It happened one rainy day

It happened one rainy day

Nosa huokaisi kun Luca suukotti hänen vatsa, hellästi hyväili kehoa ja hissukseen eteni. Poika hymisi hiljaa itsekseen tyytyväisenä. Alkoi itselläki tehdä tiukkaa, kun toinen sanoi rakastavansa häntä. Nosa puri huultaan ja inahti pienesti. Ei puhuisi noin.. hän itkisi kohta.. eikä hän haluaisi sitä tehdä. Ei Lucan nähden. Kun sitten Luca ei uskaltaisi päästää häntä leirille, eikä uskaltaisi antaa hänen asustella koululla yksikseen. Kielet hankautuivat jälleen toisiaan vasten, ja kielikorut jäivät jumiin.. Nosa ynisi toisen suuta vasten hiljaa, ja toi kätensä jälleen Lucan kaulalle, vetäen tuota lähemmäs itseään. Kumpa se viikko olisi jo ohi.. Miksi hänen piti suostua lähteä moiselle. Mitä hyötyä siitä edes hänelle loppujen lopuksi oli? Eipä oikein mitään.. Nosasta tuntui kuin he olisivat lipuneet pilvillä... oli mukava olo.. turvallinen, siinä Lucan lähellä.... näin "viimeisen kerran"..
Nosa seurasi ja Luca vei..

Sitten sitä seistiinkin pihalla. Bussin luona. Nosalla oli yksi laukku mukana, minne oli survonut kaiken tarvitsemansa. Puhelin oli visusti takin taskussa, jotta saisi ulkomaailmaan yhteyden. Ja varsinkin Lucaan. Hän varmaan soittaisi jokapäivä. Ja ainakin laittaisi viestin tai pari. Illalla varsinkin, jonkin hyvän yön toivotuksen ja sen sellaisen.. Nosa mutisikin vielä listaa läpi, kaikista tavaroista jotka oli mukaan ottamassa, ja suki tiuksiaan. Oli ne muuten hyvin, ne oli harjattu tarkasti, ennen kuin oli jalallakaan astuttu huoneen ovesta ulos. Eihän sitä voinut tukka sekasin lähteä minnekään? Varsinkaan kun se olisi liiankin selvästi paljastanut mitä oli tapahtunut ja missä järjestyksessä makkarissa.. kun muutenkin posket punoitti ja huulet olivat vähän turvonneen kaikesta suutelusta ja sitä nyt vain näytti niin.. tyytyväiseltä.
Nosa katsoi Lucaa tuon puhuessa. Pieni hymy kaareutui huulille. ..Tietysti.
"Tottakai soitan.."
Nosa vastasi. Kyllä hän soittaisi. Ja kertoisi että pääsi turvallisesti perille, ellei jotai yllättävää sitten yhtäkkiä matkalla sinne tapahtuisi. Tuskin tapahtuisi.. ei hän uskonut ainakaan. Tai no, tietty se oli mahdollista, mutta nääh. Oh well. Pupupipo oli päässä, visusti, ettei kylmä pääsisi yllättämään. Luca tosin keksi junttata koko pipon paremmin hänen niskaansa ja Nosa älähti. Onneksi ei silmille menny kuiteskaa, hän nimittäin tahtoi katsella Lucaa niin kauan kun oli mahdollisuus. Pitihän sitä mukavia muistoja viedä mukanaan leirille.. Ja tämän päiväinen rakastelusessio, oli ehdottomasti niistä yksi. Poika huokaisi ja katsoi linkkaan menevää jonoa.. yh. Kohta hänkin menisi..
"..hm.. Haluatko kävyn, vai kepin?"
Nosa naljaili takaisin. Matkamuistoja? Mistä hän sellaisia toiselle taikoisi oikein? ..no ehkä hän saisi jotain kivaa jostain nappastua mukaansa. Vaikka sitten joltain huoltsikalta.. tai jotain. Nosa kietoi kädet Lucan vyötärön ympärille ja tuijotteli jonnekin kaukaisuuteen, välittämättä siitä että muutama utelias tapaus tuijotti heitä. Luca hoitikin asian mulkoilemalla. Hih.. sankari räsynuken vaatteissa<3 Nosa suikkasi pienen suukon toisen poskelle, ennen kuin meni jonon hännille. Hän tulisi kyllä takaisin. Vaikka sitten kävellen.. Viimeinen katse Lucaan, ja pieni hymy. Käden heilautus ja sitten Nosa kiipesi linkkaan, vain kuullakseen Lucan huikkauksen. Nosa melkein halusi kääntyä ja juosta takaisin ulos. Mutta hän istahti penkille, tuijottamaan ikkunasta ulos. Erona Lucalle, hän ei voinut alkaa parkumaan linkassa muitten ympäröimänä.. Se olisi liian noloa.. Nosa vain tuijotteli ikkunasta ulos... ja katseli lumen hidasta leijumista taivaalta alas.

Perille tullessa, Nosa soitti Lucalle heti. Kertoi siitä miten kuski oli melkein saanut heidät ojaan kun hirvi oli loikannut eteen.
"Se oli iso! Iha sairaan iso! Sillä oli näin isot sarvet ja turpa tän kokone ja.. mä luulin sitä hevoseks ensi!"
Nosa oli selittäny Lucalle ihan intoa puhkuen, mutta myöskin vielä säikähdyksen jälkimainingeissa. Ja aika hyvin luulla hirveä hevoseks, mutta aivan se ja sama.. Kuiteskin! Poika selitti myös millaseen läävään hänet oli heitetty. Neljä seinää, patja. ... jes. Onneksi oli makuupussi survottu mukaan laukkuun. No okei, oli se ihan hyvä. Ottaen huomioon että lasten vanhemmat oli eeerittäin maksavaa sorttia. Mutta. Nosa kuitenkin löysi valittamisen aihetta kaikesta. Olihan hän täällä urpojen kanssa, ennemmi hän olisi Lucan luona. Nosa sanoikin siitä. Mutisi. Hän tahtoi olla toisen luona.. eikä täällä jossain.. toisella paikkakunnalla.. monen sadan kilometrin päässä.. Huoh. Ei sille voinu mitää.
Noo leiriläiset komennettiinki sitte purettuaan tavarat kokoontumaan toisaalle. Nosa sanoi haikeasti heipat, ja lähetteli paljon pusuja Lucalle, minkä jälkeen isku vaan laukun omalle pedille ja sitten kipitti kuuntelemaan mitä oli ohjelmassa.
Myöhemmin illalla, Nosan purkaessa laukkuaan kunnolla, hän löysi sieltä mukavan yllätyksen.. varapattereineen.. Posket pamahti kirkkaan punaisiksi ja koko härpäke tungettiin laukkuun takaisin! Kaikkien tavaroiden keskelle! Se oli varmasti joku Lucan kepponen! ..kuitenkin, se alkoi naurattamaan enemmän hetken päästä ja Nosa ravisti päätään. Nojaa..
..meni muutama päivä, eli noin pari kolme, ja Nosa makoili pedillä. Oli vapaa-aikaa. Onneksi heillä oli omat huoneet käytössä, sai rauhaa sielulleen kun ei ollut mitään erikoista ohjelmassa. Nosa hamuili puhelimen käteensä. Viestejä oli pari.. ja sitten kanssa pari puhelua. No puhelut oli Lucalta. Nosaa hymyilytti. Toinen oli höpsö.. olikohan tälläkin tylsää? Vettä satoi, ulkona, pian kohisten enemmän ja enemmän. Nosa katsoi ikkunasta ulos, ja painoi vihreää luuria, kunhan oli löytänyt Lucan numeron puhelimen sopukoista. Mitäköhän toinen teki?
"...Hei, minä tässä.."
Nosa tervehti ja hymyili itsekseen. Olipa kivaa kuulla toisen ääni taas. Nosa kertoi Lucalle mitä kaikkea oli tapahtunut. Kanoottiretket, makkaran grillaukset, uintikisat ja kaikkee mitä nyt tällaisellä leirillä voisi keksiä. Poika huokaisi sitten ja kellahti sängylle.
"Mutta täällä on yksinäistä... ei ketään kenen kanssa... peuhata.."
Nosa sanoi, virnistäen pienesti heti perään.

Kaikki oli sikin sokin.Huone oli kaikinpuolin jääkylmä, mutta se pikkuhiljaa lämpeni kun patterit oli väännetty päälle, Isoimmassa huoneessa oli kolme patjaa päällekkäin, huoneessa paloi himmeästi valo, ulkoa tuleva aavistuksen hämärä valo oli vallannut osan huoneesta itselleen eikä asiaa auttanut tummat verhot.Väsynyt italialaispoika istuskeli keittiönpöydän ääressä tuijottaen ulos ikkunasta puhuen puhelimeen hymyillen.
Luca oli huomannut puhelimensa tiluttavan tuttua sävelmää jonka hän oli asettanut yhdelle henkilölle, pitihän se nyt ilman puhelimeen katsomista tunnistaa kuka soitti, Luca kun ei tykännyt puhua paljoa puhelimessa, sekin riippui ihan ihmisestä itsestään, oli kiusallista puhua sellaisten kanssa jotka eivät keksineet jutunjuurta.Nosan kanssa ei tarvinnut paljoa puhua, tai kyllä hän puhui jos suinkin vain olisi suunvuoron saanut.
"Se oli iso! Iha sairaan iso! Sillä oli näin isot sarvet ja turpa tän kokone ja.. mä luulin sitä hevoseks ensi!"
Nosa oli selittänyt ihan innoissaan, mutta tottakai toinen oli säikähtänyt, sehän nyt oli selvää.Luca olisi halunnut sanoa kuskille pari valittua sanaa, mutta se nyt oli myöhäistä.Oikeastaan Nosan selittämänä juttu oli saanut hauskan puolen, aussi kertoi sen sillä tavalla että Luca ei voinut olla hymyilemättä.Kuitenkin.Hän oli ollut vähällä ehkä menettää toisen!Hirvi mokoma, olisi joutanut paistiksi.
Luca nyökkäili ja hymähteli hyväksyvästi välillä puhelun kestäessä, nyt sitä kuultiin minkälainen kolo Nosan ja näiden kämppä siellä oli.Ei kuulostanut Lucalta hääppöiseltä, hänen yksiö alkoi kuulostaa ihan luksukselta.
Luca selitti vielä minkälainen tuo hänen kämppänsä oli, sellainen ihan ok, suihkutilat oli hyvät, keittiö oli aika pieni mutta makuuhuone tai se olohuone oli sellainen pitkulainen ja avara.Italialaista hymyilytti, milloinkohan toinen löytäisi hänen pienen yllätyksensä...olihan se rankkaa ihan viikko ilman häntä...
Luca olisi voinut pölötellä toisen kanssa puhelimessa vaikka pari tuntia jollei Nosalla olisi ollut kiire toisaalle, Luca sai osakseen pusuja ja heipat, Nosakin taisi saada haikeat heipat ja pusuja ja haleja ja ....

Luca sulki puhelimen kun toisessa päässä kuului vain tuttua tuuttausääntä.Huokaisten poika laski puhelimen pöydälle ja nousi ylös, kävellen sitten suihkuun.Kyllä tähän tottuisi, kaiketi.

Seuraavien päivien aikana Luca kävi aamuisin koulussa ja hyppytuntien avittamana loppupäivät meni keveästi, pari kolme tuntia töitä lemmikkieläin kaupassa.Kaupassakin oli helvetin hiljaista, eikä aika meinannut kulua millään...onneksi kaverina sattui olemaan kaupan omistajan lemmikki, suuri musta koira, Luca ei tiennyt mitä rotua se oli, hän kutsui sitä "Pojaksi" koska eläimellä ei ollut kunnollista nimeä, sitä oli aina kutsuttu pojaksi.....
Päivän lopulla, työt oli saatu tehtyä ja Luca oli kävellyt kotiin tekemään päivän läksyjä ja lukemaan kokeisiin, onneksi taisi olla koeviikko...Mutta jotenkin se Lukeminen ei kiinnostanut...
Luca istui yksinään säkkituolissa ja pelasi gameboylla aikansa kuluksi, peli oli käynyt uskomattoman tylsäksi, hän oli kerennyt pelata pokemon Redinkin läpi, nyt vuorossa oli joku peli jonka nimeä Luca ei muistanut, oli lainannut sen Nikiltä.Niki oli Lucan uusi kaveri koulussa, sellainen vähän villin puoleinen ja keksimässä kaikenlaista uutta..addiktoitunut peleihin..
Päivän aikana Luca oli soittanut ikävissään Nosalle, toinen ei ollut vastannut...kai jotakin jännää tekivät leirillä..muutama sata viestiäkin oli laitettu...ihan hymiö tai sitten jotakin sepostusta miten tylsää oli..
Luca säpsähti ihan kun puhelin alkoi tiluttamaan vieressä...tuo laski pelikonsolin käsistään ja nappasi puhelimen, kierrähtäen selälleen säkkituolissa.Pojalla ei tainnut olla kuin Jumppahousut jalassa, oma koti omat säännöt..
"Hei, kiva kuulla sun ääntä.." Luca vastasi heti kuultuaan Nosan äänen..oikeasti se oli huojentavaa...
Toinen puhui suutaan puhtaaksi, ilmeisesti tekemistä oli ollut ja paljon..raukka..ihan väsynyt varmasti..
"Mutta täällä on yksinäistä... ei ketään kenen kanssa... peuhata..".
Luca kohotti toista kulmaansa ja hymyili viekkaasti.."..jaa jaa..vai niin.." Luca hykersi ja levitti jalkojaan haukotellen...
"..ehkä me voitais poiketa suunnitelmassa....voisin tulla sinne ja....piristää sua~"

/kökköä >w>//

Hymyilytti kun toinen vastasi.
Vai oli kivaa kuulla hänen ääni, eh? Nosa kikatti hiljaa ja pienesti itsekseen, asetellen itseään mukavempaan asentoon pedillä. Toinen käsi meni pään alle, tyynyn päälle ja puhelin makasi rennosti tyynyllä pään vieressä, nojaten sopivasti että kuuli Lucan ja Luca kuuli hänet.
"Mutta... Mitä teet? Tylsistyt, luet, ihmettelet maailmanmenoa?"
Kyseli, pitiähän sitä tietää mitä toinen teki paraikaa. Jos tuo vain homehtui tai jotain. Melkein teki jo mieli kysyä jos tuolla oli ikävä ja tällaista.. mutta se nyt olisi tyhmä kysymys. No, ei Nosa sitä sitten kysynykää vaan hymisi itsekseen.
Luca ja tuon ratkaisut ongelmiin. Nosa kikatti iloisesti ja puri alahuultaan sitten. Mokoma.. tuli vaan kovempi ikävä. Vähän sitä kallistettiin päätä kun tuon puolelta kuului kahinaa, sellaista jänskää.. Olikohan tällä säkkituoli tai jonkin sellainen? Tai sitten jotain kahisevaa vaatetta päällään. Nosa nuolaisi huuliaan ja nousi ylös, laittamaan oven lukkoon ja vetämää verhoja ikkunan eteen. Hän vaikka leikisti nukkuisi tai jotain..? Ehkä. No ei hän nyt seuraa tahtonut minkään näköistä.. Vain Lucatuksen, ja tuo oli jossian iitintiltussa.. Nosa huokaisi pienesti.
"Mmh.. Se tuskin olisi hyvä idea~"
Nosa kysyi ja oli jo ryömimässä takaisin sängylle makaamaan kun bongasi laukkunsa taas. Sen luoksehan oli pakko astella ja etsiä käsiin se Lucan mukaan tunkema yllätys.
"Ties jos joku vaikka ryöstäisi sinut mukaansa. Mitäs sitten? En minä halua sua menettää.."
Nosa selitti ja etsi myös pattereita kaiken rojun keskeltä, laukusta. Minne ne nyt muka oli mennee?
"..Miten edes ajatteli piristää, hm? Suahan tässä pitäisi melkein piristää kun haukotteletkin!"
Nosa kysyi, nauru selvästi äänestä läpi kuultavana. Sitten puhelimeen laitettiin kaijutin päälle ja iskettiin se sängylle viereen. Nosa itse kipusi pedille puhelimen viereen, pupuvibra ja patterit mukanaan. Itsekseen pähkäillen tämä käänteli tätä mielenkiintoista kapistusta, kunnes tajusi mistä sinne laitettiin patterit ja mitä kaikkea.
"Oli muuten tooosi hauskaa löytää kiva yllätys laukusta. Mokoma pervo.."
Nosa mukamas torui toista. Oikeastaan se vain nauratti enemmänkin. Kuului pieni naks kun patteri säiliö aukaistiin ja sinne iskettiin mokomat virtaa tuovat nakit.. Sitten rullattiinki takas kii koko jutska. ..ja kas. Se toimi kun käänsi vähän lisää. Nosa tuijotti sitä ja laittoi sen pois. Härö.. vehje..
"...Mä en vieläkään tajua miksi ostit tän!"
Nosa mumisi punastuen pienesti.

Luca vaihtoi parempaan asentoon säkki tuolissa ja hymähti virnistäen.Vasen käsi lepäsi vatsan päällä, nuorukaisen lihakset huusivat tuskasta, no okei eivät kuitenkaan mutta melkein, olihan se töissä kuitenkin kamoja nosteltava varastossa.
"Minä?..ööh.*Huokaisu*...Istun,makaan, jaaa ihmettelen sitä maailman menoa juu!"...Hymy leveni entisestään.Vitsin Nosa.Toisella oli sentää jotai toimintaa ja hän joutui vaan makoilemaan kotona yksin..ypöyksin, tosin tuohon oli parasta totutella..
Puhelimen toisesta päästä kuului kikatusta ja Luca virnisti kohottaen kulmaansa.Grauh~.No mistäs sitä tiesi jos hän päätti piipahtaa paikanpäälle valkealla....ratsullaan..Luca peuhasi siinä säkkituolissa ja haki oikeata asentoa, tuntui kuhmuraiselle ja poika nousikin ylös, kävellen stereoiden ja kukkakasvien lomitse kohti keittiötä..Jospa joisi jotain---eikun....Luca pyöräytti silmiään..hitto kun hän oli unohtanut käydä kaupassa..eli ei kahvia, tuoremehua eikä mitään muutakaan..Italiaano joutui hipsimään takaisin ja melkein loikkasi 'sängylleen' joka koostuikin muutamasta patjasta...
"Musta vähän tuntuu että se sieppaaja kokis aikamoisen yllätyksen jokupäivä sen ovella josse sen tekis.." Luca naurahti ja levähti sängylleen makaamaan, silitellen paljasta ihoaan hellästi ja lopulta päätyen rapsuttamaan sitä.Kutitti.
Luca virnisti toisen puhuessa langan toisessa päässä.Okei, olihan hällä tylsää joo..mutta kyllä sitä aina jotakin keksii..
Kuului pientä kolinaa, sellaista rätisevää, Nosa kai räpläsi puhelinta..Kuului piipaus..ilmeisesti kaiutin kun toisen ääni kuului hetkessä kauempana..rahinaa... Luca kurtisti kulmiaan ja laittoi omankin puhelimensa kaiuttimelle, asetti puhelimen siihen vierelleen ja poika itse käpertyi vuodevaatteet kahisten kyljelleen puhelimen viereen..
Hän meinasi purskahtaa nauruun..Ainakin noin hervottomasti yritti pidätellä naurua..vai olihän pervo, taas?
"Ajattelin että tarttet sitä..osaat käytellä paremmin kun minä....." Luca köhäisi ja silitteli vatsaansa edestakaisin sormillaan...italiaano kuuli toisen äänestä ehkä pientä hermostuneisuutta tai jotain..
Sormet hyväilivät hellästi vatsaa ja navan seutua, sekä ihan vienosti näkyviä vatsalihaksia...hrr..Luca värähti.. kylmä ilma tai jotain...poika vetäisi polvet koukkuun arasti ja kääntyi makoilemaan selälleen, nuollen kevyesti huuliaan..
"..voit käyttää...kun minä en ole paikalla....~" Luca virnisti ja kiusoittelevasti sitten muka kehräsi puhelimeen ensin hiljaa, ja sitten aste asteelta kehräys koveni...
Muutama päivä...ilman mitään tyydytyksiä... virne kohos Lucan huulille ja miehenalku hiveli reisiään hennosti..
"Tiedätkö mitä...?....meidän pitäisi käydä yhdessä ostamassa sulle joskus jotakin....vaatetusta" Kulmien kohotusta ja Luca virnisti leveämmin..

"..Luca edestä, Luca takaa, Luca istuu, Luca makaa~"
Nosa lausui, jonkin typerääkin typerämmän lorun, kun Luca vastasi istuvansa ja makaavansa ja miettivänsä maailman menoa. Poika hymisi hiljaa itsekseen. Höntti otus koko Luca. Ja vaikka hänellä oli tekemistä ja sillee, hänellä oli silti hirveän tylsää. Ei se vaan ollut sama asia tuunata kaikkea yksikseen, ilman Lucaa.. Poika huokaisi pienesti ja ravisti päätään.
"No varmasti. Ties mitä tekisit sille."
Nosa naureskeli. Lucasta kun ei koskaan tiennyt. Saattaisi hyvin itse raiskata sen, mukiloida ja vaikka mitä muuta jänskää. Nosa naureskeli lisää ajatukselleen siitä miten Luca pahoinpitelisi otusta. No jaa. Poika kieri sängyllään vähän, asetellen puhelimen sitten paremmin viereensä niin että Luca kuiteskin kuulisi hänet. Näin olisi parempi. ...miten niin kuulisi hänet? No aivan sama. Nosa tuijotti pupuvibraa, aivan kuin se loikkaisi kimppuun koska tahansa ja raiskaisi hänet. Hyvin varautunut ilme kasvoillaan sitä tuijotettiin ja sitten Nosa tökkäisi sitä vähän. Omituinen.. vehje. Oikeasti. Tuntui vielä lisäksi jännältä kun se surisi kättä vasten. Nosa nielaisi.
"Vai niin.. Se t-tuntuu omituiselta kun se värisee.. ihan v-vain kättä vasten.."
Tuntui muuten jännältä vain kuulla Lucan ääni, kun oli puhe tällaisesta.. kaksimielisestä.. Kuten vibraattorista ja tällaista. Toinen vielä kehtasi vihjailla että siitä olisi hyötyä kun hän ei olisi paikalla. Nosa punastui ja nielaisi. N-no niin kai, mutta ei hän kuitenkaan osaisi käyttää sitä.. ehkä. No poika kieri vähän lisää, samalla puhelimen yli ja sitten taas makoili selällään. Hänellä oli... tylsää. Omalla tavalla silleen.. Mutta kuitenkin! Tajuamattaan sitä itse, Nosa hiveli napastaan. Se.. tuntui yllättävän hyvältä. Nosa räpytteli silmiään vähän ja tuijotti kattoa, kuunnellen Lucaa edelleen.
"Tuskin osaan käyttää sitä.. se tuskin miltään edes tuntuisi.."
Nosa mietti. Otti lelun taas käteensä tutkaili sitä lähempää. Nuuhkaisi vähän ja teki pienen aivastus äännähdyksen, kuitenkaan aivastamatta oikeasti. Tuhahti vain silleen pienesti vain, pieni tsuh.
"Se haisee kumille.."
Nosa mumisi, maristen toiselle. Tämä katsoi puhelinta ja sitten sitä vibraa. Lucan kehräys sai Nosan pienen kehon reagoimaan hissukseen. Poskia kuumotti ja alapäätä kutitteli jännästi. Nosa hätkähti vähän, kun löysi itsensä hivelemästä rintaansa hissukeen.. hivellen sormenpäillä nännipihaa.. Hento keho vapisi pienesti ja poika puri huultaan. Luca, senkin sairas pervo.. Tuon vika että alkoi panettamaan. Se oli ihan omituista.. tämä tällainen..
"V-vaatetta? Millaista?"
Nosa kysyi muuttaen asentoaan paremmaksi sängyllä. Värisevä hengitys karkasi huulilta kun kynsi liukui kevyesti nännin yli. Nosa taisteli itsensä kanssa. Kysyisikö, vaiko ei.. Mutta kun hän kuuli Lucan äänen.. ja tuo oli tunkenu työn typerän vibran mukaan ja.. panosti vähäisen.. ja.. sitten...
"Luca... mitä sulla on päällä?"
Tulihan se sieltä. Ehkä vähän ujohkonpuoleisesti, mutta kuitenkin kehräten.

Okei, Luca ei voinut olla nauramatta Nosan loruttelulle.Tuo oli kuulostanut niin huvittavalta.Hassu.Luca hyrisi tyytyväisenä ja jatkoi vatsansa hivelemistä, käsi siirtyi reisiltä hitaasti uuman yli rinnalle ja rinnalta kaulalle.Luca puraisi kieltään katsellen ulos ikkunasta, välillä kommentoiden Nosan sanomisiin, välillä hiljaisuuduuden vallitessa Luca heitti jonkun vitsin väliin..
"...eihän sitä tiedä ennenkuin kokeilee.." Kun Nosa puhui jotakin vibraattorista Luca vain kehräsi kiusoittelevasti lisää ja hitaasti silitteli vatsaansa.Jaa, taisi Nosaa oikeastikkin kiinnostaa moinen kapistus, kun kerta ei ollut laukkuunsa sitä tunkenut...hyvä niin..."No ei sitä ole tarkoitettukkaan pelkästään kädenlämmikkeeksi!..."Luca hörähti, hymyillen maireammin, käden ujuttautuessa hivelemään hiljaa reisiä...hipaisemaan kevyesti, ihan höyhenen kevyesti hänen etumustaan....
Vatsassa kihelmöi ja poltteli jännästi..oliko huoneessa kuuma vai miten Lucalla tunti tulevan kuuma pelkissä housuissa...Ajatus karkasi..tai no kyllä se pysyi asiassa, mutta ajatus Nosasta..tuon ..vibran kanssa..mmhhn~♥.Se olisi suloinen näky..ja kyllä, taisi Luca olla jonkun sortin pervo otus kun tuollaisia ajatteli..
asiaa ei yhtään auttanut Nosa..
Mitä hällä oli päällään?Kysymys pienesti kummastutti Lucaa ja poika tuijotti hetken kattoa..mitenkä toista nyt..kiinnosti mitä hänellä oli päällään?Äänestä huomasi että se oli hieman arka tai ujohko...hymy komeili itsekseen italialaisen huulilla..ehkä tylsä ilta voisikin kääntyä...mielenkiintoiseksi.
"Vaikka ja mitä.~" hän kiusasi virnistellen ja äänestäkin huomasi sen..ihan tahallaan hän halusi toista kiusata ensin ennenkuin mitään kertoisi...
Luca huokaisi kevyesti ja hengitteli rauhallisena, sydän tykyttäen astetta kiivaammin rinnassa.
"Housut...viininpunaiset bokserit....illan kunniaksi, ei paitaa beibi..."Luca kehräsi ja hymähti, sulkien kevyesti silmänsä ja vieden kätensä etumukselleen..Luca taisi arvata mitä Nosalla oli mielessään tai tuon mielikuvitus laukkasi entistä villimmin..
"Minkä väriset...alusvaatteet sulla on?"Näin, hän nyki naruista, oli oikea pieni piru.Lisää kiusailua johon sisältyi uteliaisuutta, halua tietää.Totta munassa Luca halusi tietää mitä hänen poikaystävällään oli pää-- alla!..Vaikka olikin vierähtänyt vasta muutama päivä, Luca alkoi tuntea pientä kiihottavaa himoa kun hän illoin ja joskus eksyi katselemaan kuvia Nosasta vuosien varrelta..Nosan kanssa uimassa, Nosa vain pelkässä pitkässä paidassa(joka muuten oli pirun seksikäs otettaessa huomioon että paita oli harmaa ja siitä näkyi ihan haileasti läpi).
"Ootko sä yksin?"...Italialainen puhui nyt matalammalla äänellä, oikeastaan se oli melkein kuiskaus...huulien välistä karkasi kevyt tukahdutettu huokaisu kun housujen kumilenkkiä oli vedetty alemmas, sormet hieroivat kevyesti etumusta..

"No ei tiedäkää mutta silti.."
Nosa mumisi itsekseen.. Lucan kehräykset eivät auttanee mitään.. Mokoma.. Kiusasi tahallaan tai jotain. Poika tuhahti itsekseen ja sitten vielä naureskeli ettei mokomaa ole tarkoitettu käden lämmikeeksi. No ei kai! Plus että ne oli naisille tarkoitettu enemmänki.. Noloa edes ajatella tuollaisen käyttöä.. Nosa pureskeli huultaan ja katse harhaili huoneessa ympäri. Kai.. sitä voisi kokeilla.. ei se nyt ketään tappaisi.. kokeilu siis.. ja tuskin tuo lelukaan, ettei sen puoleen, ellei siihen sitten jotenkin tukehdu, mikä on mahdotonta koska se on sen verran iso.. mutta jos siitä vaikka lähtee pieniä osia.. tai jotain muuta mielenkiintoista.. Nosa hymähti ajatuksilleen. Oli hänelläkin jutut taas.. kun yksin oli..
Nosa jatkoi oman rintansa hivelyä kaikessa rauhassa.. Tuhahdus Lucan lausahdukselle "vaikka ja mitä". Kehtasikin vielä kiusata. Nosa mutristi protestiksi huuliaan, vaikka Luca ei sitä nyt nähnyt, mutta jos yhtää häntä tunsi niin tiesi, että tuhahduksen jälkeen seuraa aina huulien mutristus. Mutta juu.. No tekstiä alkoikin tulemaan. Housut ja ne viininpunaset bokserit.. Nosa sulki silmänsä. Hän saattoi hyvinkin kuvitella sen.. ja varsinkin Lucan makoilemassa sielä jossain ilman paitaa, pelkissä pöksyissä. Ja koska tällä oli vaan housut, ne taisi olla enemmänkin jotain kevyempää vaatetta kuin farkut tai jotkut tuollaiset. Olisko vaikka verkkarit? No saa nyt kuvitelmissa olla, nii että terve..
"Ai minkä väriset?"
Nosa vastasi kysymykseen kysymyksellä. Sitten hän funtsasi vastausta tähän.. Koska hän oli yksikseen tässä kopperossa, ja oli käyny suihkussa ja tälleen.. eikä tarvitsisi ennen puolta yhdeksää mennä minnekään mitään tekemään, niin hän oli meinannut kipittää kommandona ympäri, pelkkä paita päällä.. valkoinen.. oikein vanha ja kulahtanut sellainen jonka läpi saattoi jo helpostikin nähdä ja se oli pitokoin syömä, eli se omasi muutaman reiän sielä täällä.. Mutta ei hän sitten viittinyt, ku ei koskaan tiiä mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä, joten nyt hänellä oli päällä:
"Mustat, pvc-hipsterit.. Kiiltää kuule oikein kauniisti juuri nyt.. ja alkaa olemaan ahtaat.."
Nosa vastasi, madaltaen ääntään smeksikkään puoleiseksi lauseen lopussa. Oikeasti. Nää hipsterit alkoi olemaan ahtaat.. Ne oli seksikäät, ne oli siistit ja ne oli... kaikkea muuta kuin ihanat kun alkoi tekemään tiukkaa.. Nosa avasi sivusaumassa olevan pienen vetskarin, hyristen tyytyväisenä. Helpotti vähän, mutta oli edelleen tiukat. No nehän vattu myötäili kehoa kuin toinen ihokerros..
"Olen.. ja nyt pelkästään niissä pvc-hipstereissä.."
Nosa vastasi, ja riisui paitansa samantien. Mitä sitä pitämään päällä kun oli jo jonkin verran kuumenemaan päin tämä hetki. Poika värähti kun huoneen viileä ilma pyyhkäisi lämmenneen ihon yli, saaden hänet kananlihalle. Värähdys kulki aina varpaista päänahkaan asti ja sai Nosan voihkaisemaan pienesti. Se oli tuntunut aika mukavalta, näin loppujen lopuksi. Tukahdutettu huokaisu puhelimen toisesta päästä sai Nosan innostumaan, ja nielaisten poika sitten otti sen vibran käteensä takaisin..
"Mitä sä haluat että mä teen..?"

Tottakai hän kiusasi tahallaan, sehän oli poikaystävien tehtävä, sanomaton sopimus~
Lucaa hymyilytti ja hän pysäytti kätensä hetkeksi, joka oli lahjakkasti uponnut hänen boksereidensa alle.Puhelimen toisesta päästä kuului pieni tuhahdus.Tch.Nosa osasi olla ihana otus, ihan varmasti tuo oli siellä mutristamassa huuliaan, Luca pystyi kuvittelemaan sen, olihan hän nähnyt tuota naamaa vuodesta toiseen ja tunsi Nosan aika hyvin, melkein paremmin kuin kukaan, tai ainakin poika luuli niin, saattoihan toisesta löytyä vaikka mitä..jännää.. Sehän oli kidutusta se kun Nosa toisesta päästä puhelua alkoi kertomaan mitä hänellä oli päällä..Taivas sehän oli seksikästä!.Luca pystyi kuvittelemaan Nosan seisomassa ovensuussa jalat sirosti ristissä ja katse kiimaa tihkuvana, noissa ihoamyötäilevissä kaunokaisissa jotka saivat aina Nosan takamuksen mukavasti esille ja samalla Lucan kuolaamaan~.Totta totisesti Nosa oli seksikkäin Lucan näkemistä miehistä ja jopa joistakin naisista.Mieluummin hän valitsisi Nosan pyöreän kauniin peban kuin D-kupin rinnat käsittelyynsä. Sitä paitsi oli plussaa että Nosa oli aktiivinen seksin suhteen, tietenkään Luca nyt ei vaatinut....mutta olihan se kiva olla...ettei tarvinnut ihan puutteessa elää..
"I like you a lot lot, think you're really hot hot !" Luca virnisti ja kehräsi matalalla äänellä, tässä vaiheessa sormet oli kiertyneet hänen oman elimensä ympärille aiheuttaen mielihyvää, italialaisnuoren vartalo taipui ja hampaat iskettiin huulta vasten, mairean makea inahdus karkasi huulien välistä..hetkessä lämpötila alkoi nousta Lucan iholla.Hitto..nhh..Italialainen halusi kovasti Nosan siihen vierelleen..muutaman päivän aikana hänellä oli ollut ihan silmitön himo suudella, koskettaa ja kuiskutella toiselle kuinka hän rakasti tätä.
"mmh...sullahan on se taikakalu siinä?" Luca puhui silmät suljettuna pieni hymynkaarre huulillansa, vatsalihakset jännittyivät ja nykivät kun sormet hivelivät penistä hellästi ja tekivät sitten pientä edestakaista liikettä.
"....rentoudu ja käytä sitä..kuvittele..että minä olen siellä..." Luca ei ollut itsekkään uskoa omia korviaan.Tsiisus!?Eikai hän oikeasti nyt tuollaisia puhunut?...kyllä, taisikin vain puhua, levitteli reisiään ja jalkojaan ja hyväili vartaloaan, sydän tykytti rinnassa tuhatta ja sataa..
"...kulta...vain mulle..joohan?" Se ei ollut niinkään pyyntö, ennemminkin käsky, mutta se esitettiin hieman anovasti.

// Kaggaa, kyllä tätä me ollaan odotettu koko viikko 8DD!!//

Nosa virnisti itsekseen kun Luca mumisi luuriin juttuja. Namnam.. toinen oli höntti. Hänestäki Luca oli hotti.. Mutta sen nyt kaikki tiesi.. Luca varsinkin.. Poika kuuli sen inahduksen, ja naurahti pienesti, itsekseen. Luca murtui ensin~ Mitä nyt tuolla nyt ei ollut mitään väliä. Molemmilla oli jo varmaan kierrokset korkealla muutenkin. Nosa mulkaisi sitä lelua kun Luca otti sen puheeksi. Hitot sen kanssa.. Oliko hänen pakko..? ..tosin tuon... käskyn kuuleminen oli aika varmuuden antava lause... Kai sitä vain oli pakko sitten. Mutta ei hänellä ollut minkään laista liukkaria! ...tai oli käsirasvaa. Äh.. Poika kipitti taas laukun luokse, jättäen puhelimen sängylle makaamaan siksi aikaa. Sama se Mitä käytti.. vissiin.. Poika kaiveli laukkuaan, mihin hän oli sen nyt sitten laittanut. Sen typerän rasvan.. pitäisi olla jossain tääl--ha! Löyty! Voitonriemuinen hymy huulilla, tämä ryömi sängylle takaisin, kiemurteli itsensä irti niistä hipstereistä ja asetteli itselleen mukavempaa asentoa sängylle -tyynyt ja peitto myttyrälle selän taakse, sängyn päätyyn, jotta sitä voisi olla puoliksi istualtee ja puoliksi makuulla. Sen kuuli kyllä kun Nosa sääti tätä kaikkea. Lucakin saattoi vain kuvitella mitä Nosa väsäsi luurin tällä puolen.
"Hyvä. Sitten.."
Tämä mumisi ja katseli ympärilleen. Noniin. Hän oli alasti, sängyllä..
"Hei odotas vähän!"
Nosa totesi sitten, ja kipitti taas ylös. Saisi Luca kivan, oikein kivan yllätyksen sitten kun hän tulisi takaisin. Hih.. Vasta kun tämä yllätys oli asetettu kolmijalalle ja itselaukaisijalle, Nosa saattoi mennä makuulle taas. Joku parin sadan kuvan sarjojaLuca saisi~ Tästä kiinnostavasta hetkestä. Siinä tuolle tuliaista kerrakseen. Onneksi muistitikku oli tyhjä vielä ja sinne mahtui paljon kamoja. Poika posetti ensin muutaman kuvan ja meni sitten paikoilleen takaisin. Kamerasta lähti pienet räps äänet, mutta se tuskin niin hirveästi kiinnostaisi Lucaa, vaan enemmänkin mitä hän teki, vai? Tosin, saattaisi tämä udella asiaa, mutta sen nä--kuulisi sitten, jos tätä nyt hirveästi kiinnosti mitä ihmettä täällä oli tekeillä.
"...Minä nyt stten kuvittelen sinut tänne.. höntti..."
Nosa sanoi, nuolaisten huuliaan sen jälkeen. Kuvailu oli vähän eri asia kuin käytäntö mutta.. Hän alkoi kuvailemaan miten ottaisi Lucalta suihin. Ensin nuolisi vartta, kiusaisi kielellään varsinkin lävistyksen kohdalta.. Imisi terskaa, pyörittäisi kieltä sen ympärillä.. Ottaisi toisen syvälle kurkkuunsa ja kun vetäisi päätään taas taaksepäin, imisi koko matkan. Mutta hän lopettaisi heti kun Luca edes uhkaisi tulla. Nosan puolelta saattoi kuulla välillä pieni maiskahdus, ja hengähtämisiä.. Sekin johtui siitä että imi sitä vibraattoiria samalla, kun selosti. Mitä nyt sitä hän ei tunkenut kurkkuunsa, mutta poskeen kylläkin. toisella kädellä hiveltiin omaa kehoa ja mutta omaan elimeen sentään ei koskettu, joka jo omaa napaa hipoi..
Vibra oli kuolasta märkä.. nyt kun sitä katsoi.. ja kyllä se varmaan kuvistaki näkyisi. Poika otti käsirasvan ja valmisteli itsensä sillä. Tällä kertaa perse pystyssä, työntäen paria sormea sisäänsä. Ynisten samalla. Tuntui jännältä.. Mitäköhän Luca meinasi koko jutusta? Nojaa.. Nosa kertoi valmistelevansa itseään, sitten miten asetteli lelun sille tarkoitetulle paikalle, ja työnsi hitaasti sen sisäänsä.
"Aahnnh... Et sitten pienempää--aah.. löytäny? Ngh.."
Nosa huokaili. Ketä hän huijasi? Hän tykkäsi, se oli suht saman kokoinen kuin Lucan.. ehkä hitusen pienempi paksuudelta, mutta vähän pidempi silleen.. pituus suunnalta.. Sängylle mentiin taas puoliksi istumaan ja hissukseen liikuteltiin pupuvibraa edestakaisin. Nosa huokaili. Tuntui... yllättävän hyvältä. Vibra toimintaa hän ei ollut vielä kokeillut mutta sen kerkeisi. ..oikeastaan se kiinnosti aika paljonkin, joten ei muuta kuin napsaistiin se päälle. silämät rävähti auki ja poika kyyristyi ensin eteen ja sitten taakse..
"Naaah ah aah... Uuh nnngh, Lucaa-aah~"
Nosa vaikeroi. Herranen aika.. ei hän ihan tällaista odottanut. Lantiota liikuteltiin ja lelu tökki just oikeista paikoista ja Nosan molemmat kädet puristeli lakanoita. Hän tulisi hulluksi!

Luca kyllä kuuli kuinka toinen hommasi jotakin, kuului kerta pientä ähinää ja ja kahinaa kun mitä ilmeisemmin Nosa palasi takaisin sängylle.Luca ei kyllä kerennyt odottamaan, poika hengitteli sen verran kiivaasti siinä maatessaan, pää sivuttain painettuna vasten tyynyä, koko ruumis olisi voinut vajota sängyn läpi lattiasta alaspäin."Nopeesti~" Nuorukainen huokaisi tyytyväisenä, huulet tykyttäen turvonneina, pehmyt kieli kurkisti huulien raosta, kostuttaen huulia, samalla karkasi taas kevyt huokaus.
Huoneessa alkoi olla kivasti pimeää, ulkoa kyllä kajasti kuun ja kaupungin valot, mutta huone oli siitä huolimatta pimeänä, Luca ei olisi millään halunnut keskeyttää sessiotaan, tai ei hän kyllä keskeyttänytkään, nopeasti kurotti kohti yöpöytänsä lamppua ja napsaisi valot päälle.. himmeä pöytälamppu välkähti päälle, loi varjoja huoneeseen ja teki tunnelmasta salaperäisen.
Kahinaa ja jotakin räpsymistä kuului puhelimesta, Nosan ähkimisiä ja puhkimisia, mitäköhän tuo nyt hommasi.
"Mitä sä teet?" Luca päätti sitten kysäistä samalla kun katseli huonetta puoliavonaisin silmin, hyväillen elintään koko pituudelta, nopeammin ja sitten taas vähän hitaammin.Tai olisihan se ihan sama mitä Nosa siellä puuhasi, mutta jotenkin häiritsevästi aina välillä kuului Räps ääni.
Noh..hän antoi asian olla.
Seuraavat viisitoista pitkää minuuttia Luca keskittyi vain Nosaan ja penikseensä, Nosa sai Lucan taivuttamaan selkäänsä jännityksestä, kiihottava, tuttu ääni valtasi koko huoneen, sen jokaisen sopen ja kolon, nurkkauksen, Lucan pään ja mielen.Oikeasti.Luca pystyi melkein tuntemaankin hengityksen vasten ihoaan, se oli toki vain hänen omaa perverssiä kuvitelmaansa mutta se tuntui pirun todentuntuiselta, hän muisti siltikin Nosan kosketukset, suun, miten ihanalta tuntui upottaa elin syvälle ihan aussipojan nieluun.Hymy mitä Luca oli hetken pidätellyt huulillaan katosi kokonaan kun poika toista huulillaan Nosan nimeä äänettömästi, mitänyt joskus aina "Nos--" ja "-ah...!" äännähdys livahti Lucan huulilta karkuun.
Vihreät silmät kiilsivät puhtaasta kiimasta ja nautinnosta.Jossakin vaiheessa Englanti oli vaihtunut italiaksi ja toinen käsi tarttunut päiväpeitettä puristamaan nyrkkiin, tiukasti, ihan pienoisesti kiskoenkin jopa..
Jossakin alitajunnassaan Luca heräsi siihen kun Nosa taas puhui..Toinen siis ihan totta ?Teki niin?Ainakin Nosan ääni oli vaihtunut erilaisemmaksi ja puhelimesta kuuluikin sellaisia ääniä josta pystyi päättelemään selvästi mitä Nosa puuhasi.Hyvä vain että tuo uskalsi käyttää sitä.
Luca vapisi ja sen mukaan hengitteli katkonaisesti, poika nieleskeli useaan otteeseen ja sitten kaiken keskellä nytkähti rajusti ihan niinkin että Luca meinasi taittua kasaan."Spirito Santo....Nosa~".Orgasmi oli vain kutkutellut vatsanpohjassa, härnäten, ei kuitenkaan ihan sillee että Luca olisi lauennut.
Puhelimen toisessa päässä taisi joku muukin nauttia täysin rinnoin, ainakin sen verran houkuttelevasti äännähdeltiin että moinen meinasi ajaa Lucan hulluuteen siinä samalla..
"Tykkäät siitä..mmnh..etkö vaan..?" Italialainen oli saanut itsensä hetkeksi rauhoittumaan, vaikka mieli olisi tehnyt vedellä itsensä ihan taivaisiin asti, mahdollisimman nopeasti.Mutta hän halusi odottaa partneriaan, omaa kultaansa.Nyt siinä sitten pieni hymy tyytyväisenä palasi Lucan huulille.Hän tahtoi upota Nosaan, kertoikin sen rohkeasti sokeana kiimasta toiselle.
Auta armias sitten kun viikko olisi ohi!

"Yllätys.. saat sen sitte kun tulen kotiin.."
Nosa mumisi ja kun Luca kysyi mitä hän väsäsi. Että lälläs lää. Hän ei kertoisi mitään tälle. Tosin, räpsähtely nyt saattoi vihjaista jotain, mutta kuitenkin. Nosa ei kuitenkaan paljastaisi asioita sen kummemmin. Saisi elää pienessä jännityksessä sielä kopperossaan nytten. Hähää. ..Teki tuolle ehkä vain hyvää... saada ajateltavaa ja tälleen. Hehee.. joo.. niin..

Poika kuunteli Lucan äännähdyksiä kiihottuen itse kokoajan lisää. Ihanaa kuunneltavaa. Oikeaa hinajaa korville suonastaan. Nosa huohotti, nytkyttäessään Lucan antamaa vibraa vasten. Hitto, eihän tässä tarvinnut mitään itseään koskettaa tai mitään.. ei sitä edes pystynyt kun sormet oli tiukasti puristamassa lakanoita ja keho vääntelehti. Varpaatkin kipristeli ja keho vapisi.
"Gmmmh!"
Eihän tällaista kauaa kestä! Tällainen.. tällainen epämääräinen vempele ja.. ja sitten vielä.. t-tuo värinä minkä se päästi.. Nosa vinkui, inisi.. Lantio vatkasi hitusen enemmän kokoajan. Lopulta se tosin ei ollut tarpeeksi, vaan sitä oli pakko ottaa ja alkaa liikuttelemaan lelua edes takaisin käsen avulla. Nosa voihkaisi kovempaan ääneen kun se Lelu tunkeutui syvemmälle. Kameralle tallentui erillaisia asentoja, seksikäitä ilmeitä.. ..kaikki, pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Luca varmasti tykkäisi niistä sitten kun hän antaisi ne kirjekuoressa tälle. Hän tosin itse kehittäisi ne, ei kenenkään muun niitä tarvitse nähdä, tosin ei ne kenellekää kuulu muutenkaa millasia kuvia tulee otettua ja mitä ikinä.
"T-Tykkään --nnnhhh...!"
Nosa vinkaisi lopuksi. Millaista heidän seksielämä tulisi tämän jälkeen olemaan? Nyt kun hän oli kokeillut tätä.. lelua.. Olisiko Lucasta.... tyhmä ajatus. Tottakai Luca olisi tarpeeksi. Luca oli Luca, tätä voi käyttää silleen hienosti lämmikeenä tai.. lisukkeena tai... no, Lucanki pitää kokeilla tätä! Ihan pakko! Pelkästään ajatus siitä että Luca voisi olla perse pystyssä... Okei, ajatukset seis. Nosa pureskeli alahuultaan. Ei tästä tule mitään! Hän kuolisi ko---
"..Tee se... T-tee seeaaaahhhh! E-en kestä kauaa...!"
Nosa pyysi, voihan sitä kuvitella, ja sitten vielä kun vibra liukui edestakaisi ja aika syvälleki nii vähemmästäkin oktaavit oli hitusen nousseet ja Nosan keho vapisi ja nytkähteli holtittomasti. Olihan se pakko sitten lopulta luovuttaa, kun muutenkin oli niin kiihottuneessa tilassa, vibraattorin värinäkin oli vahingossa säätäytynyt kovimmalle teholle. Lantio liikkui ylös ja alas. Sitten lopulta Nosan oli pakko päästää mitä seksikäin kehräyksen ja mourunnan välimaastossa oleva äännähdys, mikä kieli sitä että poika oli saanu oman tyydytykse. Kroppa sätki vielä orgasminkin jälkeen. Sperma oli lentänyt vatsalle, rinnalle ja muutama tippa oli jopa poskilla ja huulilla. ...ja ne tallentui kaikki vilmille.. Nosa huokaili. Tuntuipa hyvältä.. mutta silti... ..hiukan surkealta kun Luca oli poissa, siellä kotona jossain.. ja silleen. Poika hymähti hitusen..

Luca huokaili raskaasti ja koetti pysyä edes hetken järjissään odottaen Nosaa.Mustat hiukset värjäsivät vaalean päiväpeitteen mustaksi ja tyynyjä tipahteli hiljaa alas sängyltä.Luca puraisi huultaan ja suussa maistui veri, orgasmi kutkutteli vatsanpohjassa ja puhelin kalahti lattialle päästäen kolahtavan äänen, mikä sai Lucan hätkähtämään ja heräämään transsista, tai omasta kopperostaan päänsä sisältä.Se vain että yllätyksekäs kolahdus sai aikaan sen että Luca huomasi pian tulleensa kädelleen, spermat pyyhittiin päiväpeitteeseen hyvin hyvin punaisena ja nieleskeltiin huojentuneena.
Puhelimelle ei ollut käynyt hassusstikkaan, se toimi ja oli kaikinpuolin kunnossa, kaiutinkin oli ihanasti vielä päällä ja huoneessa kuuluikin Nosan ääntelyt <3.Luca hengitti raskaan oloisesti ja veti päiväpeitteen altaan päälleen, pitäisi jaksaa vielä viedä housut pyykkiin, samantien vaikka kaikki vuodevaatteetkin, Nosahan oli tulossa pian takaisin niin voisi sitten vanhojen hikisten tilalle vaihtaa uudet.Luca nuolaisi sperman tahmentamaa kättään ajattelematta että oli maistelemassa omia eritteitään, tyytyväisen pöpisti hymyillen tuo vain kehräsi ja hapuili puhelinta lattialta, pisti kaiuttimen pois ja otti puhelimen korvalleen.Nosa äänteli siihen malliin että taisi saada, Luca pystyi sielunsasilmin näkemään kuinka vaaleanpunainen vibraattori makasi Nosan jalkojen välissä ja surisi tyytyväisenä..
Köhköh..jospa nyt moiset heitettäisiin mäkeen...Luca kierrähti vatsalleen sängyllä ja purisi puhelimeen vetäisten sojottavat etuhiukset kädellä taakse "Nosa rakas, tule takas~" Luca virnisti ja vielä ihan orgasmista pökkyrässä mumisi jotakin ihan puutaheinää Nosalle.Kehui kovasti toista ja että taisi vibra olla sitten kuitenkin hyödyllinen ostos.
"Eipähän ainakaan pölyty kaapin nurkassa~"Nuorukainen käpertyi paremmin peiton suojiin ja värisi vielä ihan aavistuksen, tosin se ei kyllä johtunut äskeisestä orgasmista vaan ihan vaan siitä että parvekkeen ovi oli auki ja lunta tuiskutti sisään, kas kun hän ei aiemmin ollut sitä huomannut.Luca katsoi kulmat kurtussa ovea, mumisten nousi vielä erittäin vaivalloisen näköisesti ylös ja käveli housut valuen boksereiden kanssa alas sulkemaan parvekkeen oven.Kyllä se kylmäsi vaikka olisi ollut sata ja kaksi peittoa päällä.Hmm..Nosan tuloonkaan ei ollut enää montaa päivää....hänhän voisi vaikka käydä hakemassa toisen bussiasemalta ja..niin hakea tuonne omaan kämppäänsä <3 sieltä voisivat molemmat lähteä sitten kouluun ja näin.
Ovi painui helposti kiinni ja kuului kolahtava naksaus kun Luca väänsi oven lukkoon hampaitaan purren ja sitten marssi kohti sänkyä..hmm..jos ei sittenkään.Italialainen kääntyikin ihan eri suuntaan ja tökkäsi televisiosta napin auki, voisi käydä keittämässä teetä ja tehdä se hedelmäsalaatti loppuun mikä oli jäänyt puolitiehen aiemmin.Jääkaapissa taisi vielä olla kermaa, jos ottaisi teetä ja hedelmäsalaattia ja panisi nukkumaan...huomenna oli nimittäin piitkä päivä.
Luca hipsutti keittiöön laiskanlaisesti ja pesaisi ensitöikseen kätensä, puhelin asetettiin pöydälle kaiuttimen kera ja nuori kertoi toiselle puhelimen päässä että vähän duunaili iltapalaa..
Samperi!Eihän jääkaapissa ollutkaan sitä hedelmäsalaattia ainakin mitä Luca katsoi...niinniin hän oli tietenkin sössinyt ja vienyt töihin jääkaappiin sitä...nooh, teetä sitten.
"Mihin aikaan bussi lähtee sieltä leiriltä ja milloin se on perillä?" Italialainen uteli, olisi hyvä tietää aikataulua vähän, voisi ottaa ekstravapaan töistä jos sitä seuraavana viikonloppuna huhkisi rankemmin.Luca pökkäsi keittimen pois päältä ja kaatoi itselleen teetä, sitä hörpiskellen poika painui puhelimineen ja teensä kera sänkyyn, suihkuun kerkeäisi aamullakin...

Nosa makasi sängyllä. Hengitteli raskaasti ja totesi että se oli tehnyt hyvää..
Mitä nyt hän ei ihan heti kyllä käyttäisi tuota vehjettä.. ei sitten varmana.. Kesti hetken tajuta edes sitä että Luca kysyi koska linja-auto lähtisi.
"Umm... olikohan se puoli yhdentoista aikoihin? Oltaisiin joskus yhdeltä sielä taas."
Nosa selitti ja venytteli. Hamuili käteensä sen vibran ja sammutti sen. Loppuipahan surrailu. Seuraavaksi etsittiin pyyhe, jolla sai pyyhittyä spermoja pois. Oli rento.. lälly olo. Ei tehnyt oikein mieli tehdä mitään. Olla ja möllöttää vain. Nosa ryömi peiton alle, heti kun oli poistanut muutaman turhan kuvan kamerasta ja sammuttanut sen, ja sitten syvä huokaisu. Väsytti. Ja hän tahtoi Lucan luokse.
"Voin soittaa sinulle kun olen koululla.. pitää Mel käydä ruokkimassa.."
Nosa mumisi. Äh hän nukahtaisi kohta.. ..ja taisi hän nukahtaakin.. tuhisten tyytyväisenä sitten, lämpimän peiton alla.. ..aika julmaa mutta.. No hän pyytäisi anteeksi sitten..
Seuraavana päivänä oli kaupunki käynti. Lähikaupungissa vain. Sielä sai kulkea missä tahtoi ja muuta mukavaa. Nosa erkani nopeasti muusta ryhmästä ja lähti omilleen. Lopulta tuli eksyttyä johonkin kauppaan, missä ihmeteltiin omituisia alusvaatteita. Nosa nielaisi, tuijottaessaan yhtä paria. Narustringien.. kaltaiset.. joissa oli ruusu edessä ja jokin läpinäkyvä lärpäke edessä. Eihän nuo peittäisi mitään! Eikä noita edes voisi sanoa vaatteeksi kun ei ne peittäneet edes kunnolla! No, Nosa ei puuttuisi asiaan, itse asiassa hän oli jättää ne, mutta päätti sitten ostaa ne.. Kaupan ulkopuolella hän vasta tajusi ostaneensa mokoman vaatekappaleen ja poskia punoitti kamalasti. Onneksi kukaan tuttu ei nähnyt.. hän olisi kuollut häpeästä..

Leiri loppui aikanaan.
Nosa oli iki-onnellinen kun hän istui linkassa. Pääsisi Lucan luokse takaisin! Yay! Hän oli soittanut tälle aamulla, selittänyt ilosta hihkuen kaikkea jänskää. Kuvat jotka oli tullut otettua, hän päätti polttaa levylle, jonka sitten antaisi Lucalle. Jep. Kuullosti hyvältä. Oli Lucalla sentään tietokone.. ja jos ei ollut niin hänelle tulisi hommata moinen. Nosa istui kärsimättömänä linkassa. Matka tuntui kestävän ikuisuuden... No koululle kuitenkin päästiin ja Nosa syöksyi huoneelleen. Soitti Lucalle ja sanoi tulevansa kaupunkiin noin tunnin päästä. Hän nääs tahtoisi nähdä toisen, oli tällä aikaa tai ei. Piste. Nosa ruokki Melbournen. Katseli kaunista sihisevää lemmikkiään.
"Hei pikkuinen.. Luotko nahan kohta?"
Aussi höpötti käärmeelleen. Olipa söötti.. Näytti hymyilevän kun sitä piteli tälleen.. Nosa antoi käärmeksensä kietoa hännän käsivarrensa ympärille, sen aikaa kun tunki kameran muistitikun läppäriinsä ja poltti Lucalle kuvia. Poskia punoitti pienesti. Olipa.. *nielaisu*... pornohtavia kuvia. No, idea kuin idea.. Ja sitten hänellä oli ne alusvaatteet päällä mitkä hän oli ostanut silloin yksi päivä kun he lähi kaupungissa kävivät. Ne oli itseasiassa päällä.. Tuntui omituiselta.. Paljaalta... Ja nyt kun mietti, niin.. ne tuskin edes erottui näiden farkkujenkaan läpi, siis näitten tiukkojen farkkujen. Yleensä alushousut piirtyy jänskästi kankaan läpi, mutta ei nyt. Nosalla oli vielä tiukka t-paita päällä. Jonka päälle oli vetänyt pienen takkihupparin. Sitten kun hän lähtisi kaupungille hän laittaisi sen takin jota Lucalta lainasi. Pörrö kauluksineen päivineen...
Agh! Kello oli paljon! Nosa sai levyn poltettua, sulki koneen, laittoi varovaisesti ruokitun Melbournen takaisin terraarioon, nappasi takin päälle ja samalla kun juoksi käytävillä, laittoi kenkiä jalkaan. Shitshitshit! Hän myöhästyisi! No ehjänä päästiin linkkaan sentään.. ja Linkasta ulos. Lucan mainitsemalla pysäkillä noustiin kyydistä ja heti kun tutut kasvot löytyi, Nosa loikkasi Lucan kaulaan.
"Oli ikävä.."
Nosa niiskaisi pienesti ja katsoi toista. Kiehnäsi kiinni ja suukotti. Ihana Luca, ihana..
"Näytätkö nyt sinun työpaikan? Ja sen jälkeen sinun asunnon? Saanhan jäädä yöksi? Mel pärjää kyllä koululla itsekseen.."
Nosa kysyi, silmät kiiluen. Hän oli kuullut että Luca oli eläinkaupassa töissä, mutta sen kummemmin hän ei asiasta tiennyt. Ja nyt kun oli mahdollisuus nähdäkin se, niin tämä herra ainaskin oli ihan satasella mukana! Ja sitten hän tahtoisi olla yötä. Saada viettää aikaa Lucan kanssa. Nosa hymisi hieroen nenää Lucan kaulaa vasten.
Ja eikun eläinkauppaan!

"Uwaaa! Voi ei nuo on söpöjä. Ihania. Voi katso nyt näitäkin. Tahdon tällaisen. Aaws.. Oi että tuo on nätti! Entäpä tämä! ...Iik! Käärmeitä!<3"
Nosa tuijotti ensin kauppaa silmät pyöreinä. Sen jälkeen alkoi hirveä loikkiminen kaikkialle. Koiranpennut, kissat, kalat, hamsterit, matelijat ja liskot ja muut. Kaikki mentiin läpi. Ja ihan innosta puhkuen. Ihania! Välillä oltiin sen verran kumarassa että peppu tuli hyvin esille. Nosa oli jopa unohtanut antaa Lucalle sen levyn jonka hänen piti tuolle antaa.. No sen kerkeäisi sitten hetken päästä. Sitten jotain isoa ja mustaa kamppasi hänet! Älähdys kuului aussin suusta ja sitten kikatusta kun lämmin ja märkä kieli nuoli hänen kasvoja ja kaulaa. Nosa sai käsillään työnnettyä tämän hurjan hyökkääjän kauemmas itsestään ja katseli tumman ruskeita silmiä. Nosa henkäisi. Ai että oli kaunis! Nosa ryömi koiran alta pois ja katseli sitä.
"Eikä.. Doberi? Vitsit kun komee.."
Poika ihaili ja rapsutteli koiraa. Luca oli unohtunut..

Jaha, pian kuuluikin pulipulin toisesta päästä tyytyväistä tuhinaa..Luca sulki puhelimen ja hymyillen sitten kipotti hänkin petiin..


Luca oli jo aikaa sitten kerennyt sovitulle pysäkille, tuo poltteli rauhassa kirsikkasätkäänsä, ihan sellaisia joissa ei ollut oikeaa nikotiinia, jotakin netistä tilattua, ihan hyvälle haisi ja maistui kaikinpuolin..hän halusi lopettaa tupakoimisen, jengi ajoilta jäänyt moinen paha tapa.
Luca kurtisti kulmiaan ja tsiigaili puolin ja toisin ympäristöä, kellokin alkoi olla sen verran jo että toisen olisi parempi ilmestyä kun töihinkin piti keretä vielä.No okei ei nyt ihan töitä pitänyt tehdä mutta viedä pomolle pari munalukkoa häkkeihin, pari päivää sitten nimittäin muutama oli kadonnut varastosta.
Luca hengitteli savua sisäänsä ja katsahti maahan, ripsiin tarrautui pieniä lumihiukkasia jotka silmien räpsyttely karisti pois.Luca tumppasi tupakan heitettyään sen ensin maahan.Linja auto porhalti sivummalle.Populaa oli jonkun verran edessä ja Luca kurkki pitkien hahmojen ylitse, etsien ihmisjoukosta sitä ainoaa tuttua ihmistä.
"Nosa!" Hän yllättyi ihan täysin, Luca ei ollut edes kerennyt varmistaa Nosaa Nosaksi kun tuo loikkasi hänen syliinsä.Luca suukotti toista vimmatusti ja pyyhki toisen poskia hellästi "Mullakin oli.." Ja italiaano suukotti hellyyttävästi rakastaan, silittäen yhä toisen poskia.Muutama paikallaolija saattoi katsoa hieman vinoon kaksikkoa, mutta paaaskat.Lucalla oli vain yksi huomion keskipiste johon kaikki ajatukset oli sillä hetkellä kiinnittyneet.
Siinä he hetken porisivat pörisivät ja suukottelivat toisiaan, Luca lupasi näyttää asuntonsa ja työpaikkansa toiselle.Mitähän Nosa tykkäisi kämpästä, se oli aika tilava vaikka sattuikin olemaan yksiö.

Työpaikka oli suht lähellä Lucan kämppää ja bussiasemaa, sinne pääsi kätevästi kävellen, sekin aika kului jutellen ihan niitä näitä.
" Julius, toin sulle ne lukot!" Luca huudahti kun paikan pitäjää ei näkynyt, kolisteli ilmeisemmin sitten varaston puolella. Poika tipautti pienen paperipussin eläinkaupan tiskille ja asteli Nosan jäljessä siellä täällä, sai kuulla kuinka mikäkin eläin oli ihana ja ylisöpö ja kuinka yksikin tahdottiin viedä kotiin.
Lucaa hymyilytti, oli kiva kun Nosa oli viimein 'kotona' hänen luonaan.
Luca mielellään katseli kuinka Nosa touhotti eläinten kanssa, silitteli koiria ja kissoja ja tökki akvaario olentojen lasia, sitä yhtä liskohäkkiä oli pakko päästä näkemään mikä sijaitsi ihan maantasolla..Nosa kumartui ja Luca oli seitsemännessä taivaassa, katseli toisen pepun muotoja virnistellen."Meillä on yksi puhuva papukaijakin jos tahdot nähdä.." Luca sanoi reippaasti iloisella äänellä ja käveli Nosasta ohi, hipaisten hellästi nuoremman peppua...
Ainiin..hassua miksei Luca ollut nähnyt sitä nelijalkaista vielä?Yleensä se ryntäsi joistakin varjoista esiin ja nuoli naaman puhtaaksi.
"Ainiin ja meillä on sitte---" Luca ei saanut lausettaan loppuun.Mustan ruskea otus syöksyi ja pujotteli häkkien välistä kohti saalistaan, suu ammollaan ja kieli lerpattaen veikeästi ulos..Se loikkasi suoraan Nosan kimppuun, nuoli ja haisteli ympäriinsä
Luca virnisti ja vei kädet lanteilleen "Joo..se on.. omistajan oma koira, se nukkuu täällä ja vahtii kauppaa.. sen nimi kai on joku "poika" tai vastaavaa, ainakin Julius sanoo sitä pojaksi.." Luca hymähti.Dobermanni vilkaisi työtoveriaan leikkisästi ja nuolaisi kertaalleen Lucan kättä ja sitten nuuhkaisi; tuttu kasvo, ja sitten se kävi taas Nosan kimppuun nuollen ja nuuhkien, nauttien rapsutuksista..
"Haluatko sä nähdä sen papukaijan?" Luca virnisti.. hän oli opettanut papukaijalle muutaman sanan..ihan Nosaa ajatellen..

Poika? No olipa tylsä nimi noin kauniilla koiralla. Nosa tuhahti ja päätti että kehittelee koirulle nimen. Ei tuollaista komistusta voinun yksinkertaisesti ikuisuuksia kutsua pojaksi, vaikka poikakoira olikin. Nosa rapsutteli koirua, tyytyväisenä. Ihana karvapallo. Tai ei karvapallo, mutta kaunis ja komea eläin. Nosa hymyili ja nousi sitten ylös. Rakki oli heti nuuhkimassa vähän privaatimpia alueita tottakai, koira kun oli, Nosa tönikin koiranpoikaa pois vähän kauemmas. Ei hän tahtonut minkään koiran tökkivän häntä noin. No se lähtikin sitten kipittämään jonnekin tyytyväisenä. Nosa itse katsoi Lucaa ja hymyili. No mennään katsomaan papukaijaa.. Kun kerta noikin innoissaan toinen häntä yritti kiikuttaa sen papukaijan luokse. Nosa seurasi Lucaa minne ikinä tuo meni, katsomaan sitä lintu olentoa. Kohta se nelijalkainen otus kipitti perässä, tuffaili pienesti Nosaa edelleen. Ei oikein tiennyt olisiko kokeillut tökkiä kuonollaan lisää, vaiko ei. Tämä ihminen vain tuoksui omituiselle.. Mutta nojaa.. Tämä istahti ovelle katselemaan Lucaa ja Nosaa. Jännä kaksikko.
"No, mikä on niin erikoista siinä linnussa?"
Nosa kysyi, katsellen mokomaa höyhenkasaa. Kurosaki tuijotti lintua hetken, ja sitten katsoi Lucaa. Vilkaisi selkänsä taakse ja kun totesi että se varmasti kestäisi mitä ikinä sielä oli, hän nojasi siihen. Hän katseli sitten koiraa joka tuijotti heitä pää kallella ja sitten käänti huomionsa taas Lucaan. Hän ei niinkään välittänyt linnuista, joten.. aivan sama... mitä lintu nyt ikinä sanoisikaan.
"Jos se vetää jotain tylsiä "Polly tahtoo keksin" juttuja, minä häivyn."
Nosa tosin varoitti. Niitä hän ei kuitenkaan alkaisi kuuntelemaan. Oli liian loppuun kulunut juttu.

Kun eläinkaupassa oli vietetty tarpeeksi aikaa ja kaikki oli hyvin ja mitä kaikkea, Nosa roikkui Lucassa kiinni, tämän kävellessä tuon kanssa tämän kämpille. Vähän olisi mielenkiintoista nähdä! Millainenkohan paikka se oli.. se Lucan kämppä.. Nosa katseli ympärillee. Naapurusto vaikutti kyllä ihan hyvältä silti. Kun kerta ei näkyny epämääräisiä hiippareita. Tiedä sitte jos öisin kaikkea jännää hiipi ympäri nurkkia. Poika kipitti Lucan perässä, rappuset ja hissit ja mitkä kaikki läpi, kunnes oli päästy kämpille. Kaupassakin oli käyty, kun Nosasta vähän tuntui siltä ettei toisen huushollissa mitään syötävää ollut.. Kun Luca sai oven auki, niin astuttiin sisälle ja poika katseli ympärilleen. ..Ihan normaalin oloinen.. tylsä näin ensivaikutelmalta.
"Hee.. söpö.."
Nosa sanoi, kun näki vähän enemmän asunnosta. Näytti poikamiesboksilta, näin kun sitä katseli. Nosa huokaisi ja meni keittiöön, viemään ruoka kamat pois. Laittoi jääkaappiin menevät jääkaappiin ja loput sitten muihin kaappeihin. Sitten hän keskittyi taas Lucaan. Katseli tätä ja sitten kanssa tuon asuntoa vähän tarkemmin. Hmm... Kunnon sänky tänne olisi selvästi pakko saada.. Parisänky<3 Sellainen pyöreä..
Nosa ryömi Lucan sängylle. Katsellen toista vekkulisti, vähän kuin leikkisä koiranpentu. Näkymätön häntä vispasi iloisesti puolelta toiselle ja korvat olisi kevyesti luimussa, jos hän moiset koirankorvat omistaisi. Nyt teki mieli päästä peuhaamaan Lucan kanssa<3
Sen jälkeen oli vain mukavaa makoilla Lucan kainalossa. Nenä toisen kaulaa vasten, tyytyväisesti kehräten. Tässä hän voisi olla ikuisesti. Förevör and evör. ..Jossain välissä piti kuitenkin ruokaa mennä väsäämään ja sitä oli kiva kokkailla kahdestaan. Syötiin hyvää ruokaa, katseltiin jotain leffoja tvstä kylkikyljessä.. Nosaa alkoi tosin unettaa jossain välissä ja tämä meinasi nukahtaa Lucan kainaloon. Saipahan houkuteltua tämän petiin kanssaan. Poika kiehnuttikin Lucassa sitten tyytyväisenä. Nukahtaen tuon kainaloon. Yöllä tuli hyörittyä melkein tavallista enemmän ympäri petiä.. Mutta ei sitä itse tajunnut kun nukkui. No sekin rauhoittui jossain välissä, taas Lucan lähelle. Jostain syystä poika oli kuin pieni takiainen, kiinni Lucassa. Aamulla, nukutti, oli vähän omituinen olo ja häntä oksetti. Tuli sitä oksennettua pari kertaa kanssa.
Se tosin meni ohi. Eikä asian annettu sen kummemmin painaa mieltä. Tosin, se oli kummaa. Hän kun ei yleensä sairastu tai mitään, ainakaan helposti, niin oli huono olo.. No hän ottaisi vain pari päivää rauhallisemmin, kai se leiri oli pistänyt jotain sekaisin.. tai sitten jotain mitä hän oli syönyt.. Oh well.. Lucan kainalossa, aika kului rattoisasti..

Luca kohotti toista kulmaansa Pojan nuuskiessa Nosaa matkalla, kumman innostuneen oloisena koira tuntui tänään olevan, olihan se nyt selvää kun vieraskin oli, taisi pitää Nosasta kun pörräsi paljon tuon likellä. Luca ohjasti toista lintuolennon luokse, ei se nyt ihan mitään kliseistä sentään vetäny, laulaa lirutteli ja raakkui siinä häkissään, taisi tunteakin Lucan kun kerta laskeutui alas ja iski kyntensä häkin kaltereihin, häkki oli isompi missä oli muitakin saman lajin edustajia.
"Tässä on Nosa" Luca kiskaisi Nosan kainaloonsa ja esitteli sen linnulle....lintu rääkäisi kuuluvasti ja lirkkui kuinka Nosan perse oli täydellinen.Lucaltahan se toki oli lapsellista, mutta minkäs hän sille mahtoi.Ja olihan se ihan tottakin.

Aika kului eläimiä rapsutellen ja sitä nelijalkaista eritoten, Luca vielä ruokki koiran ja lukitsi sen tiskin taakse.
Kämpille ei ollut onneksi pitkäkään matka, matkalla tuli poikettua kaupassa ja Lucan oli ihan pakko ostaa sitten se tupakkiaski, pieni sinivalkoinen aski, vaikka hän kyllä tykkäsi kääriä omat sätkänsä itse.
Portaat noustiin ylös, vaikka olisihan sitä hissikin ollut, kyllä sitä ekan kerroksen jälkeen mentiinkin hissiin neljänteen kerrokseen asti ja pujahdettiin Lucan avainten kilinän saattelemana sisälle kämppään.
"Tällainen tämä nyt on..vaatimaton kämppä mutta sopiva vaikka kolmellekkin asuttavaksi" Luca hymyili ja nakkasi tupakat television päälle ja pökkäsi radion päälle olkkarissa, keittiöön ei uskaltanut mennä, siellä vallitsi kahvikuppien ja lautasten kaaos pöydillä ja pesualtaassa, tiskikonetta ei ollut koko huushollissa, vain altaat, jääkaappi minkä yhteydessä oli pakastin, hella ja näinpoispäin.
Vessa ja suihku sattuivat olemaan samassa tilassa.
Vaatteita oli olohuoneessa sikinsokin sängyllä ja verhot Luca kipitti vetämään ihan auki...Plussaa oli se että jumalaton ikkuna tarjosi muigean näköälan... siksi kannatti maksaa pientä extraa...
Luca piti Nosan kanssa hauskaa, paijaili toista ja painiskeli sängyllä, tai ainakin sillä mikä näytti sängyltä, pari kolme patjaa ja sitten tyynyt ja muut sellaiset.
Luca hali ja oli muutenkin kiinni Nosassa kaiken ajan minkä pystyi viettämään toisen kanssa, Leffoja katsellessa poika oli toisessa aivan kiinni, rutisti omaa kehoa vasten ja haisteli Nosan tuoksua, lievästi myskiä...
Sitten siihen nukahdettiin, peiton alle ja Luca rutistui seinää vasten kun Nosa valtasi petiä aika reippaasti, kunnes sitten rauhoittui nukkumaan.
Aamulla Luca ei edes huomannut toisen heräämistä jatkoi makeita uniaan hetken kunnes kello pirisi.Luca huokaisi ja haukotteli nostaen pörröisen päänsä tyynystä, virnistäen sitten Nosalle ja pökki nenullaan toisen niskaa.Poika Nousi ylös ja vetäisi unisena jumppahousut jalkaansa kipittäen keittiöön ja laittamaan teen tulemaan.Hän ei viitsinyt herättää toista niin autuaan onnellisesti tuhisi.
Luca töllötti televisiota hiljaisella ja kunnes sitten nousi ylös ja sytytti röökin ja käveli terassille polttelemaan sitä, kiskoen paitaa päälleen.
Tupakan jämät nakattiin alas parvekkeelta ja kipitettiin sisään ja juotiin teet, Nosakin oli siinä vaiheessa ylhäällä vaatteineen.
Luca nojaili ovenpieltä vasten ja katseli Nosaa hymyillen..ainiin! Voisi lähteä ostarille!...Hän tahtoi ostaa Nosalle jotakin kivaa..joku nätti..hömhöm..sormuskin olisi ihan ok...olivatkai he jo ihan tarpeeksi syvällä suhteessa että voisi jo ajatella... se hätävale silloin kihlauksesta silloin kerran...sen voisi muuttaa todeksi..
Luca räpsytteli silmiään siinä hetken ja pyöritteli kielikorua kielellään miettiväisenä.
"Haluatko lähteä mun kanssa ostarille..ostettais vähän jotain vaatteita ja muuta krääsää... jos sää tykkäät sisustella tätä kämppää niin voitas ostaa jotain tauluja ja kehyksiä valokuville ja parit verhot... mun pitäis hakea yks sohva tuolta kaluste liikkeestä kun ne ei ala sitä tuomaan..ajattelin lainata Juliuksen autoa käyttöön".
Luca virnisti ja alkoi laittaa takkia päälleen katsoen Nosaan hymyillen...Kyllä nyt toinen varmaan hänen kanssaan halusi lähteä..Sohva olisi kiva tsekata kahdestaan..melkein kuin yhteinen lapsi hommattaisiin!Khih..ajatus hymyilytti..Luca ei kyllä ollut kerennyt ajatella moista että lapsia.. mutta sekin että miehet ei voineet saada niitä...adoptiokaan lapsi ei ollut oikein oma..omaa verta..
Luca nakkasi vielä röökiaskin taskuunsa ja katsoi Nosaa merkitsevästi.

Nosa oli sitten nukahtanut taas hienosti Lucan kainaloon kunhan oli rauhoittunut taas ja saanut mielensä hienosti tyhjennettyä siitä että etoi hitusen. No kyllä se ohi menisi. Ainakin hän oletti niin. Joten ei hän mitään hirveää paniikkia asiasta vetäisi. Noo, Luca tassutteli sitten ympäri kämppäänsä, joka selvästi kaipasi siivousta.. Tämän tullessa takaisin tupakalta, Nosa raotti laiskasti silmäänsä. Toinen hänen käsistä roikkui patja kasan reunan yli, kämmenen levätessä jännässä asennossa lattiaa vasten. Plääh. Laiskotti toden teolla ihan hirveästi. No.. Aivan sama. Poika raahautui kuitenkin ylös siinä sitten.. Veti vähän vaatetta päälle, Lucalta kössimän t-paidan -kunhan oli nuuhkaissut sitä ja todennut että se oli jokseenkin puhdas- ja sitten nousi ylös, vetäen omat farkut jalkaansa. Sitten katse jämähti Lucaan joka nojaili keittiön ovenpieleen. ..ai että toinen oli komea.. Tuollainen.. namiska. No..
"Mikä ettei. Ei minulla muutakaan tekemistä ole.."
Nosa hymyili ja hipsi keittiöön. Antoi pienen pikapusun toisen poskelle, ennen kuin meni sitten syömään jotain. Etoi tai ei, hän ei pyörtyisi alhaisesta verensokerista. Sitäpaitsi, häntä janotti ihan hirveästi, jostain kumman syystä. Nosa kittasikin vettä ihan kivasti tässä ja meni sitten käymään vessassa, suki hiuksensa kuntoon ja pesi naamansa. Tuntui vähän paremmalta. Mutta hän voisi vannoa että hänelle oli kertynyt vatsaa. Tämä katsoi Lucaa sitten, ensin peilin kautta ja sitten kääntyi tuon puoleen, nostaen lainaamansa paitaa vähän.
"Olenko minä pyöristyny?"
Nosa kysyi, kulmia kutristaen. Käsi meni vatsalle ja puristeli sitä vähän. Tämä oli jännää. Ei hän tietääkseen napostellut erikoisemmin. ..Tai ehkä vähän.. ja sitten on tullu otettua vähän suurempia annoksia, mutta sekin sen takia että hän yritti hitusen nostaa painoa. Mutta silti tuli liikuttua ku mikäki eikä mitää vatsaa pitäisi kertyä. Nojaa.. Nosa kohautti hartioitaan sitten ja päästi paidan helmasta irti. Kai se menisi pois itsestään kun vähän varoisi syömisiä ja silleen. Nosa hymyili sitten Lucalle.
"Mennäänkö sitten?"
Poika kysyi ja veti kengät jalkaan. Sitten oli takin vuoro tulla niskaan ja kaikkea. Puhelin soi sopivasti ja Nosa katsoi puhelimen näyttöä. Iskä? Iloinen hihkaisu isille tervehdykseksi ja hirveä höpötys. Puhe meni japaniksi, kun kerta iskä oli japsi ja Nosa moista aasiaa osasi. Siinä tuli sovittua että isi pappa yöpyisi Lucalla niin kauan kun olisi täällä ja niin pois päin. Sitten laitettiin haleja ja kaikkea iskälle, minkä jälkeen ruttaistiin Lucaa. Purrnaus!<3
"Iskä tulee käymään! Sanoin että se voi olla sinun luona yötä kun sinulla on niitä patjoja sopivasti. Pitää muuten ostaa sinulle sänky. Et voi nukkua pelkkien patjojen päällä ikuisesti. Ja sitten sohva. ..Ja kunnon verhot, mattoja, nojatuolit ja--"
Nosa jatkoi listaansa ostoksista jotka tuon huusholliin piti hommata. Tiskinpesuaineita myöten ja uusien kalsareiden. Mitä nyt miehelle se tuskin oli mukavaa kun kalsareiden ostoista alettiin puhumaan kuin paraskin äiti. No, ei se mitään! Ovesta ulos ja Nosa katsoi kun Luca taisteli hissin kanssa. ..Jos ei toiminut niin ei toiminut.
"Mennään rappusia..."
Nosa ehdotti ja nyki Lucan takinhelmaa. Ei. Ei kelvannut. Nosa huokaisi, sanoi menevänsä edeltä ja että Luca saisi tulla kun tulisi... hissillä tai rappusia myöte. Poika lähti kävelemään rappuja alas. Kaikki meni ihan hyvin kunnes pari nuorta ilmestystä päätti lähteä vauhdilla ohi, tönäisten häntä vahingossa, mikä sai Nosan tasapainon pettämään ja.. hänet lentämään alas rappusia myöten. Hieno ryminä, nuoret säikähti ja huudahti ja jäivät tuijottamaan Nosaa hetkeksi, kunnes päättivät liueta paikalta nopsasti. Pari naapuria oli ainaki heti jo avittamassa, kun Nosa ei näyttänyt liikkuvan enään. Hengitti omituisesti ja kädet oli jotenkin vatsan päällä jänskästi. Verta alkoi vuotamaan nenästä ja suusta, joten Nosa käännettiin kylkiasentoon..
Nosa vietiin sairaalaan.

Sairaalasta soitettiin Nosan isälle. Ja eikös pappa saanut kohtauksen ja ajanut mersullaan hirveellä vauhdilla sairaalalle. Parkkipaikalla viis veisattiin ketä olis ja missä. Ainoa asia mikä tämän herran mielessä oli, oli oma poika joka makasi sairaalanpedillä tajuttomana. Mies ryntäsi sisään, jarrutti, mutta liusui lattiaa pitkin hetken matkaa. Sai korjattua liikkeensä ja iskeytyi tiskille.
"Kurosaki Nosa! Missä on hänen huone!?"
Neiti tiskin toisella puolella tuijotti herraa pitkään.
"Oletteko sattumoisi--"
"Nosan isä. Huoneen numero, kerros, mitä tahansa! Missä minun poikani on!?"
"A-aivan. Rappuset ylös ja --HUONEEN NUMERO ON 38!!"
Nosan iskä ei ihan heti aikonut jäädä odottamaan mitään selityksiä sen tarkemmin, joten neiti saikin huutaa yhtäkkiä huoneen numeron. Pappa ryntäsi rappuset ylös, teki taas hienot liukujarrutukset kun oli löytänyt oikean oven ja ryntäsi sisään. Mikä saatanan juippi tuo oli!? Lucan paidan kauluksesta nappastii kii ja heivattii sivuun.
"Voi isin pikkuista! Ele huoli, isi pitää huolta..!"
Pappa alkoi heti lässyttämää ja silittelemään Nosmua. Lucaa ei edes huomioitu hetkeen, vaan tuo oli kuin ilmaa koko jätkä. Heti kun oli selittänyt jotain epämääräistä ummet ja lammet, niin sitten vasta Tora kiinnitti huomion Lucaan.
"Mikä helvetin juippi sinäki olet? Vaatteethan on aivan hirvittävän näköiset vielä lisäksi!"
Tora tiuskaisi, katsoen Lucaa lasiensa yli. Tora oli Lucaa melkeinpä pari päätä pidempi. Tukka räikeän oranssi mustilla raidoilla. Herran kasvoissa oli lävistyksiä, kaksi vasemmassa kulmassa, yksi oikeassa. Alahuulessa kolme rengasta, nappi huulen alla, nappi ylähuulessa ja nenässä lävistys. Korvissakin oli korvakorut, kolme rustossa ja kaksi nipukoissa, molemmat korvat. Ja entäs ne raidat? Ne oli tatuointeja. Silmien värikin oli siitä jännä kun toinen oli kauniin vihreä ja toinen jonkin pigmenttivian takia enemmän oranssiin taipuvampi. Mies kattoi Lucaa pitkään, hyvin pistävästi. Sitten nappasi tuota leuasta kiinni ja katsoi tuota hyvin hyvin pitkään suoraan silmiin. Tiiviisti.
"Nimi. Ja mikä sinun suhde on minun poikaani?"
Katse oli kaikkea muuta kuin ystävällinen.

Luca ei olisi osannut odottaa sitä ollenkaan...Hänen oli itseppäisesti vain päästävä hissillä, jaloin kerkeäisi portaitakin pitkin mennä sata ja yksi kertaa...Vieläkään Luca ei tajunnut kuinka kaikki oli tapahtunut niin nopeasti.Poika hieroi otsaansa nyreänä katsellen Nosaa letkuissa ja silitellen toisen kättä hellästi.Luca oli loikannut mukaan ambulanssiin paarien perässä ja pysynyt syrjässä kun Nosan tilannetta tutkittiin..Sairaalassa Luca antoi kaiken tarvittavan tiedon Nosasta ja tilanteesta mikä oli tapahtunut, hoitaja oli kysynyt aikoiko hän jäädä sairaalaan Nosan luokse ja Luca oli vastannut että kyllä, Rintaan oli nipsautettu kauluspaitaan vierailija lappunen ja Luca oli odottanut kun Nosaa operoitiin hetken kaikkiin laitteisiin ja noin muutenkin..
Luca istui tuolille jonka hoitajat olivat sijoittaneet Nosan vuoteen viereen, italiaano ei välittänyt että valot jäi päälle kämppään, ovikaan ei tainnut olla lukossa...hän paskat välitti...Kunhan Nosa tulisi kuntoon..Kyllä muuten tulisi! Luca ei alkanut menettää Nosaa nyt kun hänellä oli toinen...Oliko tämä kenties jotakin kohtalon ivaa, ensin tunnustetaan parhaimmalle ystävälle että on.. rakastanut tuota jo pitkään ja sitten PUM.. kaikki onkin päälaellaan...
Hänenhän tuossa pitäisi letkuissa maata...
"Anna anteeksi Nosa...Ei ois pitäny..sinä tiedät että oon jääräpää.." Pieni särkyväinen hymy häilyi nuorukaisen huulilla..minä tahansa hetkenä sekin voisi särkyä..Luca ei tiennyt missä mentiin, sitä vähemmän tiesi Nosa...Makasi tajuttomana...Lääkärit ei suostuneet kertomaan Lucalle mitään, mikä pisti vihaksi.Hän oli sentään toisen poikaystävä!Mutta ei, jos et ollut paperien mukaan sukua tai aviossa, ei sinulle kerrottu mitään.. vain sen että Nosa kyllä toipuisi..

Luca nousi ylös ja käveli ympäri huonetta, kohotti kukkia maljakossa parempaan asentoon, hän oli ne kipaissut lähimmästä kukkakaupasta ostamassa...Punaisia ruusuja, sopi italialaisen mielestä Nosalle hyvin...
Luca hipsutti sitte takaisin Nosan vierelle ja hymyili pienesti, toinen näytti kauniilta...vaikka mitä nyt pieni mustelma suupielessä...Luca oli säikähtänyt ihan helvetisti kun kaveri oli lentänyt portaita alas..
Luca huokaisi ja kuunteli koneiden piippausta..pian kuului jotain muutakin kuin piippausta, nopeita askelia, juoksuaskelia ja KABOOM! ovi repäistiin auki ja sisään astui oranssi pyörremyrsky...ilmeisesti...öh..Nosan isä?..Ainakin vaikutti siltä ja näyttikin jopa!Aika hätkähdyttävän paljon vaaleasta ihosta, ja monista virtaviivaisista ..raidoista ihossa ja hiuksissa huolimatta?.....
Luca nakattiin syrjään, okei..hysteerinen isukki, ei parane käydä emotiikerin ja sen pennun väliin.
Italiaano pyöräytti silmiään ja tunki kädet harmaiden jumppahousujensa taskuun, takki oli nakattu naulakkoon ja kauluspaita oli yhdellä ainokaisella napilla heikonlaisesti kiinni.Se aukesi.Luca napitti sen supernopeasti kiinni...eihän sitä nyt kun kauluspaidan alla ei juuri mitään ollut...hyvin hyvin ohut läpinäkyvä valkoinen t-paita.. vähän löysähkö..

Luca seurasi koko toimitusta sivusta kun tuo Lucaa monta päätä pidempi herranen Nosaa paijaili, Luca kohotti toista kulmaansa ja sitten nyrpisti nenäänsä, okeeeii..Nosalla oli.. mielenkiintoinen isäpappa.. Mutta ihan aiheestakin toinen oli hysterian vallassa..
Luca kääntyi sitten katsomaan ikkunasta ulos ja pyöritteli silmiään..sellaista..
"Mikä helvetin juippi sinäki olet? Vaatteethan on aivan hirvittävän näköiset vielä lisäksi!" ; Sai Lucianon olemattomat niskavillat nousemaan pystyyn..nytkö hänet huomattiin..ja..miten tuo vanhus kehtasi?Eikö se ollut hänen asiansa miten pukeutui!!? TÄH?!!
Luca huokaisi hiljaa ja laski mielessään kymmeneen, kääntyen sitten ympäri ja hymähti.
"No Terve vaan.." Luca murahti äänellä joka selvästi oli tarkoitettu pökkäämään Toran egoa..
Oranssi ilmestys hakeutui Lucan luokse, miltei tuohon kiinni...Luca tunsi toisen egon ja muutenkin...vartalon siinä ihan lähellä...Mikäs pappa tämä tämmöinen oli?
"Nimi. Ja mikä sinun suhde on minun poikaani?" Oranssi ja vihreä silmä tuijottivat intenssiivisesti syvälle kiiltäviin vihreisiin..Luca olisi halunnut talloa äijän varpaille jos tuo ei olisi ollut hänen poikaystävänsä isä..
"Luca Fratt.Nosan poikaystävä!" Luca poikahan antoi kuulua, sitähän Tora halusi? eikö?..Ääni oli yhtä epäystävällinen...
Luca läpsäisi nopeasti vanhemman sormet pois hänen leualtaan.Ei sitä nyt käsiksi tarvinnut käydä!

No Toran egoa ei pikkupoikien uhittelut mitenkään tökkäisseet. Saatikka hipaisseet. Sama ilmeetön ilme pysyi naamalla ja tämä katsoi Lucaa pitkään, kunnes tuo läppäisi hänen käden leualta pois ja sitten vielä.
"Lu-ca.."
Tora toisti ivallisesti. Vai niin.. Tämäkö oli se jonka luona hänen tulisi yöpyä ja mitä kaikkea omituista ja jännää?! Ei ikinä! Hän ei suostuisi! Jos itse jätkä oli tuollaisen näköinen, niin herran jumala miten sitten asunto!? Oli varmaan aivan järkyttävässä kunnossa. Vielä pahemmassa kuin sen omistaja! Vähän siihen tulisi muutos niin kauan kun hän olisi sielä. Se oli vissi ja varma... jos se nyt oli niin että tämä oli se jonka kanssa Nosa styylasi.. Saattoi tämä olla joku huumehörhö.. Aivan! Tora meni ovelle.
"Hoitaja! Täällä on joku suljetulta osastolta karannu!"
Tämä huusi. Hoitaja tuli katsomaan mistä oli kyse, mutta selitti sitten papalle että ei Luca ollu mistään suljetulta osastolta ja pleepati plaa. No ihan miten vain. Tora valtasi Lucan tuolin itselleen ja istui Nosan sängyn vieressä.
"Oles kiltti vävypoika ehdokas ja hae kahvia."
Tora käskytti ja hätisti Lucaa jo menemää.

Meni parisen tuntia, kahvit juotu ja mitä kaikkea. Tora oli saanut kuulla vähän enemmän asioita, kuin mitä Lucalle oli kerrottu. Hän sai muunmuassa tietää että poika parka oli ollu raskaana ja saanut toden näköisesti keskenmenon. Asia oli varmistunu vasta pienimuotoisen leikkauksen yhteydessä ja röntkenkuvien kanssa ja ties minkä. Vähän Tora meinasi pyörtyä iloisesti tässä kohtaa. Mitä hittoa!? No, tämä asiasta tultaisiin olemaan hissun kissun jonkun aikaa, mutta se kirjoitettiin papereihin. Nosan ei tule tietää asiasta vielä pitkään aikaan. Vasta kun tämä voi paremmin ja kaikki olisi hyvin, niin sitten hänelle voisi kertoa. Tora päätti itse pistää oman päänsä likoon asian suhteen ja otti paperit itselleen. Mitään hän ei sanonut Lucalle asiasta. Luottanu koko juippiin muutenkaan. Tuollainen.. renttu..
Nosa heräili hetkeä myöhemmin. Ynähti ja koetti nousta istumaan.. Tora tosin painoi tätä takaisin makuulle.
"Shh... Isi tässä.. Pysy vain makuullasi.. sait aika hienon tällin päähän.."
Tora selitti ja hymyili. Piteli poikansa kättä ja silitteli tuon päätä. Nosa räpytteli silmiään hitusen, ja katsoi sitten iskäänsä. Kohtahan tuo hymyili pienesti ja ojensi käsiään, tahtoen halin isäpapalta. Tämä saikin pienimuotoisen. Siinä vaihdettiin pikkuisen kuulumisia, minkä jälkeen Tora vilkaisi Lucan suuntaan kulmiensa alta. Tuo näytti siltä kuin repisi tukkansa kohta ellei pääsisi katsomaan Nosaa. ...Fine..
"Täällä on.. toinenkin joka tahtoisi sanoa hei.."
Tora sanoi, katsoen Lucan suuntaan, nikkasi päätään vähäisen siten että saisi tuon nuoren tännemmäs. Itse hän siirtyi seinän viereen. Laittoi kädet puuskaan ja vahti. Katseen porautuessa Lucan takaraivoon. Yrittäisi jotain niin hän murtaisi tuolta niskat..
"Luca.."
Nosa henkäisi kun näki toisen taas. Nosti kättään ja silitti tuon poskea. Näköjään oli säikähtänyt kamalasti kun oli huojentuneen näköinen nyt. Poika huokaisi pienesti ja kallisti päätään.
"Taisin kaatua aika pahasti.."

Mitäs HELVETTIÄ?! Toinenhan alkoi piankin kiekumaan jostakin karkurista...hänkö muka? Haistakoot ukon rahjus paskat!Luca meinasi jo tintata papparaista kasvoihin, onneksi hoitaja sattui paikalle hyvän sään aikaan..
Miten ihmeessä Luca selviäisi moisesta ukkosesta?Moitti hänen vaatetusta ja mitä vielä..Ei tulisi heidän yhteiselostaan mitään jos Tora alkaisi häntä käskyttämään....
Luca nyrpisti nenäänsä ja kohotti toista kulmaansa.Hänenkö pitäisi hakea KAHVIA?Tuolle äijänkäppyrälle!?Ei erkki, sitä hän--- Tora alkoi patistella Lucaa hakemaan sitä kahvia, muristen nuorukainen sitten kipitti ulos huoneesta, heittäen Nosaan huolestuneen katseen ennenkuin poistui kahvia etsiskelemään...
Tukehtuisi kahviinsa!Mokoma mölliäinen!Kiukusta kihisten Luca täytti kahvikupin....sai luvan olla mustaa.. yhtä musta oli koko Torakin joten menköön!Uutta hän ei hakisi!
Toisin taisi käydä.

Luca oli patistettu vähäksi aikaa ulos huoneesta, hoitajat tarkistivat Nosan tilan ja laittoivat Toran tiedot ajan tasalle..Miksi Lucalle ei kerrottu mitään?Poika katseli väli ikkunasta Nosaa, pökkäsi otsansa ikkunaa vasten ja tuijotti oman kuvansa heijastusta lasissa.Hän kurtisti kulmiaan ja pyyhkäisi kädellään kuvajaistaan, kääntyen katsomaan ilmoitustaulua.
"Hei, voit tulla nyt" hoitaja vinkkasi ovensuusta ja Luca kääntyi sitten ja käveli sisälle huoneeseen..Silmät iskivät heti Nosaan..Toinen oli hereillä?!Luca kihisi innosta!Hän halusi äkkiä siihen Nosan vierelle..Noh Tora siirtyikin syrjään ja Luca kipitti varovasti poikaystävänsä vierelle huolestuneen katseen kulkiessa Nosassa.Poika istahti tuolille ja silitteli hellästi Nosan kättä joka taas puolestaan hiveli hänen omaa poskeaan..
"Hei kulta..." Luca hymähti ja hymyili.Että kun Nosa oli niin hauraan näköinen siinä pedillä...Luca olisi halunnut potkia niitä kersoja naamaan joidenka takia toinen oli kaatunut..
"Joo..tuohon tulee mustelma..." Luca sanoi hiljaa ja silitti pienesti Nosan suupieltä.Luca vilkaisi olkansa yli Toraan, arrg...toinen oli murhaavan näköinen: Koskekkin poikaani ja revin jotakin muutakin irti kuin pääsi...
Luca siristi hieman silmiään ja kääntyi sitten takaisin Nosan puoleen..
"Anteeks...ei olis pitäny olla niin jääräpäinen.." Luca suukotti hellästi Nosan kämmenselkää ja hieroi poskeaan vasten toisen kättä...tuntui nin helvetin kipeältä sisällä..."Mä en saa jäädä yöksi...minä lupaan soittaa sulle välillä.." Luca hymyili ja silitti Nosan hiuksia lempeästi.
Lucan tuli selitettyä miten siinä oli käynyt...ja noin muutenkin hän kokoajan itseään syytti ja sanoi sitten että Nosa kyllä tulisi kuntoon kunhan lepäisi..Luca tulisi aina töiden ja koulun jälkeen katsomaan aina kun oli mahdollista ja jos hänet päästettiin vain...
Luca olisi pysynyt siinä vaikka kuinka kauan toisen kanssa pölpöttämässä ellei olisi lääkäri tullut taputtelemaan häntä olalle.Luca luovutti suosiolla ja suukotti Nosaa hellästi ja sanoi että huolehtisi Melbournesta.Sanoi vielä hyvät yöt ja kipitti sitten ovelle vilkaisten Toraa...niin..nyt pitäisi vain kävellä kotiin tai linkalla mennä Jos ei Toralta herunut kyytiä.. no pakkokai sitä oli herua, eihän tuo hänen kämpilleen osannut..
"Mennäänkö?"

Nosa hymyili pikkuisen Lucalle ja Toralle. Oli mukavaa kun nämä kaksi olivat tässä. Poika tuolle takaisin pienen 'Hei'n kun Luca tervehti häntä. Olipa kivaa kun toinen sentään sanoi jotain. Ja sitten vielä vihjaisi mustelmasta. Pieni hymähdys, mikä sai Nosan irvistämään pienesti. Auts, se sattui. Nauraminen ei siis onnistuisi myöskään, kun kert hymähdys jo sattui vatsan seudulla. Oli vissiin jotain ratkennut ja silleen.. Kaiketi. Poika sulki laiskasti silmänsä ja avasi ne yhtä laiskasti. Jotenkin tuntui jännältä. Noo, kai se menisi ohi.. Poika juttelikin Lucan kanssa. Hän ravisti päätään. Ei se Lucan vika ollut. Se olisi voinut tapahtua kenelle tahansa, milloin tahansa. Hän vain sattui olemaan siinä juuri silloin. Tora tosin kuuli tämän anteeksi pyynnön, joten eikös herran suunnalta kuulunut kunnon murahdus, jo siihen malliin että poika olisi pulassa kohta. Nosa tosin katsoi isäänsä, vaikka oli väsynyt, hän sai aikaiseksi ihan kivan mulkaisun mikä sai isipapan nostamaan kädet ylös antautumisen merkiksi. Hän ei tappelisi asiasta jos kerta tuohon malliin katsottiin. Poikahan oli aikuistunut parin vuoden aikana hirveästi. Hänen vauvansa. Nyys.. Hän kun vielä muisti miten toinen oli vaipoissa hillunut ympäri taloa. Itseasiassa hänellä oli rahapussissa kuva siitä.
"Et saa anteeksi.. sillä ei ole anteeksi annettavaa.."
Nosa sanoi ja hymyili Lucalle. Veti tuota oma-aloitteisesti lähemmäs ja suikkasi suukon tuon huulille. Ei hän vihainen ollut. Miksi olisi. Muksuthan ne vain oli vähän rellestäneet, ei mitään muuta.. Poika huokaisi ja lopulta antoi käden pudota sängylle. Hymyili vain Lucalle kokoajan.
"Älä soita.. tuu käymään ennemmin.."
Nosa sanoi ja naurahti, mitä katui melkein heti kun kipu jyskähti kehon läpi niskaan asti ja sai hänet vääntelehtimään hitusen sängyllä, mitä nyt sekin sattui. Hitot. Ei sitten liikuttaisi ollenkaan. Sairaanhoitaja kävi antamassa uuden annoksen morfiinia ja Nosa katsoi isäänsä sitten.
"Koita tulla toimeen Lucan kanssa.. Yksikin mustelma jommalla kummalla teistä, enkä puhu teille enää."
Nosa totesi, juuri ennen kuin nukahti sitten. Väsytti aivan liian paljon että olisi jaksanu hereillä pysyä. Tora katsoi Nosaa pitkään, minkä jälkeen katsoi Lucaa. Gah! Joutuisi olemaan tuon kanssa!

Ylpeästi, katse eteen kohdistettuna, Tora käveli Lucan ohitse, ja parkkipaikalle, missä sytytti tupakan ja meni autolleen. Tuli siinä vilkaistua jos tämä renttu-juippi tuli perässä vaiko ei. Näköjään tuli. Aikoisi vissiin pummata kyydin tai jotain. Tora pyöräytti silmiään kertaalleen ja huokaisi. Nojaa. Ei hän osaisi tuon asunnolle, ellei tuo tulisi mukaan joten kaiketi olisi pakko ottaa kyytiin. Tietty olisi hauskaa juoksuttaa perässä. Harhar.
"Lucahan se oli..? Saat olla kartanlukija."
Tora sanoi ja heitti tupakin lumihankeen. Avasi autonsa keskuslukituksen. Sanottaisiinko että tämän herran auto erottui muiden autojen joukosta melkein turhankin hyvin. Hieno, kiiltävä ja.. kalliin näköinen. Näki että herrasella oli rahaa niin että muille jakaisi. Mersukin vielä lisäksi, mikä tarkoitti laatua ja kallista sellaista.
"Autoon siitä. Äläkä koske mihinkään."
Tora sanoi, istuen itse kuskin paikalle. Lucan juuri saatua itsensä sisälle ja oven kiinni, Tora jo lähti autollaan liikkeelle. Peruutti parkkiruudusta ulos ja sitten lähti ajamaan. Lucan ohjeiden mukaan eksyttiin sitten oikeelle asunnolle. Ja kun nuorempi meinasi karata jo ovesta sisään Tora pysäytti tämän, iskemällä tälle käsiin pari hänen matkalaukuista, ja sitten kolmannen pienemmän laukun, kun itse kaivoi auton takaluukusta vielä pari kassia lisää ja kipitti sitten sisälle toisen perässä. Näyttipä tuon kävely hankalalta. Noo.. Kaiketi se johtui siitä että painavimmat laukut oli tällä. Haha.. Köhköh.
Ja kun Lucan asunnon ovesta päästiin sisään... Tora kauhisteli. Kamalan.. törkyinen.. paikka. Silmät meinasi pudota päästä. Täällä oli erittäin sotkuista! Tiskejä oli viikko kaupalla varmasti säilytetty tiskialtaassa, vaatteita oli kaikkialla.. j-ja entä tuo vessa!? Tora joutui ottamaan tukea seinästä ettei olisi kaatunut järkytyksen aiheuttamasta pyörtymisen halusta. Tämä... oli.... tulevan... vävyn... idea siisteydestä?! Tora katsoi Lucaa... no ei ihme. Pojan ulkonäkö näytti juuri samalta kuin miltä itse huoneisto! Kamalalta! Asialle pitäisi tehdä jotain! Herra lähtikin kaivelemaan kaappeja heti ensimmäisenä.. Etsi siivousvälineet ja muut. Moppi ja imuri ja sangot ja rätit iskettiin Lucan kouraan.
"Täällä, tehdään tälle kaaokselle jotain. Sinä, nuori mies, et ole sopiva Nosalle, jos tämä on sinun ideasi siisteydestä. Eikä Nosaa voi tuoda tänne jos täällä on tämän näköistä kun hän pääsee sairaalasta!"
Tora sanoi jyrkästi. Vastaväitteitä ei kuunneltaisi. Missään. Muodossa. Sen näki ilmeestäkin. Hän itse, meni tiskien kimppuun. Yäk. Kamalan näköisiä. Rasvaisia.. lautasia.. mukeja... Yih.. Ällöä..

// vastaan sukkaavasti ATK:n tunnilla//

Luca olisi oikeasti halunnut jäädä Nosan luokse.Teki kipeää nähdä toinen siinä vuoteella.Nosan huulet tuntuivat pehmeiltä, Luca olisi halunnut sulaa siihen ja syyllistää itseään koko loppu elämänsä.
Onneksi Luca ei nähnyt Toraa ja tuon ilmettä, heidän kahden välit eivät näin muutaman tunnin päätelmistä olleet mitenkään parhaat...Hän olisi tosissaan voinut vaikka talloa Toran varpaat.....jos vain Nosaa ei olisi lähistöllä..

Luca pörräsi ovella ja katseli Toraa ja Nosaa, hitsit kun nuo näyttivät niin toisiltaan..siis jos ei olisi moista kokoeroa ja tuollaisia..hiuksia ja silmiä..Toran silmät..ne olivat kauniit..sellaiset jännät..Niissä oli jotakin salaperäistäkin...eiei!Pois tuollaiset!Luca ravisteli päätään niin että pörröiset hiukset hulmahtivat ihan pienesti ja poika suuntasi kohti ulko-ovia ja ulos koko sairaalasta...sairaalan haju tarttui omiin vaatteisiinkin..Nosan maku maistui yhä huulilla...Lucan päähän ei nyt tuntunut mahtuvan mitään muuta kuin Nosa...rinnasta puristi kipeästi, miltein tuntui kuinka sormet puristuivat sydämmen ympärille...Luca nieleskeli pahaa oloaan ja koetti olla itkemättä...kotonakin pystyisi itkemään...mitä sitä nyt ihmisten ilmoilla....tosin..kotona.. hän ei varmasti nousisi portaita..teki pahaa...Hän menisi hissillä ylös..
Tora marssikin sitten kohti autoa ja Luca seurasi perässä katsellen toisen selkämystä...huokaisu...mitenkä he tulisivat toimeen..
Luca murahti Toran käskyttäessä häntä kartanlukijaksi.Joo joo!Kyllä hän nyt tajusi....Isipappa oli vihainen koska oma pikku-vauva oli sairaalassa jonkun juipin takia....
Luca kipsutti ..mahtavan auton vierelle!Wow.. Toralla oli todellakin tyylitajua!..Vihreät silmät lepäsivät komeassa autossa joka todellakin loisti toisten keskeltä...Itse auton omistaja nyt..hömhöm..tuollaisia röyhelöitä..mitenkä ihmeessä ihmisten ilmoilla tuo kehtasi olla...
Luca pyöräytti silmiään kun Tora varoitti häntä koskemasta mihinkään...Joojoo!!Luca kiinnitti turvavyön ja hymyili teennäisesti.. että häntä sattui vituttamaan~

Luca opasti heidät perille, kuskin kanssa tuli hieman riitaa että mitä tietä ajettaisiin kun sattui oikotie olemaan..melko pimeä..
Luca piti pintansa..
Tora kosti vain sillä että pani pojan töihin, nakkasi kaikki painavimmat kapsäkit tietty hänelle!Tora niin kevyesti nosteli noita omia kassejaan.Luca mulkaisi murhaavasti Toranselkää ja änkeytyi ovesta sisään ja laski kapsäkit alas johonkin naulakon viereen..Jaahas?Tora pääsi draamailemaan!Siinä "OIH ja AIH" kun oli likaista ja törkyistä HYI! Luca meinasi jo sanoa pari valittua sanaa...että teki todellakin mieli ihan pikkuisen tirvaista....
"Mulla on ollut kiireitä!" Luca murahti ja nappasi Toran ojentamat välineet ja häipyili siivoilemaan olo-makuuhuonetta..
Kyllä kyrpi. Musiikki päälle pöks ja sitten hieman tanssahtelemaan musiikin tahdissa ja imuroimaan..Luca kasasi vaatteet yhteen kasaan ja aukaisi sitten ikkunan..hmm..voisi polttaa röökin..Luca etsiytyi takilleen nakaten kauluspaidan pois, jäljelle jäi ihoa myötäilevä valkoinen tiukka t-paita joka jätti palasen alaselkää paljaaksi ja paljasti ihan pienoiset vatsalihakset...
"Saatana..."Luca mumisi sytyttäessään röökin ja palatessaan siivoamaan olohuonetta..Pölykoirat saivat huutia!
Luca kuunteli musiikkia ja tanssahteli, keinutti lanteitaan hitaan mutta rytmikkään ja erittäin bassoisen musiikin tahtiin....Tanssi tihkui seksikkyyttä...

"I'll always love you baby ooh ooh!" Luca lauloi mukana ja poltellen röökiä..Tora oli unohtunut...onneksi.. Luca olisi muuten valahtanut valkoiseksi ja sitten punehtunut rajusti..jos Tora olisi kuullut laulun ja kaiken..(ja aika varmasti kuulikin)..
Hän halusi vain pyyhkiä surun pois...

// anteeksi kun tuli kökköä ja näin D8>...... postailin kuitenkinh <3 .___.''... saatan piipahtaa mesessä kun kaverin luona olen )D! //

Lucan käsitys oikotiestä oli tosiaan ollut turhankin hämyinen Toran mielestä, joten ihan heti ja mielellään hän ei olisi lähtenyt sieltä ajamaan, vaan hän olisi melkein mieluummin mennyt juuri pidemmän kautta ennemmin. Tora päivitteli edelleen sitä ettei ollut mitään omituista tapahtunut sen oikotien aikana, kun siinä tiskaili. Voi elämä. Tämä jatkoi tiskailua. Padoista ja pannuista sai todellakin jyystää sitä kuivanutta ruokaa irti kuin heikkohermoinen. Kyllä oli pinttynyttä likaa. Poika kyllä saisi alkaa tiskaamaan joka ruokailun jälkeen, niin kauan kun hän asustelisi täällä. Tämän pari viikkoa ainakin olisi määrä olla. Saa nähdä sitten mitä tapahtuisi. TIetysti tännekin voisi jäädä pidemmäksi aikaa asustelemaan. Saa tosin nähdä. Tämä vilkaisi hartiansa ylitse, olohuone-makuuhuone yhdistelmän suuntaan kun musiikki lähti käyntiin. Olipa Bassopainotteinen. Nojaa. Hän tiskasi loppuun kaikessa rauhassa. Luca veti röökiä keuhkoihinsa, eikä Toralla ollut mitään sitä vastaan. No, tämä tällainen puuhastelu vain veisi ajatukset pois siitä tapaturmasta mikä Nosalle oli tapahtunut ja näin ollen rauhoittaisi ehkä hitusen. Noniin, tiskit olivat pikkuhiljaa peseytyneet ja Tora kuivaili viimeisiä pois. Tämä katsoi siinä samalla Lucan siivoiluja. Melkein lautanen meinasi tipahtaa käsistä kun tuohon lanteen keikutteluun jäi katse kiinni. ...Tora nielaisi, mutta päätti antaa asian olla, niin herkullinen takamus kuin toisella olikin, niin ei hän saattanut, kun toinen kuitenkin oli hänen pojan poikakaveri. Hän olisi hävennyt jos olisi.. tai ei olisi. Mutta selittäminen Nosalle olisi voinut osoittautua hankalaksi. Viimeinen lautanen meni kaappiin ja sitä otettiin sitten käsiin rätti ja alettiin pyyhkimään tiskipöytää ja muita pöytä pintoja. Ajatukset nyt lähinnä jummasi paikoillaan, sen kummemmin... mennen eteen tai taaksepäin. Mielessä pyöri oikeastaan Lucan pyöreä ja kiinteä perse. Mutta joo..
Lopulta keittiö kiilteli ja oli siisti ja Tora meni keittiön ovenpieleen nojailemaan. Katseli Lucan tanssahtelua pieni virne naamalla, kunnes selvitti kuuluvasti kurkkuaan, käsi suun edessä.
"Voisi melkein ajatella että teet tuota työksesi. Heruttelet persettäsi tuohon malliin."
Tora kiusoitteli. Asteli Lucan luokse katsoen tuota silmiin pitkänkin aikaa, vain ihan hiljaa. Kunnes kumartui vähän. Se näytti melkein siltä kuin hän olisi kumartunut suutelemaan tätä nuorempaa, sen intiivisen katseen jälkeen, mutta ei, virnisti leveästi ja otti toiselta luutun, passittaen söpösti punastelevaa Lucaa vessan kimppuun.

Äkkiä koko huusholli oli saatu siivottua. Tora välillä kiusasi Lucaa, ei mitenkään ilkeässä mielessä vaan tekemisen puutteessa lähinnä, sitten taasen jätti tuon rauhaan aika pitkäksikin aikaa, kunnes taas sanoi jotain nasevaa. Hän suorastaan tökki tätä nuorta sanoillaan. Enintään tuli udeltua vähän Nosan ja tuon suhdetta. Miten läheinen se oli, oliko tulevaisuuden suunnitelmia ja mitä kaikkea. Puoli vakavana tuli vielä kysyttyä Lucan strateegisia mittoja, lävistysten määrää ja mitä muuta kivaa.
Noo, siivoillessa tulee lämmin, joten Torakin, oli vähentänyt vaatetta, niinkin paljon että oli enää pelkissä tiukoissa, ihoa nuolevissa, nahkahousuissa. Miehen hyvin kehittynyt vartalo tuli edukseen, lihakset näkyivät siisteinä ja selkeinä. Ei sentään minään hirveänä bodauslihasmassana, vaan siten että kaikki erottui, vatsalihakset ja käsivarsien. Toki reisi ja pohjelihaksetkin. Pitihän sitä itteään viihdyttää jotenkin niin salilla tuli käytyä pari kertaa viikossa. Joo, mutta mikään hirveä habaharri hän ei sentään ollut. Tatuoinneistakin näki enemmän nytten, miten ne selkärankaa pitkin menivät alas, hienona "peittona" josta sitten lähti "repaleita" muodostaen raidat, aina kylkien yli vatsalle, rinnalle, hartioiden yli solisluulle jne. Housut verhosivat vielä raidat jotka pakaroiden yli liusuivat reisille ja pohkeille. Sisäreisilläkin oli raidat. Tuskaa oli ne sinne säätää, mutta ei siinä mitään.
Kasvoissa olevien lävistysten lisäksi, oli hänellä korvatkin (jotka on leikkautettu enemmän suipommiksi) koristeltu muutamalla renkaalla, nännit lävistetty parilla napilla ja sitten itse elin.. oli kanssa saanut osakseen renkaan ja kolme nappia. Pakko sanoa ettei kukaan ole ainakaan valittanut niistä. Harhar.
Poskessa olevat neljä arpea saivat osakseen pienen sipaisun, siinä samalla kun tupakkaa tuprutettiin parvekkeella. Kunhan täältä menisi sisälle, sitä voisi jatkaa heidän yhteisestä puheenaiheesta; Nosasta- keskustelua. Jatkaa pienesti valkkarin sun muun juontia. Kirkasta, ja konjakkia.. punaviiniä ja olutta. Tuliaisena tuotu tälle vävyehdokkaalle, vaikkei välit niin hirveän läheiset vielä olleet, mutta äkkiäkös ne humalaisessa tilassa korjaantuu...
Tora nakkasi tupakan parvekkeelta alas, minkä jälkeen kipitti sisälle takaisin, sukien otsatukkaansa. Hän otti lasit päästään hetkeksi, hieroen silmiään. Hän istahti säkkituoliin, löhöömään. Oli se ajomatkakin ollut rankka..

Oikeastaan Luca olisi voinut tarttua siihen rättiin/imuriin tai mikä hänellä olikaan kädessä ja olisi voinut vaikka vetää muutaman kertosäkeen oikein, mutta ei viitsinyt....kun Torakin kuitenkin tuolla oli ja naapurit...Luca saattoi jo kuvitella kuinka alkerrassa mummot ja vaarit koputtelisivat kattoonsa luudalla ja huutaisivat Lucaa vääntämään ääntä pienemmälle.Virnistys karehti Lucan huulilla ja tuo jatkoi pieniä sieviä tanssiliikkeitään, eihän tuo ollut kerennyt edes huomata Toran lopettaneen tiskausta ja tulleen siihen ovensuuhun....ennenkuin mies köhäisi kuuluvasti musiikin läpi ja Luca syöksyi kääntämään musiikin miltein pois, ihan pienelle että sen kuitenkin kuuli puheen alta.Luca parka!Koko poika oli ihan punainen ja nolona vilkuili Toraa.Murr!Toinen tuollalailla säikyttelee, sietäisi saada huutia vaikka olikin nyt Nosan isäukko..pahainen papparainen!
Luca seisoa napotti siinä paikallaan Sohvan ja stereo härpäkkeiden välissä ja katsoi Toraa hieman varautuneena.
Sittenpähän aivot rekisteröivät toisen sanoman sisälle pääkoppaan..
Hee!!Hetkinen hän mikään tankotanssija.... ollut! Tosin kyseisillä ihmisillä jotka sitä harrastivat sattui olemaan kaunis vartalo, ei sillä että Luca olisi seurannut... mutta sen Nosan antama DVD.. sitä kyllä oli tullut katseltua..
Italiaano tuntui punastuvan vielä enemmän mitä kauemmin Tora häntä kyyläsi ja tuli tuohon ihan luokse.
" S-sitä kutsutaan tanssimiseksi!" Luca sanoi nopeasti punertuen entistä enemmän, Tora siinä kauniine silmineen ja.....muutenkin noin ihan... suuuu..suuteluetäisyydellä oli... Luca vetäisi nopeasti kauluspaitansa sieltä jostain ja kiskaisi sen punastellen päälleen ja suunnisti mumisten kohti vessaa...yh..hyi yök....pitääkö muka vessatkin siivota nykyään?Luca ei vaan koskaan ollut kuullut moisesta.. urheasti poika kyllä kävi vessanpytyn kimppuun...sieltä välistä kuului murahduksia ja miten Tora oli orjapiiskuri...
Okei... kämppä kyllä kaipasi siisteyttä.. ja jotakuta edes.. enemmän naisellista...naisen kosketusta ~
Vattu, Luca kyllä näyttäisin Toralle kaapin paikan...jahka oli ensin huikannut vähän jotain vahvempaa naamaan sitten myöhemmin....kummasti katosi kaikki estot kun joisi tilkkasen sitä ja tätä..saisi Toran kaunis pärstä kyytiä....kjähkjäh Saisi nukkua sohvalla mokoma!...

Illan mittaan sitten kämppä olikin siistinä, Luca makoilikin siinä sängyllään leveästi ja katseli kattoon.Aika kului sopivasti kun Toran kanssa jutusteli, pystyi toisen kanssa ihan asiallisestikkin puhumaan, Nosasta ja näin...tosin...aiheet lipsuivat sinne ja tänne..Luca välillä kiihtyili ja möksähteli väliin Toralle kuin mikäkin menkoista kärsivä naisotus...
Sitten kun jutunjuurta enää ei tahtonut löytyä, tai sanottakoon että Tora hävisi parvekkeelle kera komeine vartaloineen(hus pois tuollaiset ajatukset!), Luca alkoi miettimään aamuisia tapahtumia...Nosa oli aamulla hänen vierellään maannut...ja nyt sitten makasi sairaalassa, tipat sunmuut käsissä....Luca hieroi silmiään väsyneenä ja tuijotti kattoa..tuntui tyhjältä ihan noin yhtäkkiä...
"..ei pysty enää.." Luca mumisi itsekseen ja könysi istualleen napaten puhelimen lasipöydältä ja käveli keittiöön näppäillen sairaalan numeron..Nosan kännykkään hän ei viitsinyt soittaa...siellä saattoi olla minkälainen tilanne päällä tahansa...eikä hän edes tiennyt että olivatko ne antaneet toiselle koko kapulaa....Luca avasi jääkaapin ja nappasi kätevästi sormiensa väliin pienen viinipullon...oli pakko saada jotakin väkevämpää...hän ei selvänä pystyisi nukkumaan yötä rauhassa...
Luca kaappasi kaapista viinilasin syliinsä ja puhelin korvalla kipotti takaisin olohuoneeseen...
Puhelimeen kyllä vastattiin ja näinpoispäin.. se vain että Nosa oli nukkumassa eikä hoitaja sallinut poikaa herätettävänkään..oli kuulema soitto niin mitätön asia....Luca istui sohvalle löhöämään ja kaatoi ensitöikseen viiniä lasiin ja asetti pullon pöydälle.Harmi että Nosa oli nukkumassa, raukka... varmasti kipulääkkeitä täyteen pumpattu...Luca käski hoitajaa kertomaan että hän rakasti Nosaa ja tulisi katsomaan toista kunhan kerkiäisi.Italiaano sulki puhelimen ka huokaisi katsellen television tyhjää ruutua..
Tora tuli takaisin sisälle ja rojahti sitten siihen säkkituoliin.Luca vilkaisi sivusilmällään toista ja laski viinin alas kurkustaan, vain täyttäen lasin uudelleen..Siivoaminen oli väsyttävää hommaa..
Hmm.. ehkä voisi hommata jotakin aktiviteettia ...
Luca vilkaisi pulloa pöydällä ja sitten Toraa..virnistys.. olisi kiva juottaa toinen pöydän alle.... hihii~ nooh...
Luca hymähti ja tarjosi viinipulloa kohti Toraa kysyvä ilme kasvoillaan "Kelpaako?".. erittäin ystävällinen ele..

"Tanssi tai ei, niin heruttelit takamustasi~"
Tora kiusasi ja katsoi Lucaa virnistäen, silmillään lähinnä kuin että olisi antanut huuliensa kaartua hymyyn. No ei Lucan tanssia saisi alkaa arvostelemaan.. vaikkakin se seksikästä oli. No kuitenkin. Tora katseli Lucaa tuon mennessä vessaa pesemään. Sen kummemmin asiaa ei edes noteerattu.. Pitäisi tosin kerjätä toinen tanssahtelemaan muuten vaan vähän. Vaikkapa sitten... myöhemmin.

Tora röhnötti säkkituolissa, sen kummemmin miettimättä tai välittämättä asioista. Hän huokaisi syvään, nousi ylös ja meni hakemaan itselleen juotavaa. Tosin, kun hän pääsi jääkaapille, oli yksi pulloista jo kadonnut, noo ,se näkyi olevan Lucan kädessä. Selvä, ei avata vielä toista, mutta otetaan se mukaan. Tora asteli takaisin olohuoneelle ja istahti säkkituoliin takaisin, avaten TVn ja selaili kanavia. Tuli sielä joku omituine leffa jota jäi katsomaan. Luca sai rauhassa vedellä viiniä napaansa siinä, Toran katsellessa elokuvaa. Kunnes toinen sitten ojensi hänelle viinipulloa. Tora kohautti kulmaansa, aivan kuin odottaisi toisen myrkyttävän hänet tai jotain. Noo, hän otti pullon itselleen, kaataen kurkustaan alas suuren määrän. Näin vain.
"Haluatko epävirallisen suudelman, kultaseni?"
Tora kysyi, vittuilevaiseen sävyyn. Ei ehkä 100prosenttista vittuilua, mutta pientä. Sen kummemmin kysymättä, Tora painoi pullon suun, Lucan huulia vasten, virnistäen sen jälkeen, jatkaen pullosta juontia sen jälkeen. Leffaa katsottiin jälleen, kaikessa rauhassa. Mitäs tässä. Eikä tuntunu missään. Vaikka Nosalla oli eerittäin huono viinapää, hän kesti sitä melkein jopa luonnottoman hyvin. Tora katsahti Lucaa sitten, ja juotuaan pullon loppuun hän avasi uuden. Lucalle kaadettiin lisää. Hän joi itse pullosta suoraan. Mitä sitä jotain lasia käyttämään kun pullostakin saattoi juoda? Tora hyräili tyytyväisenä ja venytteli pitkään. Ah.. oli se mukavaa olla sentään tällaisessa kotiasunnossa, mieluummin kuin jossain hotellissa kykkimässä. Ei ettäkö Hotellissa asumine nyt niinkään paljoa rahapussin nyörejä kiristelisi, mutta kuitenkin.. oli tämä parempi paikka.
Lucahan oli tunnissa huppelissa enemmän kuin hän. Ikinä. Tora katsoi Lucaa pitkään, tuon hoippuessa miten tahtoi. Nojaa.. Tora siirtyi sänkyyn makaamaan. Ah. Pehmoinen<3 Siinä hän sitten makoili, katsoen TVstä sitä leffaa, naureskellen itsekseen välillä. Oli kyllä.. oi voi..
"Älä nyt vaan sano että olet jo noin humalassa.."
Tora sanoi, alkaen tuntemaan jo humaltumista itsekin. Naaw. Oli Luca söpö tuolleen. Tuollainen.. söötti. No kuitenkin. Tora otti lasit päästään ja ryömi peiton alle. Hmm.. Hyvä peitto. Lämmin.. ja.. lämmin. Jep. Tosin kauaa ei saanu rauhassa maata kun toinen alkoi marmattamaan ties mistä asiasta ja varsinkin pedistä. Tora katsoi varoittavasti nuorempaa. Pitäisi suunsa kiinni, hän ei alkaisi kuuntelemaan tuollaista pitemmän päälle.
"Suus kiinni, aikuisviihde tanssija."
Tora murahti toiselle. Varoisi vain tai saisi nenilleen kohta. Tuollainen pään aukominen ei tee hyvää nuoremmalle. Ottaen huomioon että, hän ei ole saanut hetkeen, kun on tullu reissattua hitusen tässä nytten, plus että Lucan seksikäs tanssi hillui mielessä vielä. Varsinkin kun toisen takamusta tuli katsottua tässä. Tora nousi ylös. Katsoen Lucan selkää hetken aikaa, kunnes käveli tuon luokse ja painautui tuota vasten. Kovettumaan päin oleva elin painautui nuorempaa vasten ja huulet Lucan niskaan. Toinen oli herkullinen. pakkohan se oli myöntää. Tuskin Nosaa haittaisi jos hän vähän lainaisi Luvaa.. nääh, ei haittaisi. Poika varmaankin ymmärtäisikin. Kun tälle selittäisi asian juurta jaksain. Tora puri Luvan hartian ja kaulan yhtymiskohtaa, mikä oli tunnetusti aika herkkäkin.. kädet taas kiertyi tiukasti toisen ympärille, nännejä kiusaamaan ja hissukseen toista kättä vietiin toisen housuja kohti.
"Mokoma kiimainen rääpäle.. heruttelet itseäsi vanhemmille tuollain.. Häpeisit.."
Tora mumisi matalalla äänellään Lucan korvaa vasten, lipaisten kielellään toisen korvaa sen jälkeen. Luca saattoi tuntea ne kaksi läväriä hänen kielessä.. Käsi eksyi jo Lucan pöksyihin, kevyesti kourimaan tuon etumusta, mutta sitten, kätönen karkasi Lucan takamukselle, mikä varmasti kertoi mitä Tora-papalla oli mielessä, kun sen verran omistavasti ja aika kovaakin toisten persustaa puristeli. Mm.. Nosa menetti paljon ollessaan ukettaja..
"Tällainen perse... sitä kun pääsisi tutkimaan lähempää..."
Tora murisi seksikäästi Lucan korvan juurssa. Vielä, ei ole hirveästi mitään rimpuilua tapahtunut, mutta kaiketi se tulisi kohta. Se kiemurtelu joka tässä nyt tapahtui vaikutti voimistuvan.
"Anna setä pitää hyvänä.."
Tora mumisi, näykkien Lucan niskaa ja kaulaa.