Poikakoulu RPG
 
PääsivuKalenteriFAQHakuKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätRekisteröidyKirjaudu sisään

Jaa | 
 

 Oli paluuni oikein ja puhe turhaa

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   Pe Helmi 12, 2010 10:24 am

Siniset silmät vilkuilivat hermostuneena kelloa.Vielä viisi minuuttia ja sitten se olisi ohi.Se katse tuntui porautuvan niskaan.Sinisilmäinen blondi alkoi kasaamaan kamojaan jo laukkuunsa, tunti oli kulunut erittäin hitaanpuoleisesti...Jeremias halusi vain vajota sängynpohjalle ja painaa päänsä tynyyn ja maata siinä kunnes kuolisi hiljalleen pois!Häntä nolotti hirveästi, poika oli tiputtanut vahingossa koulun laskimen lattialle joka oli silmänräpäyksessä hajonnut säpäleiksi, ihan upouusi laskin vieläpä joka oli hänelle annettu lainaan sillä ehdolla että pitäisi siitä hyvän huolen.Opettaja jaksoi mäkättää hänelle....Jeremias huokaisi raskaasti ja veti kauluspaidan kaulusta ylemmäs ja löyhäsi kravattia nostaessaan laukkua olalleen..."Hei hiirulainen!" Jeremias säpsähti rajusti tuntiessaan vahvat kädet olkapäillään ja punatukkaisen pitkän pojan takanaan, kääntyessään katsomaan säikyttäjäänsä.Voi elämä..miksi taas hän?Oliver oli ärsyttävä tapaus, korjaan, ärsyttävin mitä Jerry sattui tuntemaan.Ja omasi sellaisen tollon omalla luokka asteellaan tietysti.Jeremias laittoi kädet taskuihinsa ja mumisi jotain että hänellä oli kiire ja poika ravisti kädet olkapäiltään varovasti pois, rientäen sitten välitunnille, joka ei soisi hänelle suojaa kyllä.Oliver tykkäsi kiusata "Hiirulaista" alinomaan, tuo nyt sattui olemaan se hiljaisin ja poikkeavin äänekkäästä luokasta, plus että Jeremias sattui pistämään silmään raukkamaisuudellaan ja sillä että oli niin kömpelö toisinaan...

Jerry juoksi melkein ulos luokasta ja käytävää pitkin nopeasti, päästäkseen piiloon muilta...oli säälittävää olla yksin aina,noloa...
Löytyihän sitä piilopaikka, tai ei niin varsinaisesti, muutaman kasvipuskan välistä missä oli pieni sisennys ja tuoli johon saattoi istahtaa. Pieni sydän pomppi rajusti Jeremiaksen sisällä ja poika istahti tuoliin huokaisten syvään.Olivatko he lähteneet kenties perään? Oliver oli kyllä näyttänyt siltä että olisi ollut vähän jonkin muun perään kuin seuraavan tunnin kotiläksyjen....Mitä Jerry muka oli hänelle tehnyt..
"Selvisimpäs!" Kuupoika huokaisi ja sipaisi hiuksiaan kevyesti sormillaan, niin etteivät nuo ihan silmien edessä olleet....Poika nosti sievästi toisen jalan toisen polvelle ja nosti siihen vielä sitten laukkunsa ja kaivoi sieltä fysiikan lukukirjan ja paperiarkin...piti tehdä muutama tehtävä loppuun...
Tehtävä ei sinänsä ollut vaikea, mutta Jeremias oli laiskanlainen etsimään vastauksia kirjasta ja laskemaan... virheenpahasiakin löytyi paperista ja poika alkoi kumittaa pyyhekumilla rajusti paperia..vähän liiankin rajusti koskapa tuo repesi."Saatanan saatana!!" Jeremias kivahti ja siristi silmiään ja paiskasi kirjan ja paperin lattialle, paperi oli revennyt liikaa, sen kyllä voisi näyttää opettajalle, mutta ihan varmasti se käskisi häntä tekemään koko jutun uusiksi...
Hetken siinä sadateltuaan poika kuitenkin mumisten kumartui noukkimaan kynää ja kumia ja kirjaa lattialta...Terotin oli vierähtänyt jonnekkin.Poika nyrpisti nenäänsä ja mutristaen huuliaan konttasi terottimen luokse.Jerry ei ollut edes kuullut kuinka käytävälle oli tullut joku hänen viereensä...
"Kuulitko hiirulainen!?"Jerry tunsi iskun alaselässään joka sattui vieläpä olemaan hieman notkolla...oliko..häntä juuri potkaistu?
Kyllä Jerry tunsi tuon äänen..Poika nousi ketterästi ylös koulutavarat sylissään ja terotin vasemmassa kädessään.
Oliver virnisti leveästi ja heilautti poninhännällä olevia tummia pitkiä hiuksiaan ja loi ärtyneen katseen Jeremiakseen.
"Meillä jäi asia kesken luokassa!" Oliver hymyili tuota omaa ilkeää hymyään ja käveli reippaasti Jerryn vierelle, eikä kuupoika tehnyt mitään..vielä..

Käsi asetettiin Jeremiaksen olalle ja tönäistiin lujaa!Oliverilta ei ainakaan puuttunut voimaa, kuka tahansa olisi kyllä voinut saada Jerryn kumoon, poika oli heiveröistäkin heiveröisempi...mutta pieni ja pippurinen.
Kirjat levisi maahan ja terottimet sunmuut vierivät sinne tänne, Jeremias otti käsillään lattian vastaan..kyllä se silti sattui."Mikä vittu sua vaivaa??!" Kuupoika ärähti ja kokosi itseään hetken järkytyksestä huolimatta..Potku alaselkään jälleen, joka oli tälläkertaa paljon lujempi..Sitten poikaa riepotettiin ylös kauluspaidasta ja vetäistiin vasten pitkää lihaksikasta vartaloa.Jeremias riuhtoi itsensä irti otteesta, Oliver ei edes pidellyt häntä tiukasti, ihan löysästi vain...
Oliver kohotti toista kulmaansa ja hymähti "Mua hävettää tollanen nolo rähmänäppi meidän luokassa!Plus se olit sä joka antoi mulle väärät läksyt.. ja sen lisäksi sulla on nätti perse.Tekee ihan pahaa piestä sut huvin puutteen takia.." Oliver syöksähti sitten häntä kohti ja Jeremias sai nipinnapin väistettyä ensimmäisen iskun, mutta polvi osui häntä vatsaan ja makeasti läiskähtäen avokämmen osui hänen poskeensa jättäen punottavan jäljen jälkeensä.
Hänet piestiin ihan ilman syytä.

//Siinäpä tuo >w> //
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Tric

avatar

Viestien lukumäärä : 215
Join date : 23.12.2009
Ikä : 31

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   Pe Helmi 12, 2010 10:15 pm

Isha

Koulu päivä tuntui jatkuvan ja jatkuvan ikuisuuksia. Päätä särki jumalattomasti huonosti nukutun yön jäljiltä. Mustalaispoika oli pitänyt pienet pilleribileet yöllä ja karannut jopa ilman kämpistään kaupungille, hän oli myöhästynyt ensimmäiseltä tunnilta, sillä oli jäänyt palloilemaan erääseen rappukäytävään yöksi ja kuunnellut pillerihöyryissään hyvinkin eksoottisia ääniä. Nipin napin Isha oli välttänyt poliisit, jotka aamulla eräs kiltti partiolaismummo oli hälyttänyt, luultuaan ensin mustalaista kuoleeksi. Kun mummo oli uskaltaunut lähemmäs ja huomannut hänen synty peränsä niin oli hän saanut kuulla olevansa, varas ja puoskari ja kaikkea mahdollista alhaista sakkaa. Kun hän oli viimein päässyt koululle ja kämppäänsä oli Jerry jo kerennyt mennä. Isha oli haistattanut paskat koko kämpikselleen ja puhunut suunsa puhtaaksi viineri tohtorille, mutta mokoma jyrsijä ei ollut vastannut, joten koulupuvun puettuaan hän sitten kaahasi tunnille viimein.

Kello soi ja Isha liikahti penkistä nopealla liikellä, suoranaisesti hän oikein kaasutti käytävään. Hän suunnisti vessoille ja kävi pesemässä kasvot. Isha tuijotti kasvojaan peilistä. Silmät verestivät hiukan ja naamassa oli outo jälki, joka muistutti mustelmaa. Hän kaivoi sitten koulupuvun takin taskusta mustan huivin ja sitoi sen niin että se peitti suun ja puolet nenästä. Hän näytti pahaiselta maantierosvolta nyt. Vessasta päästyään hän huomasi lähellä ryhmän Jerryn luokkalaisia. Isha käveli ylväänä ja kookkana heidän luokseen. "Missä kuupoika on?", hän ärähti kiukuisesti sitten ja tyypit tuijottivat häntä. Isha mietti kuumeisesti mikä toisen oikea nimi oli. "Jeremias, Kettula", hän lisäsi sitten ja antoi ärtyneen katseensa kiertää pojissa. "Ahaa hiirulainen", yksi pojista tajusi sitten ja vilkaisi toisiin. "Oliver lähti sen perään... Se varmaan puhu sullekin siitä sitten, Oliverin kavereita visiin olet", poika totesi sitten ja Isha hymähti. "Mä en ole kenenkään kaveri",, hän totesi kylmästi ja nopealla liikkeellä mustalaispojan käsi oli toisen kurkulla. "NIIIN missä?", hän kysyi ja arvasi jo heti ettei kaikki ollut kunnossa. Yksi pojista selitti nopeasti ja Isha päästi irti. Nopealla käännöksellä hän lähti sitten menemään kohti kyseistä paikkaa.

Raskain askelin ihsa könysi sitten rappuset. Käsi hapoi oikeaa pohjetta jossa oli kotelo. Nopealla vetäisyllä raippa oli kädessä. Onneksi hän oli aamulla tajunnut ottaa sen mukaan. Isha tunsi kuinka sydäntä puristi ja hän pelkäsi olevansa myöhässä jo. Käykää hän näki jo Jerryn tutun heiveröisen hahmon. "Koita kestää kulta", hän ajatteli ja puri huuleensa. Isha ei edes tajunnut mitä oli ajatellut sillä adrenaliini pyrki esiin ja hän haistoi suorastaan sen taistelun mikä oli tuloillaan. Isha eläimellinen puoli mönki esiin.

Juuri kun Oliverin käsi kohosi uuteen iskuun Isha läimäytti siihen raipalla. Ihme sinäänsä, ettei toinen ollut kiinnittänyt huomiota raskaisiin askeliin, Ishaa oli vaikea olla muomaamatta kun hän oli melkein 2 metriä ja painoi sen satakiloa. Onneksi vain melkein. Nopealla liikeellä Isha onnistui jotenkin ujuttamaan itsensä puoliksi Jerryn ja Oliverin väliin. Kumminkin Oliverin tähtäämä potku osui Isha kylkeen ja tämä ärähti hiukan. Ruskea katse kävi nopeasti Jerryssä ja luotiin sitten vihaisesti toiseen poikaa joka nyt tuijotti häntä. "Tiedätkö sinä kuka minä olen?", Isha kysyi ääni raivosta täristen ja jännittyi selvästi. raippa pidettiin valmiina puolustautumaan.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   La Helmi 13, 2010 1:48 am

// Vähänkö repesin Ishalle tuossa alussa XD!//

Jeremias oli nostanut kädet päänsä päälle odottamaan vain uutta iskua.Poski tykytti ihan punaisena ja kylkiin sattui todella paljon.Oksennus tuntui pyrkivän ulos, oli sellainen tunne, mutta Jerry ei siltikään oksentanut..Potkut vatsaan vain olivat sattuneet vahingoittamaan sisäelimiä sen verran että poika meni sekaisin..
Jerry huusi ja Oliver potkaisi kovempaa, aina vain kovempaa ja kovempaa niin että Jeremias tunsi kuinka ilma pakeni keuhkoista.Jeremias puristi silmiään tiukasti kiinni ja vetäytyi seinää vasten pakoon odottamaan iskua, joka osuikin ihan johonkin muuhun.
Oliver ärisi vihaisena pitkälle ja vantevampi vartaloiselle tummalle nuorelle miehelle.Jeremiaksen sijasta isku oli osunut Mustalaispoikaa kylkeen..Oliver tuijotti vihaisena ja pöllömystyneenä nuorta miestä hänen ja hänen uhrinsa välissä.
Jeremias avasi laskien tärisevät kätensä maahan ja vetäisten polvet vasten rintaansa ja nousi seinää myöten ylös..Ei tämä voinut nyt olla tottakaan!Jeremias halusi vain pyörtyä siihen paikkaan ja toivoa että heräisi...Mustalaispoika ihan oikeasti oli siinä, sinisilmä ei ollut uskoa korviaan eikä silmiään..Ishasta huokui se jokin...
Oliver kurtisti kulmiaan ja kohotti sitten toista kulmaansa, oli hän tuon pojan jossakin ennenkin nähnyt, nimi vain ei muistunut mieleen.Tai mitä hän siitä välitti!Mustalaispoika vain vaikutti hyvin.. hyökkääväiseltä..ja puolustavalta...Hiirulaisen poikaystäväkö?Oliver kasvatti pirunsarviaan.Vai oli Hiirulaisella suojelija?
Tumma silmäisen pojan ääni tärisi raivosta, se tihkui kaikkea mikä halusi Oliverin mahdollisimman kauas...Isha raippoineen ja muutenkin olemukseltaan, laittoi pienen pelon kuultamaan Oliverin silmistä., poika kyllä yritti ahkerasti isotella"No en vitussa!Eikä kyllä paskaakaan kiinnosta!" Oliver otti askeeleen taakseppäin..Jeremias uskalsi nojata seinää vasten ja hieman rentoutua, häntä oltiin tultu auttamaan..se lämmitti.. vielä enemmän se että se oli ollut Isha..
Jeremias kurotti kättään ja kosketti Ishan selkää varovasti ja katsoi mustalaispojasta kiusaajaansa....Isha voisi helposti ja yks kaks hakata oliverin..Jerry ei vain halunnut Ishalle ongelmia, eikä liioin itselleen....
Kuupoika hieroi runnottua poskeaan ja sihahti hiljaa.. siihen sattui.. ihme että hän edes noin muutenkin pysyi pystyssä..
"Minä vain juttelen hiirelle...." Oliver virnisti uhmakkaasti, vaikkakin peruuttti vielä muutaman askeleen..
Jerry nosti laukkunsa maasta ja nosti sen hartialleen.auts.varovasti nyt...jalat kuitenkin tutisi uhmakkaasti ja poika valui lattialle seinän vierustalle polvilleen, katsoen ylös kaksi metriseen miehenalkuun"Isha...ei se mitään..se oli mun vika" Jerry mumisi heikosti tuijottaen luokkatoveriaan silmiin..sitähän oliver halusikin..että hän syyttäisi itseään...
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Tric

avatar

Viestien lukumäärä : 215
Join date : 23.12.2009
Ikä : 31

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   La Helmi 13, 2010 2:14 am

Isha

Isha hymähti pienesti ja vei raipan toisen pään käteensä ja taivutti sitä pikkuisen antaen uhmakkaan katseen käydä läpi vastustaja hitaasti. "Luutnantti... Isha... Bey....", hän totesi ja vaikka huulet olikin peitetty silmistä näki miten vittumainen hymy kohosi Ishan huulille. Hän nautti, joka ikisellä solullaan siitä mitä teki. Hymy syveni kun hän tajusi, että Oliver perääntyi, joka usein oli merkki pelosta. Hyvä toisen olikin syytä perääntyä, Oliver oli koskenut nyt väärään ihmiseen. Lyhyen hetken ajan Isha tajusi, että tälläisen suojelu ja omistusreaktion oli Korppi hänessä aiheuttanut. Pää käännettiin sivuttain ja hän heilautti päättää pienesti vilkaisten Jerryn. Hitaasti se käännettiin takaisin toiseen poikaan, joka saataisi nyt jopa pärjätä, koska hän oli väsynyt pienien bileidensä jäljiltä.

Katse pysyi Oliverissa tiukasti ja hän narskautti hampaitaan kun mikäkin peto. Jerryn koskiessa selkää tuhannet kylmät väreet menivät pitkin selkärankaa. Ajatus meinasi kokonaan karata käsistä ja Ishan oli sekunin murto-osaksi suljettava ruskeat silmät. Saatana hän ei antaisi nyt periksi. Korppi, tunki mieleen, mutta jollain oudolla tavalla, se ei ollut enää Korppi, vaan Jeremias. "Jos mä saan päähäni, että sä et mene paskalle ilman mun lupaa silloin sä et mene!", Isha ärähti suuttuneena Oliverille. "Sitä paitsi mä tiedän teidän juttelut... Käytte aina niiden kimppuun, jotka eivät pärjää. Losissa sunlaiset isän kultapojut piestään nopeesti ruotuun.", hän murisi ja tuijotti toiseen taivuttaen jälleen raippaa. "Pitäisi varmaan piestä saman tien sut saatanan nilkki"

Jerryn ääni tavoitti hänet ja Ishan silmät laajenivat ja saivat hänet pois raiteiltaan. Eikö toisella todellakaan ollut mitään selkärankaa. Ei siis ihme, että Jerry oli melkoinen käärmemies sängyssä. Isha kääntyi ympäri ja vetäisi Jerryn lähemmäs. " Älä sano noin!", Isha kiljaisi ja ruskeat silmät särähtivät ja hän löi raipan suoraksi kohti Oliveria ja ilmoitti katseellaan, että jos tämä liikkuisi Isha tappaisi hänet paljain käsin. Nopeasti ruskea syvä katse vietiin takaisin Jerryyn. "ÄLÄ HELVETTI OLE TUOLLAINEN! ÄLÄ SAATANA PYYDÄ ANTEEKSI OLEMASSA OLOASI!", Isha ei einää muistanut Oliveria sillä nyt, hänen sisäässään oli murtunut jotain. Jerry oli onnistunut tekemään viimeisen iskun siihen tuvamuuriin, joka hänellä oli. Nyt Jeremias pystyisi näkemään todellisen Ishan, jos vain antaisi itselleen luvan. "ÄLÄ PYYDÄ ANTEEKSI OLEMASSA OLOASI, KOSKA MÄ VITTU VÄLITÄN SUSTA! ILMAN SUA MULLA EI OLISI MITÄÄN TAJUATKO?!", hän huusi toiselle ja jäykistyi sitten. Ruskea katse laajeni ja Isha tärisi selvästi. Samalla tavalla kuin silloin kun Jerry oli nähnyt hänen itkevän. Mustalaispoika halusi niin kovasti sanoa ne kolme sanaa, mutta kantti ei kestänyt vielä.

Turhaantuneena itseensä ja tunteisiinsa hän kääntyi Oliveria päin äkkiä ja läimäytti raipalla tätä kasvoihin. Jerry oli edelleen hänen kainalossaan ja hän tuijotti vihaisena Oliveria. "Sä saatanan kusipää, pyydät anteeksi nyt... Tai sulle käy saatanan huonosti... Ei olisi eka kerta kun suolestan tuollaisen mitäänsanomattoman paskiaisen", Ishan ääni oli hiljainen, mutta se todellisuus, joka siitä uhkui sai äkkiä kaikki äänet hiljenemään sen tunteen rinnalla mikä saattoi nyt puristaa Oliverin sydäntä. Kun joku pääsi Ishaa lähelle... Ja kun sitä jotakuta loukattiin, se oli kuin Ishaa olisi ammuttu.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   La Helmi 13, 2010 2:16 pm

Oliverista näkyi kyllä että hän pelkäsi, totta vitussa häntä pelotti, noin kaksimetrinen vantera sekä ilmeisesti vanhempikin nuorukainen heilutteli raippaa.Siitä ei ollut epäilystäkään että mitään aseita ei saisi tuoda kouluun.Oliver voisi hyvin mennä juoruamaan jollekkin opettajista..
Aargh!Oliverin olisi tehnyt mieli näyttää tuolle mustalaiselle kaapin paikka,poika sekä pelkäsi että oli vimmoissaan, tuollatavoin tultiin nimittelemään ja hänen saaliinsa väliin!Poika röyhisti rintaansa kuin pikkulintu pakkassäällä, se nyt ei liittynyt tuohon mitenkään, jotenkin oli näytettävä ettei pelkää vaikka paljaalla silmälläkin pystyi näkemään kuinka oliver oikeastaan pelkäsi.
Isha Bey....oli kyllä jollakin asteella tuttu nimi....aa niin tosiaan se sekopää sieltä.. Losistansa!Muutenkin epämääräinen hörhö Oliverille..Poika pysähtyi kuin seinään kun raippa lyötiin suoraksi plus Ishan ilme sai pojan ihan jäihin, mitä nyt heilautteli pitkiä punaisia hiuksiaan pois silmien edestä..Jerryn sanoman jälkeen Ishan huomio karkasi hiirulaiseen...

Jeremias värisi ihan pienesti ja katsoi Ishaa ehkä vähän nolona..Isha oli nähnyt kuinka hänet oli piesty kuin pahainen, heiveröinen elukka!Jokainen solu Jerrystä kuunteli Ishaa, vaikka tuo puhuikin punatukkaiselle kiusankappaleelle, Jerryä nyt pelotti Oliverinkin puolesta...Isha ihan oikeasti tarkoitti sanomaansa....
Yhtäkkiä sitten yllättäen Isha kääntyi ympäri ja vetäisi kuupoikaa lähelleen.Jerry värähti tuntiessaan mustalaispojan vahvan otteen ja katsoi sinisillä silmillään toista poikaa silmiin..seuraavien sanojen jälkeen Jerry seisoi kuin kuutamolla....Siniset silmät revähtivät leveäksi ja niillä tuijotettiin ruskeita tiiviisti..nyt hän taisi todella tajuta...hän oli monesti koittanut ymmärtää Ishaa, useinkin huonoin tuloksin, osasyy sen takia että mustalaispoika ei koskaan näyttänyt todellista puoltaan kokonaan, joskus siitä näkyi välkähdyksiä, vain harvoin...
Jerry olisi halunnut melkein itkeä, itkikin ihan pienesti, vaikka viiltely nyt nostikin sitä kipukynnystä asteen korkeammalle, kyllä silti sattui kun koski kylkeen ja kasvoihin.
Isha tärisi ja Jerrykin tunsi sen...Isha välitti hänestä!Jerry oli miltein shokissa, tuijotti Ishaa suu ihan pikkuisen auki, tarpeeksi näyttääkseen hölmöltä söpöltä maaoravalta...
Sanaakaan sanomatta poika painautui hiljaa vasten Ishan kehoa ja kuunteli sydämmen sykettä, joka löi kiivaana.Isha kohotti taas kättään ja raippa sivalsi ilkeännäköisesti Oliveria kasvoihin.

Oliver horjahti iskusta raipan sivallettua hänen kasvojaan poika kohotti kädet kasvoilleen kiroillen ja manaten Ishaa alimpaan helvettiin , poskessa oli punainen arpi, syvä viilto.Nyt Oliveria taisi todella pelottaa, punapää tuijotti pelonsekaisin silmin Ishaa, joka huokui kaikkea mahdollista mikä halusi Oliverin mahdollisimman kauas!
Oliver pysähtyi paikalleen ja katsoi Ishaa satutetulla ilmeellä, susi jolla oli häntä koipien välissä, joka oli ottanut mittaa alfa uroksesta ja jäänyt alakynteen..Miten vain.. hän voisi koskatahansa höyhentää hiirulaisen kun tuo iso koljatti ei ollut paikalla..Paitsi että Jerry juoruaisi....
Oliver nielaisi ja katsoi sitten Jeremiakseen ja sitten puolestaan Ishaan ja nyökkäsi pienesti.Anteeksi pyydettiin ja mitä nöyrimmin...tosin se oli vain esitystä..Oliver..hän vihasi tuota hiirulaista ja tuon..poikaystävää..mokoma.. Oliver pyyhki poskeaan ja katsoi Jerryä tiukasti ilmaisten sen että asia käsiteltäisiin joskus myöhemmin.
Poika otti pari askelta taaksepäin silmät Ishassa ja pyysi vielä kerran anteeksi ennenkuin kääntyi ympäri ja lähti kävelemään poispäin, taakseen vilkaisten vähänväliä..mumisten ja manaten Jeremiasta helvettiin..

Jerry huokaisi raskaasti ja katsoi kuinka punatukkainen poika katosi horisonttiin...Sormet puristivat Ishan paitaa nyrkissä ja nieleskellen poika irrottautui sitten Ishasta, seisoen sitten omilla jaloillaan.Hän aukaisi suunsa, kuin meinaten sanoa jotakin...
"..Minä...kiitos Isha.." Jeremias sanoi hiljaa, yrittäen saada ääntään varmaksi ja vakaaksi..Siniset silmät tuijottivat ruskeita...Isha..Isha merkitsi hänelle niin paljon.Mustalaisnuorukainen oli varmaan ainut josta Kuutamopoika enää välitti...
Kalpeille kasvoille nyki pieni hymyntapainen ja huokaisten Jerry sitten yhtäkkiä astui askeleen Ishaan kiinni ja painoi päänsä toisen kehoa vasten.
Hitto..hän olisi varmasti pahemmassa kunnossa jos toinen ei olisi tullut avuksi!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Tric

avatar

Viestien lukumäärä : 215
Join date : 23.12.2009
Ikä : 31

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   La Helmi 13, 2010 2:39 pm

Isha

Mustalainen seurasi katseellaan Oliveria vaikka tiesikin, että toinen esittäisi ja varmasti hyökkäisi toisen kimppuun heti kun tilaisuus tarjoutuisi. Raskaasti huokaisten isha antoi raippa käden tippua sitten aivan vartaloa vasten ja käänsi katseensa Jerryyn. Kiitoksen lausuminen sai hänet kohottamaan hiukan kulmaansa ja naurahtamaan jopa. "Älä viitsi", hän sanoi sitten ja ääni kuulosti kylmältä, kylmemmältä kuin hän oli 6tarkoittanut. Nopea vilkaisu Oliverin perään ja Isha vetäisi huivin poia rappa kädellä kietoen toisen kätensä paremmin Jerryn ptmpäri ja painoi leukansa toisen hiuksiin sulkien silmänsä ja suukotti toisen pehmeitä kutreja hellästi. "Jumalauta mä säikähdin idiootti", hän kuiskasi ja hautasi kasvojaan paremin Jerryn tukkaan. "Anna anteeksi että mä tulin liian myöhään kulta", hän kuiskasi varovasti ja vetäytyi sitten pois hiukan kuuristyen niin että näki Jerryn peremmin. Reippaalla otteella Isha käänsi toisen kasvoja leuasta ja tarkkaili niitä irvistäen hiukan. "Tohon tulee mustelma. Saatana jos sun kauniit kasvot menee ton kusipään takia pilalle mä tapan sen", Isha murahti vihaisena ja loi kylmän katseen sinne suuntaan minne Oliver oli lähtenyt.

Äkkkiä Isha suoristui ja katseli Jerryä. "Kuule... Nyt sun olisi parempi kertoa kaikki... Tajuatko sä, että jos et nyt kerro mulle kaikkea, miksi muut kiusaa sua ja noin, mä en ehkä koskaan pysty ja opi luottaa suhun kärppä?", Isha puhui rauhallisesti ja nojasi seinään antaen valtavan ruhon liukua sitten seinää pitkin maahan ja ojensi toiselle kätensä. Kun/jos Jerry tarttui siihen Isha veti toisen seliinsä kunnolla ja painoi nuoremman pään vasten omaa rintakehäänsä silitellen hiuksia ja sulki silmänsä. "Jumalauta mä pelkäsin, että tuun liian myöhään", isha kuiskasi taas ja tunsi kuinka vasta nyt pelko siitä, missä kunnossa Jerry olisi saattanut löytyä alkoi hellittää pikku hiljaa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   La Helmi 13, 2010 4:53 pm

Jerry pökki turvaa hakien nenällään Ishan rintaa ja tuhisi tyytyväisenä siinä hetken kuunnellen Ishaa.Toisen ääni oli kylmähkö, Jerry olisikin toisesta irrottautunut ja yrittänyt käyttäytyä asiallisemmin jos pelko ei olisi kalunnut hänen ydintään.Isha oli iso ja lämmin.Johon saattoi turvata.Jeremias ei enää kullut eikä nähnyt ketään tai mitään muuta paitsi vain Ishan.Jerry tarttui sormillaan kiinni Ishan vaatteista ja näin varmisti etti toinen vain ollut menossa mihinkään.
"Jumalauta mä säikähdin idiootti" Jerry oli hetken hiljaa, kuitenkin mieli olisi tehnyt sanoa jotakin, kuitenkin blondi tyytyi vain tuhisemaan siinä Ishan edessä, vetäen henkeensä Ishan tuoksua.Mitä Lämpimämpiä sanoja Isha käytti, sitä enemmän Jeremias halusi vain olla siinä ja pysyä Ishan kanssa.Kello pirisi ihmiset tunneilleen.Jerrylle oli aivan sama.
Isha vetäyty sitten vähän ja kumartui sitten Jerryn tasolle, kuupoika tunsi pienen sydämmensä juoksevan kuin jäniksen joka oli ahdettu nurkkaan..Siniset silmät tapittivat arasti Ruskeisiin ja inahti pienesti kun Isha hänen kasvojaan pienesti käänsi ja tutki.Poski ja leuka oli kipeänä, Oliverilla oli ollut ihan reippaasti voimaa...Jerry oli sitäpaitsi melko anorektinen vieläkin, ihme ettei muutama kylkiluu ollut mennyt poikki.Jerry yritti hymyillä pienesti..Ishan kullattelu oli kuulostanut niin suloiselta...
"Ei se ansaitse sitä" Jerry mumisi ja kosketti poskeean hellästi, todeten vain että kipu oli ja pysyi..Sormet koskettivat hellästi Ishankin poskea kunnes toinen suoristautui..

Toinen alkoi udella miksi häntä kiusattiin...Jerry ei olisi ollenkaan hennonnut kertoa että oma kömpelyytensä ja että koska hän..nyt sattui olemaan tuollainen mikä oli..
Jerry kertoikin Ishalle sen mikä oli totta, että hän sattui olemaan omanlaisensa friikki ja noh..käyttäytyi muutenvaan niin alentuvasti..Kaikki pompottelivat häntä eikä Jeremias pitänyt siitä itse ei pätkääkään....
Jerry katsoi sitten kuinka toinen Seinää vasten nojaten liukui alas ja ojensi kättään hänelle.Jeremias ojensi kätensä pienesti epäröiden mutta antoi mennä.Mitä sitä epäröimään, toinen oli mahdollisesti pelastanut hänen nahkansa ja henkikultansa..Isha vetäisi kuupojan vasten itseään, Jerry hymähti pienesti pökki pienoisesti nenällään mustalaispojan rintakehää ja veti kädet oman rintakehänsä alle koukkuun.."Sattuu.." poika mumisi hiljaa ja katseli tyhjää käytävää kuin haukka, niinkuin hän olettaisi että kohta joku ihan varmasti jostakin ilmaantuisi.. ei innostanut mennä tunneille enää...luokkalaiset pieksisivät hänet..
Jerry kohottautui paremoaan asentoon Ishan sylissä ja katsoi toista silmiin "..mua inhottaa olla tämmönen.. heikko pikku hiiri.." Jerry nieleskeli ja silitteli toisella kädellään Ishan poskea.
Hän ei tunutun oikein osaavan löytävän sanoja tarpeeksi kiittääkseen toista, suikkasi pienen suukon Ishan leuanpieleen varovaisesti ja nopeasti...
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Tric

avatar

Viestien lukumäärä : 215
Join date : 23.12.2009
Ikä : 31

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   To Maalis 11, 2010 3:07 pm

Isha

Mustalaispoika huokasi ja sydäntä kivisti kuulla tuollaista. Normaalisti hän ei olisi välittänyt paskan vertaa, mutta Jerry oli hänelle tärkeä... Isha parka ei edes tiennyt miksi, tai tiesi mutta ei myöntäisi. "Kul... Kärppä mä en halua että sä muutut. Sun kuuluu olla tuollainen, luoja halusi susta tuollaisen. Ehkä... ehkä se oli kohtaloa että me törmättiin.", hän puhui rauhallisesti ja jykevät kasvot sulivat hymyyn tuntiessaan suukon. "Jeremias... Vaikka mä kuinka haluaisin", Isha aloitti ja sanat jäivät kurkkuun, hän ei voisi sanoa, hän oli luvannut Korpille. Ruskea katse luotiin nuoremman silmiin, jotka näyttivät vain kyselevän koko ajan että mitä mitä kerro. Ihsa hymähti ja silitteli toisen päättä sitten. "Vaikka mä kuinka haluaisin että pysyt tuollaisena, sä et pysy. Susta tulee kasvamaan vanha persoona, vanhempi kuin minä", hän jarkoi ja nielaisi kääntäen katseensa hetkeksi pois. Ei tuo ollut se mitä hän meinasi sanoa mutta ei hän ollut vielä valmis sanomaan sitä ääneen, että haluaisi pitää Jerryn itsellään. Hän ei ollut sellainen, Isha pelkäsi sitä, koska tiesi miltä menettäminen tuntui.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   Ke Maalis 17, 2010 7:24 am

Jeremias kallisti pienesti ja koiranpentumaisesti päätään kuunnellessaan Ishaa, eipä heillä nyt ollut kiire mihinkään, ei ainakaan Jerryllä vaikka ihmiset vilistivätkin oppitunneilleen...hän saisi kuitenkin kuulla kunniansa luokassa, niin opettajalta kuin Oliveriltakin ja tuon poppoolta.Ishan tapauksessa se nyt oli pahempi lintsata kun tuon tilanne oli mikä oli..
Jerry huokasi ja kiersi kädet Ishan kaulalle ja suuteli pienesti mustalaisen huulia, virnistäen sitten jälkeenpäin.Ai ai... huuleen ja poskeen sattui, mutta kyllä nuo paranisivat.
Jeremias huokasi ja katsoi Ishaa tummiin silmiin hymyillen surullisesti...Isha oli ihana kun puhui tuollaisia, mutta Jerry ei liiemmin kohtaloon uskonut, joko onnea tai epäonnea se oli...tässätapauksessa puhdasta onnea ja pientä epäonneakin matkassa..että hän oli tavannut mustalaispojan silloin viihdehuoneella...miten hän oli uskaltanut silloin vastata toisen suudelmaan vaikka ei ollut aiemmin ketään silleen.....noh..hän oli mikä oli, se varmaan oli tuonut itsevarmuutta.
Jeremias kurtisti pienesti kulmiaan ja pökkäsi hymyillen nenänsä Ishan nenään, eskimopusutti toista kunnolla ja mutristi huuliaan että heidän huulet hipaisivat toisiaan..
Britti poika oli siinä ja hymyili koko olemuksellaan kun ei oikein tiennyt mitä sanoa vanhemmalleen....sydäntä lämmitti toisen sanat, mutta sitten jossakin kylmäsikin..eikä hän tiennyt miksi....ehkä... kun hän näki selvästi että Ishassa se toinen entinen puoli ei halunnut vieläkään päästää irti...
".. .kuule.." Jerry huokasi ja heitti katseensa maahan, miettien mitä oikein sanoisi.. "...ei sua huvittaisi ottaa vapaata tämä päivä...mun kanssa?.." Jeremias sopersi kysyvällä äänellä ja ennenkaikkea sydämmiä murskaavan näköisenä katseli Ishaa kysyvästi sitten....hän tasan tarkkaan tiesi että minkälainen vaikutus tuolla oli toiseen...Pienesti huulia painettiin Ishan huulille lupaa kysymättä ja virnistettiin sitten.
Kyllä Jerry saisi toisen suostumaan.. siihen oli keinot keksitty.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Tric

avatar

Viestien lukumäärä : 215
Join date : 23.12.2009
Ikä : 31

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   Ma Maalis 29, 2010 1:15 pm

Isha

Mustalaispoika nauroi toisen kysymykselle ja pörrötti sitten kärpän hiuksia. "Sä tiedät, että tekisin sen mielelläni, mutta jokainen lintsattu oppitunti ilmoitettaan ylemmälle taholle ja kun niitä tulee tarpeeksi." Isha puraisi huuleensa ja katsahti käytävään. "Mä joutuisin linnaa.. Ja me mustalaiset ei viihdytä kiviseinien sisällä", Isha ja jatkoi ja suutele viel oikein kevyesti hyväilen Jeremiaksen niskaa. Häntä alkoi pelottaa koko tilanne, hän halusi olla kokoajan olla jerryn kanssa, mutta se mitä hän oli Korppille luvannut, luvannut rakastaa toista niin kauan kunnes kuoli, ei ketään muuta. Jollain käsittömällä tavalla pakokauhu iski hänen sisälleen, hän tajusi siinä hetkessä, että hän oli lipumassa rakkauden puolelle mikä Jerry koski. Isha työnsi toisen pois sylistään sitten äkkiä ja nousi ylös. "Jeremias... sori mun on ihan pakko mennä... Ja tuskin muuten tulen kämpille yöksi, tai siis tuun myöhään mee vaan nukkumaan", Isha totesi sitten ja lähti nopeilla askelilla harppomaan kohti seuraavaa luokkaa. Kumminkin Ishan askeleet veivät hänet ulos koululta ja portille, hän tarvitsisi ryypyn. Kuinka hhän oli saattanut rakastua Jerryyn... Miten siinä oli niin käynyt.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Höpötius

avatar

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 22.12.2009
Ikä : 25
Paikkakunta : Satulinna

ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   Ti Maalis 30, 2010 5:23 am

Jeremias mutristi kulmat kurtussa pyöreitä huuliaan, mukamas niin nyrpeänä ja vprotestina Ishalle.Noh, mieluummin hän tietenkin näkisi toista koulupäivien jälkeenkin, mieluummin kuin missään vankilassa.".. No jos niin sanot.." Jerry mumisi pienesti itsekseen, mutta alkoi sitten kehrätä kuin kissanpentu kun vanhemman huulet tuntui omilla, ja karheat kädet hyväilemässä niskaa. Epätoivoisena kaikesta huolimatta britin sormet kiertyi siinä Ishan paitulia puristamaan ja Jeremias katsoi toiseen sinisillä silmillään, yrittäen vedota mieheen...ilmeisesti toinen oli rakennuttanut itselleen suojavallin söpöjen pikkupoikien koiranpentukatseilta.
Jeremias huokasi ja vei kätensä hiuksiinsa, pöyhimään niitä vähän, pientä punastustakin oli havaittavissa poskilla.
Britti katsahti Ishaan sitten, tuon ilmoittaessa että ei välttämättä palaisikaan ihmisten aikoihin takaisin asuntolalle...Auts. noh, ainakin Jeremias näkisi toisen hereillä sitten aamulla, se lohdutti pienesti vaikka pettymys oli ollut melkoinen...
Blondi väänsi pientä hymyä huulilleen ja nosti laukkua paremmin olalleen "Ei se mitään...nähellään sitten aamulla..." Jeremias hymähti hieman apeasti ja katseli sitten toisen katoamista kulman taa...okei..mitäpä sitä nyt...
Jostain syystä poika oli pakahtua pienestä tunteesta rinnassa, tuo teki käännöksen ja lähti suuntaamaan kohti vessoja ja sitten vain asuntolalle...

// näinn, lopetus tähän ja uutta peliin, eiköstä vai miten tehdään? Wanna start >w
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://petola.webs.com/index.htm
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Oli paluuni oikein ja puhe turhaa   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Oli paluuni oikein ja puhe turhaa
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
St. Heaven's Bay :: Koulu :: Ensimmäinen kerros-
Siirry: