Phoenix May

nimi Phoenix Baby May
kutsutaan Phoenix/Phoe
ikä 18
syntynyt 4.12
sukupuoli poika/mies
suuntautuminen uskoakseen biseksuaali, tähän mennessä kuitenkin kokemusta vain tytöistä
kansallisuus Kanadalainen
huonetoveri - - - (kysellä toki saa)

syventynyt Historia Filosofia Käsityö

ulkoisesti

Phoenix on muutamaa senttiä plussan puolella sadanseitsemänkymmenen sentin rajasta, eikä pojan kasvu ole vieläkään osoittanut merkkejä loppumisesta. Oletettavasti tuo tuleekin venymään sinne sadankahdeksankymmenen sentin läheisyyteen joskus tulevaisuudessa. Pojan paino pyörii siinä kuudenkymmenenviiden paremmalla puolella, yleensä lähempänä seitsemääkymmentä. Ruumiinrakenteeltaan tuo on sitä tavanomaista teinipoikamallia, esittelemättä mitään sen silmäänpistävämpiä lihaksia tai rasvakerroksia. Kertakaikkiaan tavallisen poikamainen nuorukainen, jonka kehossa ei erityisemmin ole mitään liikaa tai liian vähän. Tuolta löytyy kyllä ne tavanomaista hitusen korkeatasoisempaan elämään ja kiitettäviin liikuntasuorituksiin tarvittavat lihakset ja terveellisesti syövän teinipojan lattavatsa, vaikkei sen suurempia muskeleita esiinnykkään. Tuo on kuitenkin tarpeeksi tyytyväinen kroppansa ulkoiseen olemukseen ettei tee sen suuremmin töitä sen muuttelemiseksi mihinkään suuntaan. Ainoat piirteet joita tuo kehossaan tosissaan vierastaa ovat solis- ja lanneluut jotka pistävät esiin varsin huomattavissa määrin. Pojan kasvotkin ovat sievän ovaalinmuotoiset, ilman ylimääräistä pyöreyttä tai turhaa kulmikkuutta. Silmät ovat ehkä hivenen keskivertoa suuremmat, mutta huomiota kiinnittävä tekijä ovat ennemminkin tummat, pitkät ripset. Nenä on suora ja ehkä hivenen pysty, ja Phoenixin huulet ovat hitusen tavanomaista leveämmät ja täyteläisemmät, saaden pojan näyttämään kovinkin hymysuiselta lähes jokaisessa tilanteessa. Tuon iho on jokseenkin puhdas ja tasainen, ja varsin neutraalin sävyinen, olematta sen enempää kalpea kuin ruskettunutkaan.

Phoenixin hiukset ovat loimuavan oranssit muutamaa kermanvalkeaa raitaa lukuunottamatta, eivätkä suinkaan luonnostaan. Tuo iskeekin uuden värikerroksen päähänsä aina kun mustanruskeaa juurikasvua alkaa näkyä liiaksi tuon makuun. Pojan hiukset ovatkin varsin käytännöllistä mallia, tuuheat ja suunnilleen leukapituiset, kurittomat ja ahkeran laittamisen ja värjäämisen jäljiltä aina aavistuksen karheat, sekaiset porkkanakutrit. Tämä huoleton, yksinkertainen hiustyyli antaakin tuolle mahdollisuuden laitella hiuspehkoaan miten mielii, ja tuo onkin varsin kiintynyt erilaisiin irokeesintapaisiin aina kun laittamiseen jää aamulla aikaa. Koulupäivien aikana tuo saattaa myös vetää silmille tunkevat otsahiukset sivuun muutamilla pinneillä, joita tuo kuitenkin käyttää vain kyseisestä käytännön syystä. Pojalla on jo pitemmän aikaa ollut suunnitelmissa kasvattaa jonnekkin päin kuontaloaan hieman pitempi hiirenhäntätupsu jota tuo voisi halujensa mukaan sitoa letille, mutta kärsivällisyys ei ole riittänyt koskaan tarpeeksi pitkälle kyseisen projektin kanssa.

Ensimmäisenä huomio kuitenkin osuu pojan ulkonäössä yleensä pistävän jäänsinisiin silmiin, jollaisista koko pojan isän puolen suku onkin tunnettu ja varsin ylpeä. Phoen terävää, läpitunkevaa katsetta pehmentää kuitenkin tuon lempeänpuoleinen yleisilme ja luonnostaan hieman tummat ja lähestulkoon meikatuilta näyttävät silmänympärykset, jotka lieventävätkin hämmentävää tuijotusta varsin mukavasti pojan omasta mielestä. Aina sillointällöin, oman huoneensa anteeksiantavassa pimeydessä tuo suostuu myöskin pitämään syvästi vihaamiaan, mustia, ikävän paksusankaisia lukulasejaan.

Lisäksi tuolta löytyy kummastakin korvasta viisi lävistystä, kielikoru, napakoru, huulikoru sekä alaselästä pikkuinen tatuointi, 'ainoaa' tarkoittavaa kanji-merkkiä esittävä koristus. Korvansa tuo yleensä täyttää mustilla tai iloisen sateenkaarenvärisillä renkailla. Huulessaan tuo kuitenkin pitää korua vain silloin, kun tahtoo yhdistää pienen, huulessä olevan renkaan ohuella ketjulla johonkin korvarenkaistaan. Kielikoruna tuolla toimii tavanomainen metallinen pallo, kun taas napakorua tuo vaihtelee useiden timanttien- ja ketjujentäyteisten härsäkkeiden välillä.

Phoenix ei käytä minkäänlaisia meikkejä, mutta pesee niin käsiään kuin kasvojaan useita kertoja päivässä, huolehtien muutenkin hygieniastaan varsin hyvin.


luonteesta

(voi olla aika avartavaa lukea menneisyys ennen luonnetta tässä tapauksessa)

Phoenix on poika, joka on lapsesta lähtien opetettu olemaan erilainen. Vaikka tämä pakonomainen persoonallisuuden tavoitteleminen tuntuukin pojan mielestä nykyään lähestulkoon naurettavalta, on kyseinen ajattelutapa kuitenkin kaiverrettu nuorukaiselle syvälle selkärankaan, eikä siitä eroon pääseminen ole näkyvissä missään kovin läheisessä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi tuo tahtookin kovasti esittää kaikesta oman mielipiteensä, ja olla aina edes hieman eri mieltä keskustelukumppaninsa kanssa, aiheesta riippumatta. Tästä johtuu myös se, että poika ei ole kovinkaan rehellinen. Valehteleminen - pieni tai iso - ei juurikaan tuota tuolle ongelmia, ja tuo onkin varsin kyvykäs selittämään kenelle tahansa vaikka koko elämäntarinansa täysin vääristellysti mikäli tilanne sitä hänen mielestään vaatii, ja vieläpä täysin kirkkain silmin.

Phoe ei tahdo ottaa vastaan kritiikkiä käytöksestään, vaan on äärimmäisen nopea polttamaan pinnansa ja aloittamaan lapsellisen kinastelun mikäli joku päättää asettua vastustamaan hänen mielipiteitään. Porkkanapäinen nuorukainen ei myöskään ole sitä tyyppiä joka myöntää häviönsä, vaan poistuu paikalta dramaattisesti ovet paukkuen ja jalkojeen tömistellen. Ikävä kyllä tuo voi myös jatkaa mököttämistään ja vihanpitoa loputtomiin, ellei saa kaipaamaansa anteeksipyyntöä. Pahin ongelma tuon pitkävihaisuudessa onkin se, että Phoenix on varsin pitkävihainen ja käyttää harmistuksesta kerääntyneen ylimääräisen energiansa lapsellisiin kostotoimiin. Nolojen valokuvien julkaiseminen, ilkeiden juorujen levittäminen sekä näyttävät kissatappelut ovat kaikki mitä suurimmissa määrin tuolle ominaisia piirteitä. Tälläisen sotimisen Phoenixia vastaan voikin voittaa vain raa'alla, säälitättömällä väkivallalla tai yli-inhimillisellä pitkäpinnaisuudella. Opettajia tai vastaavia auktoriteettejä vastaan tuo ei kuitenkaan kapinoi, vaan saattaa jopa suorastaan mielistellä niitä ihmisiä, joiden silmissä hyvältä näyttäminen saattaa auttaa tuota jollakin osa-alueella.
Melko kaksijakoiseksi pojan käytöksen tekeekin se, että saadessaan muut hyväksymään sen tosiasian että hän on oikeassa jossakin aiheessa, tuo käyttäytyy varsin mallikkaasti ja kaverillisesti kaikkia niitä kohtaan, jotka päättävät asettua hänen puolelleen. Jonkinlaista charmiakin on tavattavissa tuon piikittelevästä, vastahankaisesta luonteesta, joten sen sijaan että tuo olisi tuittupäisyytensä vuoksi kaikkien vihaama ja karsastama, tuo on kuin onkin onnistunut voittamaan useita ihmisiä puolelleen - ainakin siihen asti, kun kääntää hyökkäyksensä heitä kohti. Phoe tuppaakin menettämään ystäviään lähestulkoon yhtä nopeasti kuin hankkii uusia, sillä harvat ihmiset ovat tarpeeksi kärsivällisiä kestämään hänen käytöstään.

Rakkausasioissa poika on vielä kömpelö ja kokematon, ja onkin juuri sitä tyyppiä joka kerjää ihastuksensa huomiota kiusaamalla ja härnäämällä tuota, lähestulkoon täysin kykenemättömänä puhumaan tunteistaan tai ilmaisemaan niitä mitenkään romanttisessa tai edes ystävällisessä mielessä. Tästä syystä tuo tukeutuukin mitä suurimmissa määrin ystäviinsä, kaivaten usein neuvoa tai apua tunne-elämänsä selvittelyyn. Phoenixin ystävillä ei tosiaankaan ole yhtään liian helppoa, sillä tuo kohdistaa kiukkukohtauksiaan myös kavereihinsa. Pojan luottamuksen voittaminen onkin kuin aran koiran kanssa puuhaileminen - tuon on annettava ottaa ensimmäiset askeleet tutustumiseen tai nuorukainen jatkaa pakoiluaan, epävarmana toisen osapuolen tunteista ja määränpäistä.

Vaikka Phoenix onkin pahasuinen ja jollain tasolla itsekäs, tuo ei kuitenkaan ole varsinaisesti ilkeä persoona. Tuo ei tähtää satuttamaan muiden tunteita vaan ainoastaan tekemään selväksi että on oikeassa asiassa kuin asiassa. Pojan hellä hymy ja varovaiset, toiveikkaat vilkaisut tuntuvatkin varsin oudolta yhdistelmältä tuon kukkoilevan asenteen kanssa, mutta loppujen lopuksi tämänkin uhmakkaan, jopa hieman yksinäisen nuoren miehen ongelmaisen käytöksen ja huomionhakuisuuden lähde on halu tulla löydetyksi ja ymmärretyksi jonkun toisen toimesta. Tuo ei kuitenkaan tahdo näyttää hellempää puoltaan, pitäen sitä jonkinlaisena heikkouden merkkinä, vaan piilottaa lähestulkoon kaikki tunteensa terävän katseensa ja ilkeiden sanojensa taakse.

Ainoat asiat, jotka hankaloittavat Phoenixin lapsellista kiukuttelua ja vastaanpistämistä, ovatkin tuon suurimmat heikkoudet ja häpeän aiheet omituisen nimen lisäksi. Tuo ei kestä katsella itkua, ja pojan kiusaaminen saattaakin loppua varsin lyhyeen mikäli uhri sattuukin olemaan joku hieman tunteellisempi tapaus. Phoe ei tosiaankaan ole sitä ihmistyyppiä joka kykenee olemaan ilkeä ja välinpitämätön potkittua koiranpentua kohtaan. Toisena heikkoutenaan tuo näkee verikammon, jonka vuoksi tuo välttelee oikeita nyrkkitappeluja kaikkien kykyjensä mukaan. Jo veren näkeminen pienissä määrin- oman tai muiden - saa tuon varsin huonovointiseksi ja heikoksi. Suuremmasta määrästä ei sitten kannata edes puhua.

Opiskeluun tuo suhtautuu kaikella tarvittavalla kunnioituksella ja omistautumisella, tahtoen saavuttaa elämässään jotain suurta ja hienoa - aloittaen hyvästä, arvostetusta ammatista.

perhe

Äiti Millicent May (41v.)
Isä James May (39v.)
Adoptoitu pikkusisko Abena May (12v.) (Afrikkalainen)

mennyttä

Phoenix oli äärimmäisen haluttu ja odotettu ensimmäinen - ja ainoa biologinen - lapsi kanadalaiselle Mayn pariskunnalle, jonka muodostivat voimakastahtoinen ja joukosta erottumista ja persoonallisuutta rakastava mutta sitä juurikaan saavuttamaton parturikampaaja Millicent May ja vaimoaan koiranpennun lailla totteleva, mutta hyvin ammattitaitoinen lakimies James May. Tämän vuoksi pikkuista poikaa alettiinkin ensimmäisistä elinvuosistaan lähtien kouluttamaan yhtä tiettyä päämäärää ajatellen - jotta tuosta tulisi erityinen, joukosta erottuva, persoonallinen ja omaperäinen kultapoika, josta äiti voisi olla ylpeä. Tästä erilaisuuspakkomielteestä muuten juontaa juurensa myös Phoenixin kantama (ja suuresti häpeämä) nimihirviö, jolla on myöskin pyritty jonkinsorttiseen massasta erottuvuuteen. Ja äidin opit upposivatkin pikkuiseen Phoenixiin ihailtavan tehokkaasti - asenne tarttui ja poika sai huomaamattaan olla äidin täydellinen pikku sätkynukke. Lausuttuaan ensimmäisenä sananaan substantiivin 'erilainen', kasvoi lapsesta vuosien saatossa oikea pikku päivänpaiste, joka onnistui vetämään huomion itseensä tilanteessa kuin tilanteessa. Äiti piti huolen siitä, ettei lapsi näyttänyt samalta kuin muut lapset tai harrastanut samoja asioita kuin muut lapset (kukapa ei tahtoisi lähettää kuusivuotiasta poikaansa oopperalaulukurssille tai hankkia tuolle lemmikiksi iguaania?), ja Phoenix piti huolen siitä ettei käyttäytynyt kuin muut lapset - menestys oli taattu.

Tämä vanhempien jakamaton huomio ja siitä johtuva elämäniloisuus ja ylitsevuotavan hyvä itsetunto koki kuitenkin loppunsa Phoenixin ollessa kymmenen vuoden ikäinen. Äidin saadessa hoidettavakseen ja koulutettavakseen afrikkalaisen adoptiotyttären Abenan, jäi jo valmiiksi puhkiopetettu ja jopa jossain määrin piloille lellitty Phoenix täysin ilman huomiota. Tätä uutta pikkusiskoa kohtaan tunnettu kateus ja katkeruus onkin johtanut siihen, etteivät Phoenix ja Abena ole koskaan ollut minkäänsorttisissa väleissä keskenään, ja nuorukainen vihaa tätä siskontapaistaan edelleen koko sydämestään.

Kauniin lapsuuden kohdattua äkkinäisen, järisyttävän loppunsa Phoenix huomasi muuttuneensa vanhempiensa potkupalloksi, joka ei enää saanut minkäänlaista huomiota aiemmin niin kovin rakastavilta vanhemmiltaan. Ja ennenkuin poika huomasikaan, oli tuo lähetetty sisäoppilaitokseen toiselle puolelle Kanadaa sillä perusteella, että tuon oli aika alkaa itsenäistyä. Tätä nykyä nuorukainen ei palaa kotiinsa edes lomilla, vaan asuttaa omaa pientä yksiötään vain muutamankymmenen minuutin bussimatkan päässä Cloudberryn koulusta, ja viihtyykin asuntolassa huomattavasti paremmin kuin omassa kodissaan. Elämisensä, olemisensa ja opiskelunsa tuo rahoittaakin ilman minkäänlaista syyllisyydentunnetta isänsä edelleen tunnollisesti joka kuukausi toimittamilla, naurettavan suurilla rahasummilla, vaikkei perheensä kanssa enää juurikaan yhteydessä ole.

Syy Phoenixin ahkerahkoon opiskeluun ja näyttämisenhaluun saattaakin olla tahto todistaa vanhemmilleen, miten tuo on uutta siskoaan parempi ja onnistuneempi elämässään. Ja luonnollisesti erityinen ja täysin omanlaisensa, juuri kuten äiti aina pojaltaan toivoi.


harrastukset

Phoenix ei erityisemmin harrasta mitään tiettyä urheilulajia, vaikka saattaakin silloin tällöin lenkkeillä tai käydä esimerkiksi uimassa. Tätä nykyä tuo on myöskin lakannut soittamasta poikkihuilua ja käymästä laulutunneilla. Pojalla ei myöskään koskaan ole ollut minkäänlaista elämää suurempaa intohimoa piirtämistä tai maalaamista kohtaan. Jotenpa tuolla onkin valokuvaamisen ja tekstiilikäsitöiden lisäksi vain yksi harrastus, jota tuo kuitenkin rakastaa ylitse kaiken muun.
Phoenix nimittäin omistaa muutamia BJD-nukkeja, joista tuo pitää uskomattoman hyvää huolta. Omatekoisten vaatteiden lisäksi tuo tuhlaa käsittämättömät määrät rahaa tilatakseen nukeilleen uusia vaatteita internetistä, ja valokuviakin kertyy satoja joka kuukausi. Kaikkia neljää nukkeaan poika myös kuljettaa tunnollisesti asuntolan ja kotinsa väliä, ottamalla nukkensa mukaan oikeastaan kaikkialle jonne menee pidemmäksi ajaksi kuin yhdeksi yöksi. Nuket kantavat nimiä Ley (poika),Shelly (tyttö), Allen (poika) ja Sodapop (poika). Tuo viettää aikaansa myös useilla nukkefoorumeilla ja ravaa vapaa-ajallaan myöskin lähiseudun nukkeharrastajien tapaamisissa. Tätä harrastustaan tuo pyrkii kuitenkin pitämään salassa koulutovereiltaan, sillä rakkaudestaan harrastustaan kohtaan huolimatta tuo ei voi olla ajattelematta että nuket ovat jossain määrin tyttöjen juttu.


muuta

+ sitrushedelmät
+ liskot, kalat ja linnut
+ japanilainen ruoka
+ salapoliisikirjat ja - elokuvat
+ lautapelit

- hevoset
- liian vahvat hajusteet
- taide-elokuvat
- museot
- pienet lapset