Poikakoulu RPG
 
PääsivuKalenteriFAQHakuKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätRekisteröidyKirjaudu sisään

Jaa | 
 

 Joshua Finnsson

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Samirix

avatar

Viestien lukumäärä : 54
Join date : 23.12.2009
Ikä : 26

ViestiAihe: Joshua Finnsson   Su Tammi 17, 2010 7:48 pm


- Huomaa etten melkein koskaan piirrä koruja

Nimi: Joshua Finnsson
Ikä: 19
Syntymäpäivä: 13.9.
Sukupuoli: Poika/Mies
Seksuaalinen suuntaus: Ei oikein tietoa, luultavimmin homon puolelle kallistuu enemmän
Kansallisuus: Islantilainen
Perhe:
- Isä, Finnur Arason, 48, poliisi
- Äiti, Halldóra Ingimarsdóttir, 46, malli
- Sisko, Rakel Finnsdóttir, kuollut 16-vuotiaana
( Islantilaisten sukunimet muodostuvat heidän isien mukaan ^^)

Keskiarvo: 9.6
Syventynyt: Kuvaamataito, matematiikka, kemia
Huonetoveri: -

Luonne: Joshua on hiljainen ja sisäänpäin suuntautunut. Hän viihtyy paljon yksin, jos totta puhutaan hän pakottaa itsensä viihtymään yksin. Se johtuu hänen menneisyydestään. Hänelle on menneisyydestä jääneet traumat ja sen takia hän tavallaan sulkee itsensä sisälleen, missä hän tavallaan elää menneisyydessä. Poika myös estää itsensä tekemästä kenenkään kanssa minkäänlaista ystävyyssuhdetta, koska pelkää sattuvan heitä ja menettävänsä heidät. Sitä hän ei kestäisi. Joten hän on päättänyt pitää itsensä yksinäisenä kulkijana. Hän on kärsivällinen ja ei pidä tappeluista. Hänen kasvonsa ovat hänelle erittäin tärkeät, koska hän on suunnitellut ryhtyvänsä malliksi, kun on saanut opiskelunsa päätökseen. Siitä myös johtuu se, että hän pitää ulkonäöstään erittäin paljon huolta ja malliksi ryhtyminen on sen takia, koska hän oli luvannut siskolleen sen.

Ystävänä Joshua olisi erittäin lojaali ja olisi aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan tätä. Itsellään olisi kovia vaikeuksia avautua muille, koska se on vain vaikeaa hänelle ja muutenkin hän tietää sen, että purskahtaisi itkuun kesken kaiken ja ei tahtoisi alkaa pillittämään kenenkään edessä kuin joku pikku lapsi. Joten hän pitää kaiken sisällään. Vaikka se sattuukin häntä, mutta hän ei tahdo muiden alkavan sääliä häntä tai kantavan hänen taakkaansa puolestaan. Vaikka hän on eristäytynyt muista, Joshua on aika epäitsekäs ihminen. Varmasti niitä harvoja luonteen piirteitä, jotka ovat säilyneet kaikkien vuosien aikana. Kun Joshua ihastuu hän on erittäin ujo henkilölle ja helposti punastuu tälle. Poika on valmis mitä tahansa pitääkseen ihastuksensa/poikaystävänsä onnellisena.

Joshua pitää itsensä ympärillä jäistä auraa, jolla hän yrittää pitää muut loitolla itsestään. Edellisessä koulussa häntä sanottiin tämän takia jääprinssiksi, koska tytöt yleensä jahtasivat häntä ulkonäkönsä takia ja siitä poika ei oikein tykännyt. Joshua ei koskaan hymyile, paitsi vanhempiensa seurassa pienesti, mutta ei ole nauranut aikoihin. Usein hänen kasvonsa ovat ilmeettömät ja vakavat. Vaikka olemus ulkoa on etäinen ja rauhallinen, mutta sisältä poika on aivan rikki. Kumminkaan hänellä ei ole minkäänlaista mielenvikaa tai mitään kohtauksia. Oikeastaan Joshua on erittäin rauhallinen ja kohtelias, vain sulkeutunut persoona. Jos tunnilta häneltä kysytään vastausta, niin silloin hän kyllä vastaa, mutta muuten hän on aivan hiljaa ja usein hänet löytää istumasta yksin. Kun pitäisi tehdä pari- tai ryhmätyö Joshua hoitaa vain työt ja siinä se.

Joshua rakastaa lukea kirjoja ja lukee paljon. Välitunneilla, ruokailussa ja suurimman osan vapaa-ajastaan hän lukee kirjoja. Kuten myös hän rakastaa piirtämistä ja kirjoittaa omia tarinoitaan myös. Hänen lempijuomansa on tee. Kukkia hän tykkää kasvatella ja viihtyy erittäin paljon ulkona. Etenkin istua puun juurella aurinkoisena päivänä lukemassa kirjaa, opiskelemassa tai muuten vain oleskella siinä.

Ulkonäkö: Suurimmaksi osaksi hän peri äidiltään ulkonäkönsä. Joshuan kasvot ovat sirot ja pehmeämuotiset. Alahuulessa on rengas ja usein hän tekee meikki kynällä viivan oikean puoleisen silmän läpi. Hiukset ovat platinan vaaleat ja jonkin verran silkinpehmeät. Silmät ovat harmahtavan vaalean sinisen väriset, joita ympäröi hieman kaartuvat ripset. Huulet ovat normaalisti punertavat. Pojan vartalo on myös siro ja hieman naisellinen. Iho on normaalia vaaleampi ja pehmeä. Ranteet ovat naiselliset, kuten myös sormet. Hartiat ovat myös pienet, jotka saavat Joshuan näyttämään vielä naisellisemmalta. Yläselässä hänellä on tatuointi, enkelin siivet ja alaselässä puolestaan lukee 'Angelus', joka on latinaa ja tarkoittaa enkeliä.

Hän on 175 cm pitkä ja painaa 55 kg. Ensi silmäyksen perusteella häntä voi luulla ujoksi, joka johtaa aivan harhaan. Usein hänellä on jumbokuulokkeet korvillaan, jotta voisi työntää ylimääräisen pölinän pois ja yrittäisi kuvitella olevansa yksin.
Vaatetus vaihtelee hänellä, mutta yleensä pitää kauluspaitaa ja mustia housuja, joissa on henkselit, ketjuja tai upea vyö kokoelma lanteillaan ja pitää silloin tällöin pinssejä hänen päältään. Joskus hän voi käyttää ihan tavallista t-paitaa. Yö vaatteina hänellä on musta toppi ja tumman siniset yöhousut, jonka lahkeet ovat hieman liian pitkät. Kaulassaan hän pitää Kein antamaa hopea ketjua, jossa roikkuu hienosti koristeltu lukko ja sen pieni antiikkinen avain.
- Kuva

Menneisyys: Joshua syntyi Reykjavikissä. Siinä samassa syntyi toinenkin poika, joka kumminkin menehtyi synnytyksessä. Pojan vanhemmat olivat erittäin surullisia siitä, mutta pääsivät siitä yli ajan kanssa. Pojan äiti tahtoi antaa juuri Joshua nimen, jonka oli jo nuorena päättänyt ja nainen ei ole koskaan suostunut kertomaan miksi. Joshuan äidin puoleinen suku oli taikauskoinen ja olivat järkyttyneitä, kun lapsi syntyi 13. perjantaina ja alkoivat höpistä Joshuan olevan demoni tai toisi vain kaamosta ympärilleen. Vanhemmat eivät välittäneet siitä ja pyysivät muita lopettamaan tuollaiset puheet. Joshuan lapsuus oli ihan normaali. Poika oli leikkikäs ja aina äänessä. Hän pystyi selittämään yhtä asiaa vaikka kuinka paljon. Poika myös tykkäsi leikkiä siskonsa kanssa malli leikkiä, missä poika oli malli ja hänen siskonsa kuvaaja. Kaksikko olivat erittäin läheisiä, vaikka ikä eroa olikin seitsemän vuotta. Usein heidän vanhempansa olivat töissä, mutta pitivät mahdollisimman paljon vapaata, jotta voisivat olla lastensa kanssa. Silloin, kun vanhemmat eivät olleet kotona, heidän naapurin täti oli heidän kanssaan. Äiti oli malli ja niin oli ollut myös isäkin, mutta oli vaihtanut alaa ja nykyään oli poliisi. Joshua eli onnellista elämää.

Mutta onni ei ole ikuista. 9- vuotiaana Joshua löysi kuolleen siskonsa ja tämän kaksi kaveria kuolleina eräästä vanhasta ladosta. Paniikissa poika oli juossut kotiin ja ennen kuin oli lähtenyt oli ollut varma, että oli kuullut jonkun hengityksen. Kotona itkien poika oli kertonut, mitä oli nähnyt. Poliisit tulivat paikalle ja alkoivat tutkimaan paikkoja ja selvisi sen olleen murha. Joshualta kyseltiin, miksi hän oli mennyt latoon ja muita kysymyksiä. Poika ei tahtonut paljastaa siskonsa salaisuutta, jolle oli luvannut ettei kertoisi kenellekään vaikka olisi oma henki vaarassa. Hänen mielessään pyöri sama lause, jolla hänen siskonsa oli vakuuttanut ystävilleen, ettei Joshua kertoisi kenellekään: " Joshua on kiltti poika. Hän ei kantele". Kesti jonkin aikaa, ennen kuin poika kertoi kaiken, kuinka tytöt menivät sinne polttelemaan tupakkaa ja sisko tapaili siellä poikaystäväänsä salaa. Joshua tunsi syyllisyyttä samaan aikaan siitä, että oli rikkonut lupauksensa ja siitä ettei ollut kertonut aikaisemmin siitä vanhemmilleen. Silloin hänen siskonsa olisi elossa. Tytön poikaystävä vangittiin teosta, mutta Joshuan suku syytti kylläkin Joshuaa siskonsa kuolemasta. Hän kuuli kuinka jotkut puhuivat hänestä ja alkoivat syrjiä poikaa. Usein hän kuuli vanhemmiltaan: " Jos olisit kertonut meille aikaisemmin hän olisi elossa". Ja tietenkin Joshua syytti itseään siitä ja tunsi kamalaa syyllisyyttä. Sen jälkeen heidän perheensä ei ollut samanlainen kuin ennen. Vanhemmat olivat lukittautuneet omiin huoneisiinsa ja eivät puhuneet toisilleen tai pojalleen. Pojan isällä oli kamala tuska siitä, ettei ollut pystynyt suojelemaan tytärtään. Äitinsä taas oli masentunut siitä. Päivät poika vietti omassa huoneessaan ja ei uskaltanut mitenkään kommunikoida vanhempiensa kanssa peläten näiden alkavan raivota hänelle.

Tätä kesti muutaman vuoden ja 15- vuotiaana poika päätti kadota vanhempiensa elämästä, ettei pilaisi heidän elämäänsä enempää. Joshua pakkasi kaikki tärkeimmät tavaransa päivällä ja illalla jätti pelkän kirjeen keittiön pöydälle, jonka jälkeen lähti pois eikä koskaan aikonut palata. Hän meni parhaan ystävänsä luokse asumaan. Poika oli tuntenut parhaan ystävänsä, Kein jo toiselta luokalta asti ja oli ainoa, jolle tämä oli kertonut kaiken. Hänen ystävänsä oli häntä vuoden vanhempi. Jo tällöin hän oli muuttunut jonkin verran hiljaisemmaksi. Kei oli myös kokenut kovia menneisyydessään ja molemmat ymmärsivät toisiaan paljon. Joshua teki mallin töitä samalla kun kävi koulua, jotta heillä olisi varaa elämään siinä asunnossa. Kun taas Kei lopetti opintonsa ja alkoi tatuoijaksi. Hän jopa teki Joshualle tatuoinnit selkään. Kiitos äidiltään perimät kasvot hänestä alkoi pikku hiljaa tulla suosittu, mutta julkisuutta hän ei tahtonut, koska hän pelkäsi hänen vanhempansa löytävän hänet, paitsi hän kyllä epäili heidän unohtaneen hänet.

17- vuotiaana Joshuan ja Kein ollessa kaikessa rauhassa kotona heidän kotiinsa murtautui eräs henkilö, joka näytti Joshualle tutulta. Tämä osoittautui siskonsa poikaystäväksi, joka tahtoi kostoa. Kei kamppaili miestä vastaan ja pyysi Joshuaa lähtevän juoksemaan. Nuorukainen oli kumminkin paniikissa ja ei pystynyt tekemään mitään. Juuri kun hän oli päässyt eroon muistoista siitä illasta, kun oli löytänyt siskonsa kuolleena ladosta, ne palasivat taas. Kei kumminkin pystyi pelastamaan heidät tilanteesta, mutta sai laukauksen käteensä ja kylkeen. Joshua oli juuri oppinut ajamaan autoa ja nyt hän ajoi Kein autoa. He eivät meinanneet päästä kostonhimoista miestä pakoon ja pian he joutuivat auto onnettomuuteen uhreiksi. Seuraavan kerran Joshua heräsi sairaalasta ja huomasi vanhempansa huolestuneina istuvan hänen sänkynsä ääressä. Hän kuuli kuinka vanhemmat pyysivät anteeksi käytöstään aikaisemmin ja tahtoivat pojan kotiin. Mutta Joshua kysyi ensimmäisenä missä Kei oli. Pian hän saikin kuulla ystävänsä kuolleen ja sen jälkeen Joshuasta tuli hiljainen ja etäinen. Sairaalasta päästyään poika muutti takaisin kotiin. Hän oli iloinen siitä, että hänen vanhempansa olivat kunnossa ja halusivat hänet takaisin, mutta syyllisyys ei poistunut hänestä. Nyt hän oli vielä syyllinen ystävänsä kuolemaan. Silloin hän tajusi kuinka paljon oli välittänyt tästä ja kuinka paljon oli rakastanut tätä. Hän kävi säännöllisesti koulun kuraattorin luona, mutta Joshuan mielestä se oli turhaa ja alkoi pikku hiljaa jättää tapaamisia väliin, kun ei pitänyt kuraattorista ollenkaan, koska hänen mielestä tämä teeskenteli ymmärtävänsä.

Kaksi kuukautta kului hitaasti ja Joshuan vanhemmat olivat huolissaan pojastaan, joka oli hiljaisempi ja ei päästänyt lähelleen ketään, paitsi vanhempansa. Koulussa poika oli yksin ja hiljainen. Vanhemmat kuvittelivat sen johtuvan paikasta ja kuultuaan hyvästä koulusta Vancouverissa tuttavaltaan, he päättivät lähettää pojan sinne. Joshualle se oli ihan sama missä oli, se ei toisi takaisin Keitä ja hänen siskoonsa. Nuorukainen hyväksyttiin St. Heaven's Bay:hin ja niin hän matkusti Vancouveriin vanhempiensa saattoivat poikansa. Koulussa hän jatkoi yksin olemista ja opiskeli ahkerasti yrittäen pitää ajatuksensa opiskelussa pelkästään.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Joshua Finnsson
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
St. Heaven's Bay :: Hahmot :: Oppilaat-
Siirry: