ja.. pehmolelun? Cameron otti ne vastaan hieman hämmentyneenä. Kumminkin heti Cammyn ilme muuttui ilahtuneeksi ja aussipoika rupesikin hymyilemään leveästi ja aurinkoisesti, eikä tyytyväisyydeltään oikein tiennyt miten päin oikein pitäisi olla.
Raven sitten kömpi vähän arastellen hänen viereensä, pussasi poskelle ja kysyikin, pitikö hän niistä. Cammy vain jatkoi hymyilyään.
"Tottakai pidän, hassu."
Cammy sanoi sitten ja naurahti pienesti samalla kun Raven kiehnäsi hänen vieressään. Cammykin kietoi käsivartensa Ravenin ympärille, ja rutisteli taas onnellisena
"Mmmmmhh~"
Cammy sitten hukuttikin Ravenin suudelmiin ja vaihteeksi taas kaatui blondin päälle sängylle. Mikäs siinä ollessa, toivottavasti Cammy vain ei rutistellut Ravenia liian lujaa. Niin kun toisinaan tuppasi käymään kun hän riemastui liikaa.. hän oli tainnut saada vaikutteita Nosasta, Daikista ja Marleysta vähän liiaksi. Sellaiset rutistelumasiinat aiheuttivat liikaa huonoja vaikutteita.
Sitten rauhoituttuaan Cammy siirtyi Ravenin viereen makoilemaan kyljelleen ja katseli vielä vähän lisää pehmoleluaan. Kyllähän hän oli heti tajunnut mikä se oli ja mitä se meinasi.
"Naaws, raven."
Cammy sanoi sitten, tarkoittaen ravenilla kyseistä pehmolelukorppia. Cammy sitten kuljetti pehmolelua ilmassa niinkuin se lentäisi ja piti samalla lapsenomaista ääntä jonka tarkoitus oli kuulostaa lentämisen ääneltä. Cammy sitten vielä pussasi toista poskelle ja kellahti selälleen toisen viereen huokaisten samalla raskaasti hymyillen yhä pienesti. Ehkei tämä päivä niin kurja tulisikaan olemaan. Ravenin kysyessä halusiko hän tehdä tänään jotain erityistä, Cammy mietti hetken eikä vastannut ihan heti. Ei hänellä mitään kummoista ollut mielessä. Cammy kuunteli Ravenin ehdotuksia. Eläintarha olisi ihan kiva juttu, mutta näin kun ulkona oli vielä luntakin ja kylmää, niin ei siellä paljon eläimiä ollut ulkosalla. Cammy sanoi että eläintarhaan sitten kesällä. Hänellä ei myöskään ollut mitään asiaa kaupunkiin tänään, sunnuntaikin oli, joten moni paikka ei edes olisi auki.
"Elokuvissa tosin voisi käydä. Jos sielä menee mitään kivaa."
Cammy sanoi sitten. Hän rakasti elokuvia! Kumminkin, heti kun hän oli sen sanonut, Cammyn maha kurnahti äänekkäästi.
"Mutta sitä ennen haluan ruokaa. Ja hakea postin, sehän jaetaan aina sunnuntaisin."
Cammy selitti. Asuntolan ala-aulassa oli postilokerot jokaiselle oppilaalle, jonne jätettiin aina vanhempien ja sen semmoisten lähettämät kirjeet ja paketit ja kaikkea muuta semmoista. Cammya tosin vähän huoletti se. Ystävänpäivä kun oli.
Joka tapauksessa, Cammy ponkaisi ylös sängystä, asetti synttärikortin ja pehmolelun yöpöydälle ja rupesi penkomaan jostain vaatteitaan esiin. Vaatteiksi valittiin sitten normaalit vaaleansiniset rennot farkut, metsänvihreä t-paita ja punottu kangasvyö, jossa oli kaikkia värikkäitä hippikuvioita. Sitten vielä perus mustan ja savunharmaan värinen palestiinalaishuivi ja rannehikinauha jossa rauhanmerkki.

Sitten sitä lähdettiinkin syömään. Cammy söi nopeasti jotain vispiläpuuroa (ystänpäivän kunniaksi kun piti olla pinkkiä puuroa), joi maitoa ja söi vielä yhden sämpylänkin. Sitten lähdettiin sinne asuntolan aulaan hakemaan sitä postia. Aina välillä jostain hyppäsi joku enemmän tai vähemmän tuttu toivottavaan hyvää ystävänpäivää tai syntymäpäivää tai molempia, tutuimpien kavereiden kanssa Cammy vaihtoi pari sanaa ja läppää muttei jäänyt sen pidemmäksi aikaa noiden kanssa hillumaan. Nuokin tiesivät, että Cammy kannatti ehkä jättää tänään rauhaan, ei tainnut olla aussinuori maailman parhaimmalla tuulella.
Asuntolan ala-aulassa Cammy käveli oman lokeronsa kohdalle, jonka ovessa luki Seymour-Symers, Cameron. Cammy näki jo kaukaa miten luukun välistä pilkotti kirkuvanpunainen kirjekuori. Erk. Cammyn naama venähti pienesti.
No, ei siinä vielä mitään, kyllähän se oli jo odotettavissa. Cammy kaivoi avaimet esiin ja avasi lokeron. Siellä häntä odottikin suuri järkytys.
"Mitä helv---??!"
Cammy ehti vain älähtää ennen kuin suuri vuori ystävänpäivä- ja syntymäpäiväkortteja ja vaaleanpunaisia kirjekuoria vyöryi ryminällä hänen naamalleen. Pelästyneenä Cameron horjahti taaksepäin, ja hetken kuluttua rastapää löysikin itsensä lattialta selällään makaamasta, vuorellinen ystävänpäivä- ja syntymäpäiväpostia naamallaan. Cammy oli niin hämmentynyt, ettei tajunnut heti edes kiukustua saatika nousta lattialta ylös.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ma Maalis 01, 2010 7:28 pm

Raven hihkaisi iloisena, kun Cameron sanoi pitävänsä lahjasta! Yay! Hän hieroi poskeaan Cameronin poskea vasten ja oli iloista miestä. Jos Cameron oli iloinen, niin niin oli hänkin. Tämä hukutettiin sitten suudelmiin ja Raven hymyili leveästi, joka kerta kun huulet vain erkanivat ja hänen oli mahdollisuus, muuten hän vain nautti huomiosta. Sitten toinen kaatoi hänet sängylle ja tuli päälle. Toinen rutisteli ja oli niin tyytyväistä poikaa, että Raven kikatti vain hyvän olon takia. Hän hymyili tyytyväisenä ja katseli toista. Kohta toinen oli hänen vieressä ja katseli pehmolelua. Raven kiehnäsi Cameronin kainaloon ja hymyili tyytyväisenä. Kädet oli omaa rintaa vasten, ja näin ollen Cammyttimen kylkeä koskettamassa samalla, hänen makoillesa toisen kainalossa mitä tyytyväisin ilme kasvoillaan. Nuorempi intaantui leikkimään että pehmolelu lensi ja se sai Ravenin hymyilemään entistä leveämmin, jos se vain oli mahdollista. Kikatus karkasi huulilta ja hän hautasi kasvonsa Cameronin kylkeen. Naaw! Oikeasti, pystyikö kukaan olemaan noin söötti? Blondi hymyili tyytyväisenä. Hän ei kylläkään koskaan sanoisi Cameronia suloiseksi.. vaan ennemmin, komeaksi. Mieti sitten kun tämä varttuisi! Jo vuoden päästä tällä olisi miehekäämät kasvonpiirteet ja.. Raven värähti ja katsahti sitten pikaisesti Cameronia, ennen kuin hautasi tulipunaiset kasvonsa taas toiseen kiinni. Hii. Ei saisi tuollaisia miettiä.. Saisi vielä jonkun himmeen panetuksen aikaiseksi. Oh well.
Cameronille kelpasi elokuva. Ravenille myös. Pääsisi tuon kainaloon istumaan ja tällaista. Kauhuleffa voisi olla kiva! Hän rakasti kauhuleffoja! Ne oli niin typeriä, että niistä oli pakko tykätä.. Ainakin Ravenin mielestä. Noo, Päivänsankarina, Cameron saisi valita elokuvan jota mentäisiin katsomaan. Poika suikkasi pienen suukon toisen suupielelle, myöntyen sitten tuon leffa ideaan.
"Selvä~"
Raven hymyili ja ryömi sängyltä pois, antaen toisen tulla myöskin pois, kaikessa rauhassa. Sen jälkeen hipsittiin syömään. Sitä jotain epämääräistä ruokaa.. Raven ihaili Cameronia ihan hirveästi. Hyvä ettei pyytänyt nimmaria tältä tai jotain. Tyytyväisenä hän roikkui Cameronin kädessä ja oli niin aurinkoista ja hymyilevää nuorta. Ruokaa pästiin syömään ja poika tuijotti sitä ihmeen vispiläpuuora. Äh.. eikö muuta? No, kaiketi sitä pitäisi sitten syödä kun ei näköjään budjetti riittänyt muuhun. Tämä kuitenkin kiltisti söi ja jutteli innoissaan Cameronin kanssa tulevista ohjelmista koulussa ja kokeista ja kaikesta tuollaisesta jännästä.. tai ei jännästä, mutta ajankohtaisesta ainakin. Poika hymisi ja sai sen puuron syötyä. Mitäs sen kummempaa sitten. Postia piti mennä katsomaan. Sen aikaa kun käveltiin asuntolan aulaan takaisin, Raveni pysäyteettiin useastikin, ja tälle annettiin kortteja ja lahjoja ja... kaikkea.. Raven punasteli ja kiitteli ja oli hämillään. Nyys. Tämäpä oli.. kaikkea omituista.. Cameronin ilme venähti kun toinen näki punaisesta kortista vilauksen. Raven tirskahti pienesti. Ei se nyt niin kamalaa voinut olla. Mutta hän ymmärsi asian laidan vasta kun toinen avasi kaapin oven ja kaikki kortit ja lahjat ja mitkälie tuli ryminällä alas, Raven hypähti takaperin ja katsoi järkyttyneenä kun toinen hautautui.
"C-Cammy?! Oletko kunnossa?!"
Raven parahti, heivaten omat korttinsa ja lahjansa hiiteen, alkaen pelastamaan tätä kaiken säädön alta. Poika katsoi huolestuneena Cameronia, oliko tämä lyönyt päätä? Oliko tällä kaikki hyvin? ..hengitti ja tuijotti järkyttyneenä kattoa. Raven huokaisi. Oli tämä kunnossa.. Mitä nyt aiheutti turhaan sydänkohtauksen! Poika nipistikin Cameronia tuon nenästä.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Banaanikirahvi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 105
Join date : 21.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ke Maalis 03, 2010 7:24 pm

What the fuuuuuck??!!
Okei tämä oli täysin odottamaton käänne tälle jo valmiiksi kirotulle päivälle. Siinä Cameron sitten makasi lattialle armoton kortti- ja lahjavuori naamallaan. Cammy haistoi jonkun pähkinäsuklaan naamansa päällä olevasta paketista. Toisella silmällään Cammy näki himmeästi jonkun piirretyn sydämen, johon nyt oli aika mahdotonta tarkentaa, se kun niin kovin lähellä oli. Vain millien päässä sarveiskalvosta.
Pikkuhiljaa Cammy rupesi erottamaan ympäriltään jotain puhetta, supatusta ja pientä tirskahteluakin. Muut aulassa olevat vähäiset ihmiset varmasti ihmettelivät tätä näkyä, eikä mikään ihme.
Tästä pienestä lyhyehköstä shokkitilasta päästyään Cammy kuulikin sitten jo Ravenin säikähtäneen kyselyn jota seurasi mukava töminä joka kuului Ravenin lattialle heittämistä omista lahjoistaan. Pian Cammy sitten taas näki valon, kun Raven heivasi kaiken tuon roinan pois hänen naamansa päältä. Järkyttynyt ilme oli jäätynyt Cammyn kasvoille, se samainen ilme joka siihen oli tullut kun hän oli avannut lokeron oven ja kaikki tämä oli vyörynyt hänen niskaansa.
Lopulta sitten Cammy räpäytti pari kertaa silmiään ja kapusi istumaan, unohtaen kokonaan vastata Ravenille mitään. Cammy tapitti hetken sylissään ja ympärillään olevia vaaleanpunaisia ja punaisia kortteja ja lahjoja.
"Mitä kettua nämä täällä tekee?"
Cammy ihmetteli sitten ääneen. Tässä nyt täytyi olla joku erehdys. Cammy kyllä tiesi omistavansa pari vakituista peräänkuolaajaa ja muuta ärsyttävää hihhulia perässään, mutta eihän näitä nyt näin paljon silti pitäisi olla. Cammy oli yhtä kysymysmerkkiä ja se varmasti näkyi aussin kasvoilla. Poika ei tajunnut vielä edes vittuuntua tästä.
Rastapää poimikin sitten rastojensa väliin takertuneen punaisen koristellun kortin ja avasi sen. Cammy silmäili hetken sisällä olevaa mautonta runoa ja sitä, kuka sen oli lähettänyt.
"Hans Schmitt. Kuka hitto sekin on?"
Cammy parkaisi sitten. Hän ei koskaan ollut kuullutkaan kyseisestä tyypistä. Cammy laski sitten kortin pois ja poimi käteensä toisen kortin, joka näytti jokseenkin kummalliselta. Kun Cammy avasi sen, hän sai kunnon sätkyn kun kortti rupesikin hoilaamaan ärsyttävän äänekkäästi jotain imelää rakkauslaulua. Hemmetin äänikortit! Se kortti suljettiin aika äkkiä. Cammy tutkaili hetken muitakin kortteja. Yli puolissa niissä luki lähettäjän kohdalla jotain tyyliin 'salainen ihailijasi' tai 'epätoivoisesti rakastunut' tai jotain muuta yhtä kliseistä ja karmaisevaa.
Cammyn silmäkulmi nyki ärtymyksestä. Hän oli saanut tarpeekseen. Cammy nousikin sitten ylös ja katseli tympeästi ympärilleen etsien roskista. Aulassa olikin melko suurikokoinen roskis, johon Cammy tehokkaasti dumppasi kaikki mokomat kortit.
"Nämä voin kyllä pitää. Voidaan syödä nämä siellä elokuvissa."
Cammy tokaisi sitten ja nosti lattialta kolme suklaarasiaa ja kaksi marmeladirasiaa ja pussillisen turkinpippureita. Ne ei varmaan olleet ystävänpäivälahja. Varmaan vaan joltain muulta kaverilta. Tai pitäisi ainakin olla aika kiero tyyppi jos antaisi ystävänpäivälahjaksi turkinpippureita. Joo. Kuulosti juuri nimenomaan joltain Cammyn hämärältä kaverilta.

Siitä sitten suunnistettiin takaisin huoneelle. Cammy asetti karkkirasiat sängylleen ja käveli sitten läppärinsä luokse.
"Mitä haluaisit mennä katsomaan? Ei mitään imelää romanttista komediaa eihän?"
Cammy kysyi toiselta ja mutristi huuliaan samalla kun katseli Ravenia koiranpentusilmillä. Taas hyvin miehekästä. No, kyllä se miehekäskin puoli sieltä sitten jossain vaiheessa esiin tulisi, kunhan nyt oikeaan tilanteeseen päästään. Ahehe. Mutta niin. Cammy ei oikein ollut noiden romanttisten komedioiden ystävä. Ne oli vain niin... ynh. Se riitti selitykseksi. Poikkeuksena sanottakoon nyt tämä uusi elokuva I Love You Philip Morris, komedia (ehkä romanttinen sellainen) mieshomoista. Hehehe. Cammy virnuili itsekseen. Sen hän voisi sitten katsoa joskus salaa itsekseen.
Jokatapauksessa, Cammy avasi läppärinsä ja näppäili nettiin jonkun elokuvateatteriketjun osoitteen nähdäkseen, mitä kaikkia elokuvia sielä nyt sitten olisi menossa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://limebanana.deviantart.com
Miuchi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 423
Join date : 21.12.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Sielä täällä joka säällä~

ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   Ke Maalis 03, 2010 9:10 pm

Raven tuijotti Cameronia kun tuo ekana kysyi mitä ne jutut tämän kaapissa tekivät.
"uh.. Ne... ne on annettu koska sinusta pidetää?"
Blondi ehdotti varovaisesti. Tuntui melkein liian vaaralliselta edes vihjaista jotain tuollaista. Mitä nyt.. Cameron ei ikinä satuttaisi häntä. Sen hän oli jo oppinut tämän viikon, pari.. mitä he olivat olleet. Raven hymyili toiselle pienesti ja katsoi tätä pää pienesti kallella. Naaw. Cameron oli söpö kun oli vähän hämmentynyt ja tuollainen.. ihmetteli miten ketään voi tällaisia antaa ja muuta kivaa. Kohta tämä tosin sai pienimuotoisen kohtauksen kun hän ei edes puoliakaan tuntenut tai jotkut olivat "salaisia ihailijoita". Raven katseli paria nättiä, ja ajatuksella tehtyä korttia. Wou.. ne oli jopa parempia kuin ne jotka hän itse oli kyhännyt. Poika melkein häpesi. Hän säästäisi nämä, niistä voisi ottaa mallia! Ja sen aikaa kun Cameron heivasi muita kortteja roskiin, Raven itsepintaisesti piti näistä kiinni. Hän ei niitä toiselle luovuttaisi jos ne kokisi tuollaisen kohtalon! Arvostusta! ...sen jälkeen hän keräili omat juttunsa käsiin ja katsoi omaa postilokeroa. Kappas.. oli tännekin eksynyt muutama kortti. Ei sentään sellaista vuorta kuin Cameronilla, mutta ett par parikymmentä. Raven hymyili pienesti, ja ujohkosti. Naaw. Häntäkin muistettiin.. Raven itse oli aina säästäny kortit jotka oli saanu, tehnyt leikekirjoja niistä ja kaikkea muuta jänskää..
Näköjään namut saattoi pelastaa, mutta ei kortteja. Tai lahjoja. Raven Mietti jo jos hänen pitäisi kaivaa roskiksesta pari lahjaa ulos ja laittaa säilöön. Nehän voisi olla käteviä.. Ties jos sieltä löytyisi joku pieni aarre.. tai jotai? Raven hipsi roskiksen luokse, mutta ennen kuin hän kerkesi alkaa kaivelemaan roskista sen kummemmin, hänet komennettiin pois, ja mutisten itsekseen, hän lähti hiippailemaan toisen kanssa huoneelle takaisin. Blondi huokaisi.
"Olit turhan raaka.. mieti nyt niitäki jotka on sinulle vaivalla väsännee kortin, tai hommannu lahjan tai.."
Raven selitti, mitä nyt se taisi mennä kuuroille korville. Oh well.. Poika hymyili hissukseen ja suikkasi pienen suukon tummalle poskelle. Söötti, tuollainen.. Poika hipsi sisälle ja laittoi tavarat sängylle ja katseli ympärilleen.
"Se riippuu.. onko sielä hyviä elokuvia?"
Raven uteli, hipsien Cameronin luokse, kun toinen istui tuolille, Raven parkkasi peppunsa toisen syliin. Nah. Tässä oli kivaa. Raven tutki elokuva valikoimaa ja ehdotteli sieltä eri elokuvia. Kauhuleffoja ja komedioita ja draamoja ja... epämääräisiä sekotuksia. Eniten sielä pyöri kaikenlaiset romanttiset lällärit, joita ei ihan heti jaksaisi katsoa. Kohta kuitenkin ilmaantui kivalta vaikuttava elokuva. Traileriki vaikutti hyvältä. Tämä ehdottikin sitä Cameronille. Se alkaisi vasta seitsemältä. No tässähän olisi hyvin aikaa. Voisi hitusen kuherrella Cameronin kanssa. Kiusata vähän~ Tai no kiusata ja kiusata. Olla lähellä ja kiehnätä ja suukottaa ja halailla ja... Hyristen, Raven hieroi poskeaan Cameronin poskea vasten, sirot kädet toisen kaulalle kiedottuna. Hän oli tyytyväinen. Päivä oli ihan kiva, tälleen loppujen lopuksi.. saada viettää aikaa Cameronin kanssa.. kahdestaan.. ei keitään muita.

He lähtivät ajoissa kuitenkin kaupunkiin, katsomaan elokuvaa Patrick 1,5.
Elokuva kertoi ruotsalaisesta homoparista jotka adoptoisivat lapsen, mutta adoptiopapereissa oli paino virhe ja tämä pari saikin 15-vuotiaan teinin itselleen hyysättäväksi. Raven tykkäsi tästä elokuvasta, muristen Cameronille miten ilkeä Sven oli ja näin, kun taas Göran sentää yritti pitää huolta siitä teinistä, ja tutustua tähä paremin. Lupautui vielä etsimään tälle kunnollisen perheen, kun poika ei aluksi mitenkään tahtonu asua näide luona. Mutta elokuvan lopussa se sitten muuttikin sinne. Raven melkein parkui. Se oli koskettava ja romanttinen elokuva. Parilla homoseksikohdalla, sensuroidulla sellaisella, mutta kuitenkin! Paljon erillaista matskua, ja blondi tykkäsi. Raven oli istunu Cameronin hartiaa vasten nojaillen ja tyytyväisenä katseli elokuvaa loppuun. Inana elokuva. Namiskoita oli kiva mutustaa.
Oli hän melkein ryöminyt tämän aussinuoren syliin, mutta ei kuiteskaa sitä tehnyt, oli vain kietonut kätensä toisen ympärille ja hieroi nenäänsä välillä toisen korvanjuureen ja poskea. Hmm.. tuli nenu painettua tuon niskankin lähelle, mistä nuuskittiin toisen ominaistuoksua. Namiskaa sellaista.
Linkka koululle, lähtisi vasta jotain puolentunnin päästä takaisin, joten heillä olisi aikaa pyöriä kaupungilla vielä pienen hetken. Raven loikkikin iloisena ympäriinsä selittäen kaikkea turhaa Cameronille. Tuli siinä mainittua miten matikankokeet ja nuo oli menny nappiin ja hänellä oli niin hyvä fiilis siitä johtuen! Niistä kertominen oli vähän jäänyt arkipäivinä kun oli ollut säätöä kaikkien muiden juttujen kanssa, varsinkin Cammyttimen lahjojen ja noiden kanssa. Blondi tosin ei katsonut minne käveli vaan liukastui, pieni kiljaisu ja tämä tarrasi Cameronii kiinni, vetäen tuon mukanaan lumihankeen. Itsensä päälle melkein. Sinistä silmäänsä räpytellen, poika tuijotti ruskeita. Oho.. Poskia koristi tummempi puna ja tämä antoi pienen pusun tuon nenänpäähän, ennen kuin päätti könytä takaisin omille jaloilleen. Mh.. takki oli lumessa.. Hänen hieno kangastakki, selkä ihan luminen, ja takamus.. kai nyt, ei se mikää ihme ollut, kun selälle kippasi itsensä. Raven pyysikin Cameronilta apua.
Sen kummempia kommelluksia ei sitten tapahtunutkaan, vaan Raven hipsi rauhallisemmin tummemman nuoren kanssa ja pääsi linja-autoon, pari mustelmaa lukuunottamatta, Raven oli ehjä. Bussi oli täynnä joten sitä istuttiin Cameronin sylissä, pää tuon hartian ja kaulan notkossa. Mmm...<3
Sininen katse kääntyi katsomaan poikaa, jonka sylissä hän istui. Suukkoa kerjättiin.


Viimeinen muokkaaja, Miuchi pvm Ti Maalis 09, 2010 9:38 pm, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://stheavensbay.heavenforum.com
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Crafty, Bold and Beautiful   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Crafty, Bold and Beautiful
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 2Siirry sivulle : 1, 2  Seuraava

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
St. Heaven's Bay :: Koulu :: Asuntolat :: Oppilaiden asuntola :: Huoneet-
Siirry: