Meet tha Parents | Part 1

Rez oli pudottanut aikamoisen pommin, pyytäessään Miksua mukaan kun hän lähtisi kotona käymään. Rosita kuulemman halusi esitellä kihlattuaan kaikille, joten mikäs siinä. Hyvä syy käväistä kotona. Sisko oli innoa puhkunut kun hän oli kertonut omaavansa poikakaverin, no sekin piti sitte tuoda näytille tai hän söisi Reziltä pään. Ja sitä jätkä ei heti halunnut, joten ei muuta kuin kerrottaisiin että Miksu tulisi mukaan. Toinen asia suostuisiko nuorempi.
No aluksi vaikutti vähän huonolta, mutta lopulta se alkoi kallistumaan sen puolelle että tämä tulisi mukaan. Rez huokaisi. Hän ei kuolisi vielä.. Maurez oli antanut aika vähän valinnan varaa lopulta. Toinen joko tulisi mukaan, tai pakotettaisiin tulemaan. Sillä muuten hänet kuohittaisiin. Sisko osasi olla pelottava välillä. ..vaikka kenties suurinosa mitä tuo lateli oli vain vitsiä, mutta silti. Ei vara venettä kaada, kuten sanotaan.
Uusi piirre tuli Miksusta esiin. Tuo pelkäsi lentämistä. Rezistä se oli söpöä. Antoi hän toiselle lentopahoinvointia vähentävän pillerinkin jos vaikka tarve tulisi. Tiedä sitte miksi hän näitä kantoi mukanaan.. Mutsi oli vaatimalla vaatinut, niin se siitä sitte. Maurez huokaisi pienesti. Nojaten mukavasti lentokoneen penkkiä vasten. Aah.. tuntuipa mukavalta. Tai ei. Epämukavat istuimet. Mutta lentäminen oli kivaa. Rauhallista ja suhteellisen hiljainenkin tapa edetä ties minne. Rez hymyili itsekseen, kallisti päätään vähän kuuratukan puoleen ja raotti silmäänsä vähän.
"Hei, kaikki kunnossa?"
Vanhempi kysäisi. Toinen näytti vähän jännittyneeltä. Siinä saattoi olla montakin syytä. Vanhempien tapaaminen ja sitten vielä lentäminen jos siihen ei ole tottunut. Maurez hymyili pienesti ja nojasi toisen puoleen, antaen pienen suukon toisen poskelle. Koetti vielä rauhoitella vähän. Lentoemäntä tuli paikalle kärrien kanssa ja kysyi jos saisi olla jotain. Rez pyysi limpparia ja nallekarkkeja. Kaksi tökkiä limua. Yksi hänelle ja yksi Miksulle. Karkkipussikin meni Miksuttimelle. Raukka näytti olevan makean tarpeessa. ..tai jonkin.. tekemisen ainakin. Pitäisikö harkita lentokoneen vessassa seksinharrastamista. Veisi ainakin nopeasti ajatukset muualle.
Rez kysyikin kuiskaten asiaa nuoremmalta, virnistäen sitten leveästi ja vekkulisti.

Lentokone tärisi hieman turbulenssista ja kuuratukkaisen pojan ote Rezin kädestä tiukkeni. Miksu nieleskeli ja tunsi korviensa avautuvan jälleen vaimeasti naksahtaen.
Pieni monitori katonrajassa ilmoitti heidän lentävän 10 kilometrin korkeudessa ja ulkolämpötilan olevan lähempänä kammottavaa 60 pakkasastetta.
Mikhail vilkaisi vieressään istuvaa nuorukaista, joka ei näyttänyt olevan lentämisestä moksiskaan. Rez oli torkkunut suurimman osan lennosta, kun nuorempi oli joutunut käyttämään kaiken tahdonvoimansa ollakseen ajattelematta, kuinka korkealla lentokone oli ja mitä tapahtuisi jos jotain menisi vikaan...

Rez näytti havahtuvan ja Miksu näki vilauksen tämän ihanista silmistä ennen kuin vanhempi kumartui lähemmäksi tiedustellen hänen vointiaan.
Kuuratukka pakottautui hymyilemään, mutta ei täysin onnistunut karkottamaan hermostuneisuutta äänestään.
"Jep. Nuku vain. Me ollaan vasta puolessa välissä"

Vanhemman nuorukaisen ehdotus oli tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta ja Mikhail oli ensin kieltäytynyt lähtemästä.
Rez oli saanut käyttää kaikki suostuttelutaitonta saadakseen kuuratukan mukaansa.
Poikaystävänsä perheen tapaaminen jännitti häntä kovasti ja pelkkä ajatus sai perhoset lepattamaan vatsanpohjalta. Päällimmäisenä leijui kuitenkin kysymys:
Entä jos he eivät pidä minusta?

"Saisiko teille olla jotain?", lentoemännän pirteän asiallinen ääni tiedusteli.
Miksu kohotti siniharmaiden silmiensä katseen ja kuunteli, kuinka Rez suoritti ostokset.
Kuuratukka hymyili ja kiitti vanhemman ojentaessa hänelle limsatölkin kera nallekarkkipussin.
Edellisestä kerrasta olikin aikaa~
Tyytyväisenä hymisten hän avasi pussin ja nappasi punaisen nallekarkin suuhunsa.
Tarjottuaan siitä Rezille Miksu laski pussukan syliinsä.

Kuullessaan poikaystävänsä ehdotuksen kuuratukka karahti punaiseksi. Rez vain virnisteli leveästi näyttäen olevan enemmän kuin valmis tositoimiin~
"Eikö se ole kiellettyä?", Miksu ihmetteli vaimealla äänellä, vaikka ajatus oli oudolla tavalla jännitävä ja.. kiihottavakin.

//Autohitit puolestani sallittu >3\\

Kyllä Mikhail näköjään selviäisi, vaikka melkeinpä paskajäykkänä istui, panikoimassa selviäisikö vaiko ei. Rez hymyili toiselle rauhoittavasti. Häntä myös huvitti, kun tuli muisteltua miten toinen oli reagoinut sihen, hänen pyyntöönsä että toinen tulisi mukaan. Poika oli melkein pyörtynyt siihen. Saanut sellaisen julman shokin itselleen melkein ettei ihan heti ollut topua siitä. Rez hymyili katsellen miten Mikhail mutusti tyytyväisenä nallekarkkeja. Tai ainakin sitä yhtä. Poika antoi pari nenäpusua Mikhailille, tuon ohimoon ja leuan kaareen. Näyttäen nyt vain ettei toisella mitään hätää olisi, kun hän oli tässä.. Nenäpusuthan siis ovat kevyitä tökkäisyjä nenällä. Maurez, hieroi lopuksi nenäänsä toisen pehmoisiin hiuksiin. Mmh, tuo shamppoo tuoksui hyvältä. Hän voisi koko päivän imputtaa sitä, tuntematta minkäänlaista häpeää asiasta.
Mikhail punastui söpösti ja katsoi häntä puoliksi uteliaana ja puoliksi järkyttyneenä. Maurez virnisti leveääkin leveämmin. Kato, toisen uteliaisuus heräsi! Se oli positiivista! Ja tuo puna toisen poskilla oli... seksikään suloista. Rez suikkasi pienen suukon toisen poskelle. Vielä kun pystyi toisen jo kuvittelemaan siihen, hänen ja seinän väliin, meinasi jo tapahtua vahinko tulemisen merkeissä. Poika avasi oman istuimen vyönsä.
"Tietty on. Sehän tästä tekeekin niin kivaa~"
Vastattiin huolettoman oloisesti. Ei kai sitä nyt kuksia saanut missään veskissä, mutta mitä väliä! Tarpeita tuli niin tarpeita tuli! Sitä paitsi, monet kuksi lentsikoitte vessassa, oli se kiellettyä tai ei. Rez nousi ylös, lähtien veskin suuntaan, vilkaisi tosin vielä Miksun puoleen josko tämä tulisi vaiko ei. Näköjään pienen harkinnan jälkeen, uteliaisuus voitti pelon, ja matkapahoinvoinnin, ja nuorikko lähti sipsuttamaan perässä. Vanhempi onnistui aika hyvin saamaan tilanteen näyttämään siltä kuin olisi vain mennyt näyttämään toiselle missä lentokoneen veski oli. Tosin se nyt.. oli vain toissijainen seikka.

Rez päästi nuoremman sisälle ensin, selittäen sitten lentoemännälle miten toisella oli matkapahoinvointia, että jos olisi mahdollista niin tämä nuori saisi viettää hetken aikaa rauhassa. Erikoinen pyyntö vähän hämmästytti, mutta kyllä siihen suostuttiin. Kysyttiin jos pillereitä tai jotain tarvittaisiin, johon taasen vastattiin etteivät ne välttämättömiä olleet, mutta särkylääke voisi olla hyvä tuossa noin puolentunnin päästä vaikkapa.. Niin... Kheh.. silloin se voisi olla tarpeen.. lentoemäntä nyökkäsi ja ohjeisti muita vessaan halukkaita koneen toiseen päähän. Tämä pää olisi hiljainen pitkän aikaa, ja suurinosa nukkui jo.
Harhar. Täydellistä.
Maurez hivuttautui kopperoon itsekin, missä sitten kumartui Mikhailin puoleen, kaapaten tuon huulet suloiseen suudelmaan, heti kun oli lukinnut oven. Kenenkään ei heti ensimmäisenä tarvitsisi tulla tänne häiritsemään, kun hänellä oli parempaa tekemistä tällä hetkellä. Hahahaa. Elämä oli sangen mielenkiintoista. Mikhail tuskin ehtisi potea lentopelkoja tämän jälkeen~

Rez vahvisti kuuratukan epäilykset myöntämällä kyseisen aktiviteetin harrastamisen olevan kiellettyä muun muassa lentokoneen vessassa. Ja sehän juuri siitä jännittävää tekikin~ Kasvoihin jaellut hellyydenosoitukset hämmensivät hänen ajatuksiaan entisestään.
Ennenkin nuorempi ehti ajatella, mitä heille tapahtuisi, jos he jäisivät kiinni niin Maurez oli jo lähtenyt tarpomaan lentokoneen perää kohti.
Taisteltuaan hetken itsensä kanssa kuuratukka lähti hänen peräänsä.

Rez valehteli lentoemännille sujuvasti nuoremman keskittyessä näyttämään mahdollisimman pahoinvoivalta.
Ihme ja kumma naiset huolivat selityksen ja tarjosivat vielä mahdollista lääkitystäkin matkapahoinvointiin. Mikhail kieltäytyi kangertelevalla englannillaan ja hymyili tavalla, joka olisi sulattanut kovimmankin sydämen.

Kuuratukka livahti vessaan Rezin seuratessa nopeasti perässä. Lukko naksahti vaimeasti oven lukittautuessa.
"Ei tätä kyllä ole koolla pilattu", Miksu huomautti hermostuneesti naurahtaen kiinni jäämisen pelon nostaessa aistit pintaan.
Sanat tukahtuivat pehmeiden huulien painautuessa hänen omiaan vasten makeaan suudelmaan, joka pyyhki kaikki huolet mennessään.
Mikhail ynähti myöntyvästi ja vei kapeat kätensä pidemmän nuorukaisen niskaan. Sormet sivelivät lämmintä ihoa ja silkkisiä hiuskiehkuroita.

Rez oli enemmän tai vähemmän innoissaan!
Tämä oli mielenkiintoista! Erittäin! Ja entä se kiinnijäämisen mahdollisuus? Sehän teki tästä aina vain jännittävämpää! Poika luikerrutti kielensä toisen suuhun, maistelemaan tätä lähemmin. Nallekarkit maistui toisen suusta makeana ja suloisena. Rez antoi käsiensä liikkua pojan ihanalla pehmeällä keholla, jota hän niin mielellään.. kähmi ja silitteli ja muutenki jonka kimpussa tykkäsi olla. Maurez huokaisi syvään kun suudelma loppui ja katsoi Mikhailia. Jos hän olisi antanut toisen nähdä iiriksensä niin ne olisivat olleet tummuneet pari astetta ja vähän utuiset, näin ollen poissaolevat. Poika hymisi ja kumartui suukottamaan toisen kaulaa. Varovaisesti toisen päätä taivutettiin taakse ja Rez sai pahoinpideltyä toisen ihoa leuan alta. Sinne oli parempi tehdä muutama jälki, ettei heti epäiltäisi tätä sairastelu kertomusta. Abramov, antoi toisen käsistään karata nuoremman paidan helmalle, jonka alle se sitten livahti, ihoa hyväilemään. Tuota pehmoista ihoa ♥
Hän halusi toista vain enemmän ja enemmän. Huulet hamusivat toisen paljasta kaulaa, jättäen pieniä perhosen siiven kosketukselta tuntuvia sipaisuja jälkeensä, tai sitten näykättiin kevyesti, siten ettei todisteita jäisi mitenkään. Vanhempi kaksikosta availi omien housujensa nappeja yhdellä kädellä, ja käsi joka oli toisen rintaa hivellyt ihanasti, karkasi nuoremman housujen etumusta kokeilemaan. Jep, hissukseen päästiin eteenpäin. Enemmän tai vähemmän.

Maurez oli saanut itseltään farkut polviin, alushousut olivat hienossa teltassa jo, mutta ei hän välittänyt silleen, tai kerennyt liialti huomioimaan ainaskaan, kun niin keskittyi nuoremman hyväilyyn ja muutenkin pitämään tuota lähellä. Mikhail oli jossain välissä käännetty selkä vasten hänen rintaansa, joten tottakai nuorempi tunsi miten hänen erektio painoi tämän alaselkää namisti. Rezin oma käsi oli jo nuoremman alushousuissa, hyväilemässä toisen elintä, hellin ja varmoin ottein. Hän ei ollut ottanut Miksulta paitaa pois, vaan käsi hiveli edelleen tuon ihoa kankaan alta, samalla. Hiusten alle niskaan hän sitten pari pientä punaista jälkeä jätti jälkeensä.
Kohta.. Ihan kohta olisi aika..
Mutta eihän hän tahtonut toista noin vain ottaa, vaan piti toisenkin nauttia tilanteesta. Tästä pirullisesta tilanteesta, missä tuntui siltä kuin koska tahansa jäisi kiinni.

Suudelma syveni nopeasti Rezin kielen suorittaessa innokkaana tutkimusretkeään nuoremman suussa. Kuuratukka vastasi suudelmaan hiukan empien, mutta lämmeten hetki hetkeltä enemmän kunnes vanhempi oli saanut houkuteltua tämän täysillä mukaan.
Kädet liikkuivat keholla uteliaana keholla sujahtaen välillä sopivasta raosta lämmintä ihoa koskettelemaan.

Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen suudelma lopulta päättyi ja Mikhail tunsi poskiaan ja nivusiaan kuumottavan. Rez taivutti nuoremman päätä varovasti taakse paljastaen kaulan herkän ihon~
Sinne jätettiin muutama jälki. Miksu puristi huulensa yhteen, ettei epäilyttäviä ääniä pääsisi ilmoille, mutta se kävi hetki hetkeltä vaikeammaksi.
Rezin käsi hyväili hänen rintakehänsä ihoa härnäten ja lopulta tämä avasi housujensa napit.
Vanhemman tunnustellessa hänen etumustaan nuorukaisen huulilta karkasi pieni voihkaisu.

Mikhail hengitti raskaasti ja katseli puoliavoimin silmin edessään aukeavaa valkeaa seinää.
Kone tärisi aavistuksen ilmakuopissa, mutta hän ei edes huomannut sitä.
Äänettömänä pysyminen vaati hänen kaiken keskittymiskykynsä. Eiväthän lentokoneiden vessat mitään äänieristettyjä paikkoja olleet.
Rezin kosketus tuntui niin hyvältä~
Eikä nuorukaiselta jäänyt huomaamatta toisen elin, joka vaativasti painoi hänen alaselkäänsä enemmän kuin innokkaana pääsemään tositoimiin~
Mikhail tunsi housujensa kiristävän etumuksensa kohdalta ja vei aavistuksen vapisevat kätensä vyötäisilleen ja avasi vyön soljen, sekä pari nappia housut valahtivat alas nilkkoihin. Kuuratukan kalu oli jo täydessä seisokissa kiimatippojen tihkuessa vartta pitkin ja kostuttaen osittain alushousejen kangasta~
Miksu käänsi päätään ja painoi huulensa Rezin huulille kiihkeän lämpöiseen suudelmaan.

Maurez nuolaisi nuoremman niskaa vielä kertaalleen, ennenkuin antoi käden hissukseen livahtaa nuoremman etumukselle paremmin, ja näin ollen hivelemään jo toisen tihkuvaista elintä. Tuntuipa se mukavalta. Kättä vasten. Varsinkin hissukseen kostuvan kankaan läpi tunnusteltavana. Maurez virnisti toisen niskaa vasten. Varmaan toinenkin tunsi miten huulet kaartuivat hymyyn niskassa. Poika nautti toisen läheisyydestä sellaisena kun tämä oli. Ja muutenkin. Mikhail oli mitä söpöin ja ihanin. Poika huokaisi pienesti ja lipaisi toisen niskaa vähän.
"Valmis seuraavaan vaiheeseen?"
Rez mumisi, periaatteessa retoorisen kysymyksen. Ei hän edes tarvitse siihen vastausta. Mutta kysyipä näin muuten vaan. Hän valutti Mikhailin alushousuja alas, muutamalla kädenliikkeellä, perässä meni omat. Heillä oli vielä paidat päällä, ja periaatteessa myös housutkin, mutta ne vaan viistivät enemmänki lattiaa kuin muuta. Poika painoi lantiotaan toisen takamusta vasten. Rez nitkutti lantiotaan hiukan, härnäten vähän tulevan kannalta. Poika mumisi jotain itsekseen ja hieraisi nenäänsä Mikhailin niskaa vasten, pienesti.

Kyllähän sitä lopulta asiaan päästiin, pienen valmistelun sun muun jälkeen.
Rez hymähti ja aloitti pienen liikkeen, joka kuitenkin nopeutui tällä kertaa nopeammin kuin mitä hän yleensä. Mutta ei sitä nyt täällä viittinyt mitään hirveän pitkän aikaa olla. Sitä pitää vähän nopeammin tuunata kaikki. Mitä nyt, tämä tuntui kuitenkin hyvältä. Erittäin hyvältä, vaikka sitä oltii nopeasti tuunaamassa kaikkea. Poika ynähteli pienesti kun alkoi oma huippu tulemaan vastaan. Mikhailin äännähdykset, joskin hiljaisen oloiset sellaiset, olivat kiihottavaa kuunneltavaa. Oikeastaan, Rez piti toista kättään Mikhailin suulla, ettei toinen ääntelisi liikaa, tai siis ettei ääntelyt kuuluisi niin hirveästi ulkopuolelle.
Tämä oli kenties kiihottavinta mitä he olivat tehneet. Ja hauskaakin.

Seuraavaksi, sitten hiukan myöhemmin olisi laskeutumisen aika. Maurez katsoi torkahtelevaa Miksua hiukan. Toisella oli onneksi istuinvyö jo, niin ei tarvinnut sitä sille laittaa enää. Laskeutuminen alkoikin sitten. Mutta mieluummin kuin että se olisi sulavasti mennyt, oli kapteeni päättänyt tehdä jipon ihmisille ja laskeutui lentokoneen kanssa porrastetusti, mikä joka putoamisella muljati vatsanpohjassa. Rez nyt istui kaikessa rauhassa, eikä oikein välittänyt silleen hrveästi. Niin kauan kun ei ketään ala ilmoittamaan että varautukaa pakkolaskuun, niin ei ollut syytä alkaa panikoimaan mitään. Tosin, jotkut kiljaisivat joka pudotuksella, jotkut nauroivat ja näin...pois.. päin..

Kuuratukan hengitys takelteli ja sydän loikki aropupun lailla Rezin kiusatessa nuorempaansa kohti huippua. He etenivät tavallista nopeammin, eivätkä jääneet nautiskelemaan pienistä yksityiskohdista tunti kausiksi. Vaihtelu oli virkistävää ja kiinnijäämisen pelko toimi kirskikkana huipulla.

Kuuratukka tunsi, kuinka vanhemman pehmeät huulet kaartuivat hymyyn ja tämä liikutti härnäävästi lantiotaan hänen pakaroitaan vasten menemättä kuitenkaan pidemmälle.
Se oli samanaikaisesti sekä kiihottavaa että turhauttavaa.
Ensimmäisellä kerralla Miksu oli hieman pelännytkin 'seuraavaa' vaihetta, mutta nyt hän odotti sitä. Hän halusi tuntea Rezin sisällään, kuumana ja kovana.

"Valmis seuraavaan vaiheeseen?"

Hyväksyvä ynähdys karkasi nuorukaisen huulilta ja pian he aloittivat ratsastuksensa kohti täyttymystä. Kuuratukka ei onnistunut enää pidättelemään äännähdyksiään, joten Rez peitti kämmenellään hänen suunsa. Kämmenen iho maistui aavistuksen suolaiselta. Vanhemman tahti oli myös tavallista nopeampi, mikä sai uudet värähdykset kulkemaan nuoremman kehon läpi ja laukeamaan äkemmin.

Palattuaan istumapaikoilleen Mikhailin olo tuntui höyhenen kevyeltä ja aivoissa leijuili pilviä. Heidän pieni aktiviteettinsa oli hoitanut tehtävänsä, eikä kuuratukka enää jännittänyt loppulennon aikana~
Nuorukainen havahtui unestaan tuntiessaan ensimmäisen humahduksen. Silmät rävähtivät suuriksi ja hän painautui vaistomaisesti Reziä vasten tarraten hänen käsivarteensa kiinni.
"Putoammeko me?", Miksu kuiskasi suurisilmäisenä.


Lopulta lentokone tavoitti maanpinnan ja ryhtyi hiljentämään vauhtia rullaamalla kohti terminaalia.
Mikhailin huulilta karkasi helpottunut huokaisu, kun lentäjä kiitti matkustajia onnistuneesta lennosta ja toivotti tervetulleeksi uudelleen.
Valo sammui turvavyö painikkeesta ja matkustajat ryhtyivät kokoamaan tavaroitaan ja pukemaan ulkovaatteita ylleen.

Terminaalissa he suuntasivat ensimmäisenä matkatavaroiden palautushihnalle ja jäivät odottamaan tavaroitaan. Rezin tavarat tulivat pian, mutta Mikhailin tavarat viipyivät... ja viipyivät.
Lopulta kaikki tavarat oli viety, mutta Miksun tavarat puuttuivat. Tyrmistynyt nuorukainen joutui toteamaan, että hänen matkatavaransa olivat päätyneet väärään paikkaan.
Ilmoitettuaan asiasta Mikhail joutui alistumaan siihen seikkaan, että hän oli toisella mantereella pelkästään käsimatkatavaroidensa kanssa. Hänellä oli lompakko, kännykkä, passi, juomapullo ja huulirasva.

He olivat juuri kulkeneet porttien läpi, kun Mikhail oli kuulevinaan jonkun hihkuvan Rezin nimeä kotoisalla, venäläisellä korostuksella. Oli muutenkin outoa kuulla äidinkieltään puhuttavan ympärillään. Yhtäkkiä kuuratukkaa alkoi kovasti jännittää poikaystävänsä perheen tapaaminen ja hän tarttui Rezin kädestä kiinni.
"O-onko tuo perheesi?", hän kuiskasi viitaten kolmikkoon, joka seisoi noin viiden metrin päässä heistä.

"Emme tietenkään. Kukaan ei ole vielä ainakaan huutanut, varautukaa pakkolaskuun, niin ei tarvitse pelätä."
Rez vakuutteli, taputtaen Mikhailin kättä joka oli puristautunut hänen kätensä ympärille. Raukka. Tällaiset kapteenin ideat hauskasta vitsistä ei välttis ole kaikista kiva idea. Tai mukavaa ajanvietettä. Rez rauhoitteli parhaansa mukaan Mikhailia, ettei tämä alkaisi hyperventiloimaan tai alkamaan saamaan muita epämääräisiä kohtauksia. Ties vaikka pyörtyisi. Mitäs sitten?
No maan kamaralle päästiin, ja sitä mentiin odottamaan laukkuja ja muita sitten. Laukkuja saikin tavan mukaan odotella. Omat laukut tuli kohta. Kaksi mustaa laukkua, joista yhdessä oli pyörät, näin ollen sitä oli helppo vetää mukanaan eikä selkä rasittuisi, toisin kuin tämän yli-ison olkalaukun kanssa. Rez jäi odottelemaan Miksuttimen kanssa tuon laukkuja. ..niitäpä vaan ei kuulunut omistajalleen ollenkaan. ..ei yhtään. Olipa aavemmaisen tyhjää kun ei laukun laukkua pian ilmaantunut hihnalle ollenkaan. Venäläisnuorukainen kutristi kulmiaan ja marssi ensimmäisenä tiskille, ilmottamaan kadonneista matkalaukuista. Eikä se mitenkään ystävälliseen sävyyn mennyt. Päinvastoin. Hyvä ettei Rez uhannut vetää koko paikkaa oikeuteen kun noin lepsuja ollaan ettei laukkuja saada edes perille tarvittaessa. Nuorukainen paasasi hyvän aikaa, saaden itseensä kummeksuvia katseita.
Tosin se loppui kyllä siihen kun kuului iloisen pirtsakka ääni jostain päin terminaalia.
Vanhempi kaksikosta kääntyi ympäri, katselemaan väkijoukkoa. Pian kauempana näkyi loikkiva naishenkilö joka vimmatusti heilutti kättään, ja ennen kuin Maurez kerkesi sen kummemmin vastaamaan mihinkään Mikhailin esittämään kysymykseen, oli tämä nuori neiti loikannut jo hänen kaulaan ja rusentamassa hänestä ilmoja pihalle.
"Broidiii! Kerro kaaaaaaaaaaaaaaaaaaaikki siitä kurjasta koulusta jonne jouduit. Onko joku kiusannu sinua? Ei kai sentään. Noin pelottavan näköinen mörri kun olet! Ethän ole neitsyt enää? Ethän? Se olisi kamalaa. Häpeän silmät päästäni jos olet vielä neitsyt!"
"Ä-äägh. Sisko!"
Rez äännähti surkeasti kun happi ei meinannut kulkea.

"Päästähän veljestäsi irti, huulet sinertää jo."
Tuli taaempaa matala mies ääni. Rez tervehti isäänsä. Tässä hässäkässä Miksu parka oli joutunut vähän taka-alalle. Rez tervehti äitiään, isäänsä, ja siskoaan -uudestaan-, nyt kun tuo yli-innokas siskon kaltainen otus oli rauhoittunut vähäisen. Maurezin isä, oli raameikas. Kasvot olivat kuin kirveellä veistetyt, ja juron näköiset. Pienimuotoista partaa kasvoi leuassa, ja hiukset olivat siististi kammattu taakse, hiukan jo harmaantumaan päin olevat, tummat suortuvat. Silmät olivat väriltään vihreät. Vaatteetkin olivat siistit ja tasokaan oloiset. Radoslav oli miehen nimi.
Maurezin äitillä oli blondit pitkät hiukset, laitettuna ponnarille, ja sitten letietty vielä. Naisen silmät olivat kauniin harmaat ja muutenkin, rouva oli oikein ystävällisen ja äitimäisen oloinen. Jännä parivaljakko, verrattuna järkkymättömän oloiseen isipappaan.. Kokoeroakin oli puolitoista päätä melkein. Maurezin äiti, oli aika pieni. Hento. Äidin nimi oli; Idoya.
Maurezin sisko taasen oli sekoitus näitä kahta. Hiukset oli värjätty, tai niihin oli vedetty punaisia raitoja, väriltään ne oli samat kuin isällä.

Rez astui taaemmas, ja näin ollen toi Miksun esille selkänsä takaa. Poika parka tuli pällisteltäväksi. Isän arvioiva katse tuntui porautuvan läpi suoraan, vähän kuin miten Rezillä tekee, kun tämä antaa iiriksensä näkyä koko kansalle. Rosita oli ensimmäinen joka teki jotain. Iloinen kiljahdus ja nyt oli Miksun vuoro joutua kuolonhalaukseen.
"Sinä siis olet se pieni pakana joka vei pikkuveikan sydäme! Naaaaaw! Söpö! Jos en olisi kihloissa ottaisin omaksi!"

Rezin siskon suorittaessa lämminhenkistä tervehdystään Mikhailille jäi hetki aikaa tarkastella poikaystävänsä vanhempia.
Ei jäänyt epäselväksi keneltä nuorukainen oli perinyt komeutensa. Rezin isä, joka myöhemmin esittäytyi Radoslaviksi, vaikutti vakaalta ja järkähtämättömältä kuin kallio. Kuuratukka ei kuollakseenkaan uskaltanut arvella, kuinka tämä mies suhtautuisi siihen tosiseikkaan, että tämän ainoa poika seurusteli hänen, toisen pojan kanssa.

Siniharmaiden silmien utelias katse siirtyi miehen vierellä seisovaan naiseen, jolla oli sydämellinen hymy. Rezin äidin hymyillessä Miksu ei voinut olla vastaamatta hieman ujosti hymyilemällä. Esittelyjä suoritettaessa nainen esittäytyi Idoyaksi.
Sitten tuli hetki, jolloin Mikhailin kuului esitellä itsensä. Kuuratukka raotti huuliaan puhuakseen, kun Rosita syöksähti eteenpäin hihkaisten:
"Sinä siis olet se pieni pakana joka vei pikkuveikan sydäme! Naaaaaw! Söpö! Jos en olisi kihloissa ottaisin omaksi!"

Hämmentynyt nuorukainen lehahti punaiseksi korvannipukoitaan myöten, onnistuen änkyttämään vain epämääräisen tervehdyksen:
"H-hauska tutustua"

Kun pakolliset esittelyt oli hoidettu, he suuntasivat kulkunsa autolle. Rezin äiti kuului juttelevan Rositan kanssa siitä, mitä kaupasta pitäisi tuoda.
Mikhail kömysi takapenkille Rezin ja Rositan väliin. Maurezin sisko puhua pälpätti iloisesti koko automatkan kauppaan asti, päivitellen välissä Miksun matkatavaroiden kohtaloa.

Rez ja Miksu lähtivät mukaan kauppaan, mistä kaksikko osti jäätelöä. Mikhail valitsi makunsa mansikkatuutin ja nuoleskeli jäätelöään onnellisena. Paha vain, että hän onnistui pudottamaan tuutin syliinsä heidän palatessaan autoon.
"Voi ei!", kuuratukka henkäisi yrittäen pelastaa tuutistaan sen, mitä pelastettavissa oli. Se eu suinkaan ollut hänen ainoa huolenaiheensa: Hän oli juuri sotkinut ainoat puhtaat vaatteensa!
...Mikäs nyt neuvoksi?

Rez oli iloinen kun päästiin autolle. Se tarkoitti, vähemmän hässäkkää lentokentällä, ja enemmän hässäkkää kotona. Ennemmin kotona sentääs kuin jossain julkisella paikalla porukan kanssa. Ei siinä mitään, ei se häntä häirinnyt, mutta saattoi olla epätavallista Miksun silmissä, ottaen huomioon ettei hän tiennyt millaisessa perheessä toinen oli kasvanut, kun ei ole vanhempia tullut tavattua. Poika huokaisi kun he pääsivät istumaan autoon. Onneksi sentään ei tarvinnut pelätä mitään narkoleptisiä kohtauksia. ...vielä...
No kauppaan päästiin ilman kommelluksia ja sitä saatiin aloittaa ostosten teot. Tai siis, Rosita ja Rezin mamma hoiti sen homman. Iskä jäi autoon odottamaan, tai siihen kaupan ulkopuolelle hölpöttämään joittenkin random tyyppien kanssa jotka tämä tunsi entuudestaan. Rezin ja Miksun sokerihammasta kolotti, joten he päättivät lämpimän sään takia ostaa jäätelöä. Tai Rez tarjoaisi moiset tälle hänen suloiselle seuralaiselle.
Miksu tahtoi mansikkajäätelöä. Hän itse otti päärynää. Irtojätskit oli muutenkin nannaa. Rez katsoi Mikhailin onnesta säteileviä kasvoja tuon syödessä jäätelöään. 'Söpö..' oli kaikki mitä herra saattoi ajatella. Oli täysi työ olla glomppaamatta nuorempaa poikaa, kun tuo niin iloisena jäätelöä mutusti.

Matka jatkui kotiin päin.
Mutta ei ilman kommelluksia. Miksu onnistui sotkemaan vaatteensa jäätelöön, ja oli niin sydäntäsärkevän surkean näköinen kun jäätelökin oli enemmän tai vähemmän kärsinyt. Ei tuollaista voinut syödä.. ainakaan Rez ei antaisi Mikhailin moista syödä. Hän otti toiselta pois sen lopun tötterön, ja antoi omansa tilalle, mikä ei ollut kärsinyt, ja josta oli vielä päälle puolet jäljellä. Herra oli oikea nautiskelija. Sen nyt huomasi petipuuhienkin yhteydessä.. köhköh. Rez vain hymyili Mikhailille ja suukotti tuon ohimoa.
"Saat lainata minulta vaatteita, kunnes nuo on puhdistettu."
Vanhempi selitti.
Rezin iskä teki autolla hienon < -kurvin kun näki taustapeilistä hellyydenosoitukset..

//Miten mie olen voinut muka koko ajan kattoa, että se olis Sun vuoros D: *nolo* joo, mua saa hoputtaa xD\\

Kuuratukka katsahti Maurezia kysyvänä, kun tämä otti hänen turmeltuneen tuuttinsa, mutta hymyili saadessaan toisen tilalle.

"Saat lainata minulta vaatteita, kunnes nuo on puhdistettu"

Kuuratukka hymyili kiitollisena ja inahti pienesti auton tehdessä äkkiliikkeen, jonka ansiosta jäätelöä joutui vanhemman pojan poskelle - minkä Miksu tietenkin tunnollisesti lipaisi pois sen kummempia ajattelematta, aiheuttaen autolle pari lisä kurvia.
"Kiitti", Mikhail virnisti ja keskittyi tuhoamaan Rezin jalosti luovuttaman päärynä-jäätelön. Sekin kuului hänen lemppari-makuihinsa~

Loppu ajomatka sujuikin kommelluksitta, vaikka Miksusta oudosti tuntuikin, että Rezin isä vilkuili epätavallisen tiuhaan takapenkille taustapeilinsä avustuksella.
Ehkä hän vain kuvitteli... //...not xD\\

Radoslav ajoi tyylikkäästi Rezin kotitalon pihaan ja pieni perhe purkautui autosta pihamaalle. Kaikkien avustuksella vanhemman nuorukaisen tavarat saatiin kannettua joutuisasti sisälle. Mikhailin pää näytti pyörivän lähes 360-astetta, kun hän koetti nähdä kaiken mahdollisen samaan aikaan.
"Missä sinun huoneesi on?", Mikhail kysyi Reziltä uteliaana.
Ja missä hän itse yöpyisi? Lisäksi hän enemmän kuin mielellään vaihtaisi päältään pois jäätelöstä tahmeat vaatteet..

Rez nyt katteli maisemia niin ei heti ensimmäisenä kiinnittänyt huomiota isäänsä, joka tuijotti tiuhaan tahtii taustapeilistä takapenkille. Kotipihalle kun päästiin, nuorukainen nousi autosta ja katseli ympärilleen. Venytteli ja raapi päätään. Ah. Mikään ei ollut muuttunut. Poika katsoi sitten Miksua, joka uteliaana katseli ympärilleen, näköjään yrittäen nähdä mahdollisimman paljon kaikesta samaan aikaan. Reziä hymyilytti. Höntti.
"Hissuksee, hei. Kerkeet näkemää kaiken moneen kertaan vielä."
Maurez naurahti ja pörrötti nuorempansa tukkaa. Hehän olisivat täällä ainakin pari viikkoa, joten Mikhail kerkeisi hyvin katsomaan paikkoja läpi monen monta kertaa! Ei tarvitsisi panikoida sen suhteen.
Talo oli omakotitalo. Aika iso sellainen. Kahdella kerroksella, viidellä makkarilla, olohuoneella, kahdella kylppärillä ja parilla vessalla, keittiöllä ja kellarilla. Rez asusteli kellarissa. Se oli hänelle rempattu huoneeksi. Ihan vain sen takia, että sielä oli tilaa pienelle skeittirampille, millä saattoi harjoittaa trickejä. Koko kellari oli oikeastaan avara. Sielä oli iso sänky, kirjoituspöytä, pari vaatekaappia, TV ja tietokone, hänelle hommattuna. Ja sitten loput neljöistä oli Rezin omalle privaskeittirampille tehty. Sängyllä istuskeli muutama nalle, erillaisia pehmoeläimiä ja seinillä oli julisteita, valokuvia ja muutama taulu.
Seinällä oli myös hylly, jossa oli muutama pokaali ja mitali. Muutamasta skeittauskisasta voitettuja nekin. Ei hän ikinä niistä pröystäilly, eikä kyllä koskaan kertonukaan kenellekään yhtään mitään niistä.. Voi olla että hän oli unohtanut kokonaan voittaneensakin tuollaisia (niiku oli tehnyki..)

Rez heitti laukkunsa sängylleen ja meni sitten vaatekaapilleen.
Jotain puhdastahan Miksu tahtoi päällensä. Kaapista löydettiinkin, hänelle pieneksi käynyt, t-paita ja housut -jotka olivat hänelle enemmänkin shortsit, mutta Miksun päällä ne olisivat varmasti enemmän caprit. Tietty ne olisivat vähän isot näin muutenkin, mutta eiköhän ne passaisi siksi aikaa, kunnes nuo vaatteet saisi pestyä.
Rez jäikin sitten katselemaan, pervohko virne naamalla, kun Miksu vaihtoi vaatteita~ Hahaa.

Mikhail yllättyi hieman, kun he lähtivat laskeutumaan portaat alas päästäkseen Rezin huoneeseen. Hän oli aavistuksen kateellinen huomatessaan, että vanhemman pojan huone oli melkein kaksi kertaa hänen kotona olevaa huonetta isompi.
Kuuratukka ryhtyi välittömästi nuuskimaan huonetta. Valokuvien kohdalla hän ei voinut olla hymyilemättä söpölle kuvalle pikku-Rezistä.
"En tiennyt, että sinä kilpailet", Miksu ihmetteli ääneen ja käänteli yhtä palkinnoista pienissä käsissään. Pysti oli skeittailusta, mistäpä muustakaan. Kyseinen laji oli huoneessa hyvin edustettuna.
"Opettaisitko minua ehkä skeittaamaan joskus?", Mikhail kysyi toiveikkaana ajatuksen pulpahtaessa ohimennen hänen päähänsä.

Rez kuului kolistelevan vaatekaapilla ja pian tämä olikin löytänyt pienemmälle sopivat vaatteet. Mikhail laski vaatekappaleet sängylle siksi aikaa, että saattoi riisua omansa. Hän oli juuri riisunut paitansa, kun hän huomasi Rezin tuijottavan häntä leveä virne naamallaan, nauttien selvästi näkemäänsä.
Miksu tunsi kasvojensa punehtuvan tahtomattaankin ja hän naurahti pienesti.
Paita oli melko iso, vaikka se olikin jäänyt Rezille jo pieneksi ja pyrki jatkuvasti valumaan jommalle kummalle olkapäälle. Helma onneksi ylsi pepun päälle peittäen housujen reunan, joka tuntui roikkuvan naurettavan alhaalla (minkä sille mahtoi, että omisti kapean vyötärön?) Housujen lahkeet ylsivät hieman polven alapuolelle, mutta tuntuivat mukavilta.
"Perheesi vaikuttaa mukavalta", Mikhail tuumi varovasti ääneen ja taitteli likaiset vaatteensa huolellisesti vuoteelle. Ne pitäisi viedä jossain vaiheessa pesuun.
Kuuratukka kipusi vuoteelle ja Rezin sylkkyyn.
"Väsyttääkö sinua?", hän kysyi ja siveli vanhemman nuorukaisen untuvaisen pehmeitä niskavilloja- ja hiuksia. Mikhail rakasti Rezin silkkisten hiusten tuntua sormissaan.

"Kilpailin. Se vähän jäi kun lähdin opiskelemaan."
Rez sanoi, hymähtäen. Niin. Silloin se vähän jäi. Eikä hän niinkään jaksanut kilpailla. Liian vauhdikasta. Ja jos totta puhutaan, hän oli muutamaan otteeseen jopa nukahtanut paikan päällä. Ja.. no, silloin oli diskaus tapahtunut, kun herra ei koskaan ilmestynyt. No, ei se vaarallista ollut. Tosin oli siinä sitten vähän selittämistä perheellekin, minne oli jääty. Tosin nämä ymmärsivät kyllä kun tiesivät poikansa sairaudesta, mutta silti heitä kyllä vähän kyrpi, seistä sielä, eikä nähdä häntä.. Mutta olivat he antanee anteeksi. Rez istahti sängylleen. Toisen kysymys yllätti. Positiivisesti, mutta yllätti. Hän ei tiennytkään että Miksu olisi kiinnostunut skeittaamisesta. Rez virnisti.
"Voin toki. Voidaan mennä takapihalle. Sielä on ihan tarkoitetut tilat sitä varten. Tämä tässä on vain pientä."
Rez sanoi, nikkaten sisällä olevien ramppien suuntaan. No eihän ne mitään korkeita voineet olla, kun muuten olisivat katosta menneet läpi. Joten tässä saattoi pieninä temppuja harjoitella. Takapihalla oli pieni alue tarkoitettu yksin omaan skeittaamiseen, mitä nyt sinne sai kävellä vähän matkaa. Äiti kun ei tykännyt siitä miten se rumenti takapihaa. Oikeastaan ramppien ja pihan väliin oli istutettu puita, muodostamaan aidan.
Rez ihaili kaikessa rauhassa Mikhailin paljasta pintaa tuon vaihtaessa vaatteita. Eikä se näyttänyt Mikhailia häirittävän hirveästi. Vanhempi nojaili pienesti polviaan vasten, leuka kättä vasten. Hmm. Vaimoke♥

"Pitääkin sanoa heille."
Rez naurahti kun Miksu kehui hänen perhettään. Ei hän nyt niin erikoisena ja mukavana pitänyt perhettään. Sellainen perus. Jota rakasti joka säällä. Vanhempi saikin sitten suoristautua istumaan kunnolla, kun Miksu kipusi pedille ja hänen syliin. Rez kietoi molemmat kätensä toisen ympärille. Toinen käsistä asetettiin nuoremman takamukselle ja toinen hiipi paidan helman alle, silittämään vatsan pehmoista ihoa. Sormet kutittelivat niskaa ja Rez melkein kehräsi siinä. Ainakin hymy oli tyytyväine ja mairea.
"Vähän.. itteäsi?"
Maurez kysyi, katsoen toista, hipaisten nuoremman nenää omalla nenällään. Sen jälkeen painoi huulensa Mikhailin huulia vasten, suloiseen suudelmaan tämänkin syventyi. Rez antoi kielensä tutkia toisen suuta. Hän ei ikinä kyllästyisi..

"..Ymmärrän", Miksu vastasi Rezin kerrottua kilpailemisen jäätyä opiskeluiden myötä.

Nuorempi näytti aavistuksen hölmistyneeltä, kun Maurez totesi huoneessaan olevan radan olevan vain jotain pientä ja varsinaisen sijaitsevan ulkona.
Vai että oikein oma ramppirata? Kuuratukka halusi ehdottomasti nähdä sen, mutta myöhemmin. Olihan heillä tässä pari viikkoa aikaa tehdä yhtä sun toista~
Sisällä sijaitsevassa ramppiradassa oli ainakin se hyvä puoli, että siinä pystyi skeittamaan kesät, talvet.
"Minä en ole eläessäni sitten skeitannut", kuuratukka varoitti näyttäen aavistuksen nololta. Hänen perheensä oli aina ollut musiikkiin keskittyvää sorttia, joten...
Rez joutuisi todennäköisesti opastamaan häntä kädestä pitäen. Lisäksi tämä näytti yllättyneen positiivisesti kysymyksen kuullessaan, joten tehtävä tuskin olisi hirvettävän epämiellyttävä~

"Vähän.. itteäsi?"
"Ei mitenkään älyttömästi.. Sitä tavanomaista matka-uupumusta", nuorempi vastasi ja hymyili Rezin sipaistessa nenällään hellästi hänen nenuaan ennen kuin liitti heidän huulensa yhteen herkulliseen suudelmaan.
Rez maistui mansikkaiselle ja jollekin, jonka kuuratukka oli oppinut tulkitsemaan vanhemman ominaismauksi. Tyytyväinen ynähdys karkasi tahtomattaankin nuoremman kurkusta ennen kuin hän ehti sitä estää. Ei sillä, täällä kukaan ei ollut kuulemassa~

Mikhailia lähes hävetti oman kehonsa innokas reagointi Rezin kosketukseen.
Vastahan he olivat harrastaneet tuhmuuksia lentokoneessa, joten luulisi vartalon olevan jotenkin... turruksissa tai jotain...
Mutta ei.
Vanhemman vilpoisat kädet sivelivät hänen vatsaansa aiheuttaen väristyksiä, jotka saivat ihon herkistymään entisestään. Kuuratukka tunsi poskiensa punehtuvan ja hengityksensä takeltelevan-

"Aaawww~", kuului portaikosta.
Miksu oli vähällä pompata silkasta säikähdyksestä ilmaan ja olisi varmasti tehnytkin niin, ellei Rezillä olisi ollut niin tukeva ote hänestä.
"Jatkakaa vain", kuului Maurezin isosiskon huvittunut ääni: "Tulin vain ilmoittamaan, että sauna on lämmin, jos te haluatte käydä huuhtomassa pitkän matkan pölyt itsestänne~"
Niine hyvineen virnuileva tyttö katosi portaikkoon.
Kuuratukka katsahti Reziä kysyvänä.

Kyllähän Rez opettaisi. Enemmän kuin mielellään. Ei ketään ollut seppä syntyessä, joten ei Miksun tarvinnut olla nolona siitä hyvästä. Miehen alku vain hymyili. Ei ollut mitään pelättävää. Rez vaikka sitten ihan kädestä pitäen pitäisi toisen pystyssä. Vanhempi hymyili itsekseen. Pitäisi vain saada Miksu laudan päälle ensin.
Rez nautiskeli Miksun läheisyydestä. Antoi kielensä luikerrella toisen kieltä vasten ja maistella nuoremman ihanaa makua, joka oli hyvin addiktoivaa. Pakko oli myöntää. Maurez olisi varmasti jatkanut pidemmällekin. Sillä Miksu ei ollut ainoa jonka keho keksi alkaa reagoimaan omiaan. Siitä ei kovin kauaa ollut kun he viimeksi tosiaan, olivat nauttineet kiellettyä hedelmää, mutta ei se uusintaa estäisi ottamasta. Rezin käsikin luikersi ylemmäs nuoremman paidan alla, mutta ennen kuin mitään "vahinkoa" kerkesi tapahtumaan, kuului jo himmeää aawwittelua rappusten yläpäästä. ihana pieni lemmenpesä poksahti siinä. Ja Rez katsahti ylös siskoonsa joka virnuili leveästi rappujen yläpäässä. Vanhempi pojista mulkaisi sisartaan, toisen vain kikatellessa. Jaa.. Sauna. No mikä ettei. Ei tänään tarvitsisi hirveästi säätää mitään muutenkaan. Huomenna hän voisi näyttää paikkoja vähän Mikhailille ja silleen.
"Haluatko mennä pesulle?"
Rez kysyi sitten lopulta. Jostain löytyisi varmasti jotain mukavaa vaatetta toiselle päälle, pesulla olun jälkeen. Poika suukotti Miksun poskea, korvan alusta ja itse korvaa. Kevyesti näykättiin Mikhailin korvanlehteä. Mmh..
"Sen jälkeen on oletettavasti ruoka.."
Rez tuumasi, katsoen sitten kelloa. Jep. Sen jälkeen pääsisi syömään. Ah. Äitin ruoka oli parasta ikinä! Maurez nousi ylös, Mikhail sylissään, mutta laski tuon sitten lattialle, omille jaloilleen. Itselleen haettiin puhdasta vaatetta, joka olisi rentoa (niinkuin hänen vaatteensa ei muuten olisi), jotka voisi vetää päälleen sitten saunan jälkeen. Kyllä hän ehdotti muuta vaatetta poikakaverilleki.

Saunaan mentiikin sitten. Miksulle hommattiin pyyhe ja sitten toinen vietiin peseytymään.
Rez vaikutti vaihteeksi vievän rentoutumisen jälleen uudelle tasolle. Jopa saunassa tää näytti melkein nukkuvan. Maurez katsoi Mikhailia. Vanhempi hivuttautui lähemmäs, ja antoi salakavalasti suukon toisen ohimolle.
"Näytän huomenna paikkoja, vai haluaisitko jo tänään päästä kiertelemään?"
Poika kysyi nuoremmalta.
Sen aikaa kun pojat saunoivat Radoslav avitti keittiössä vaimoaan. Hän ei oikein tiennyt miten olisi suhtautunut tähän, että poika oli poikiin päin kallistuva.. ja... ja... no.. Hän nyt katsoisi. Hän voisi vaikka sijoittaa Miksun toiseen huoneeseen nukkumaan. Kuullosti hyvältä idealta.

"Haluatko mennä pesulle?" Rez kysyi, vaikka vastaus taisikin jo näkyä nuoremman kasvoilta, joille oli kohonnut haaveellinen hymy. Siitä olikin aikaa, kun hän edellisen kerran oli käynyt kunnon venäläisessä saunassa~
Kuuratukka lähes hyrisi odotuksesta, kun hän ajattelikin asiaa. Ajatustoiminta katkesi Rezin kylväessä suukkoja hänen poskelleen ja siitä ylös kohti korvaa, jota nuorukainen näykkäisi kevyesti aiheuttaen miellyttäviä väristyksiä. Nuoremman silmät olivat asteen tummammat. Hän tosiaan oli sen kylmän suihkun tarpeessa!
Maurez arveli, että saunan jälkeen tarjoiltaisiin varmaan ruoka. Vanhemman äänensävystä saattoi päätellä tämän odottavan kyseistä tapahtumaa kovasti.
Ei ollut kotiruoan voittanutta~

Mikhailille hankittiin pyyhe, minkä jälkeen kaksikko suuntasikin kulkunsa saunaan.
Kuuratukka ei voinut kuin ihmetellä Rezin ilmiömäistä rentoutumiskykyä. Löylyn heittämisen jälkeen vanhempi nojaili rennosti seinää vasten ja näytti lähes nukkuvan.
Nuorempi taas istui lauteilla polvet leuassa asti kiinni ja käsivarret säärien ympärille kierrettynä. Vaikka hän olikin nähnyt Rezin monesti alasti, kuuratukkaa itseään alastomuus ujostutti hieman. Mikhailin oli kuitenkin myönnettävä, ettei hän ikinä kyllästynyt katselemaan vanhemman täydellistä vartaloa.

Miksu hymyili katsellessaan poikaystäväänsä vaivihkaa ja päätti lepuuttaa itsekin hetken silmiään. Saunan lämpö sai lihakset rentoutumaan ja mielen tyhjentymään.
Siniharmaat silmät rävähtivät auki, Maurezin painettua vaivihkaisen suukon hänen ohimolleen.
"Jos mentäisiin huomenna?", Mikhail sanoi lopulta hetken mietittyään. Yöunien jälkeen maailma näyttäisi varmasti paljon kirkkaammalta~

"Hei Rez?", kuuratukka aloitti hieman epäröivällä äänellä ja katsahti vierellään istuvaa nuorukaista: "Kuinka luulet vanhempiesi reagoivan uutiseen? Siis siitä, että me seurustelemme?"
Miksu kurottautui ottamaan kauhan käteensä ja heitti lisää löylyä niin että sihahti.

Käristettyään nahkaansa tarpeeksi he siirtyivät pesutiloihin.
"Kaipaatko selänpesu-apua?", kuuratukka kysyi.

Rez huokaisi kun vettä sihahteli kiukaalla. Mikhail nautti saunasta myöskin. Se oli tärkeää. Poika hymyili itsekseen ja hieroi nenäänsä toisen korvan taustalle.. Toinen tuoksui hyvältä. Jopa saunan hikisenä. Hih.
"Selvä."
Poika vastasi ja nuolaisi siroa kaulaa kielenkärjellään. Huomenna voisi mennä kiertämään paikkoja vähän tarkemmin. Voisi opastaa vähän skeittauksessakin. Niitä perusjuttuja vaikkapa. Temppuja hän ei alkaisi opettamaan, ennen kuin toinen osaisi pysähtyä ilman että lentäisi nenälleen. Ai niin. Piti opettaa kaatumaan oikein myös. Poika hymyili. Pitäisiköhän vielä hommata iskarit? Vaikkapa tyyny vatsan ja tyyny pepun alle? Kypärä ainaskin ja muutki suojat jottei tapahdu mitää hirveetä. Eihän hän nyt toista tahtonut tapattaa.
"Hmm? No.. iskä on vähän vanhanaikainen.. mutta äitin pitäisi ottaa aika lunkisti.. sisko nyt ainaski ottaa, ettei sen puoleen. Varmaan jo selittämässä keittiössä niille miten mennään naimisiin ja hommataan läjäpäin muksuja ja koira."
Rez naurahti.
Keittiössähän Rosita selittikin innoissaan kaikkea mitä suunnitteli poikien pään menoksi. Siihen liittyi häät ja muksut ja koira.. sekä iso kakku. Isä istui kalpeana pöydän ääressä ja äiti vain kokkaili.
Rez taputti Miksun päätä.
"Älä murehdi, okei? Kyllä se siitä."

Seuraavaksi eksyttiin pesulle.
Rez huuhtoi hikeä iholtaan pois ja pesi hiuksiaan, tai oikeastaan vain kasteli niitä. Kunnes päätti alkaa ettimään jostain jotain shamppoon kaltaista, jotta saisi nämä haituvaisensa pesastua. Poika katsahti Miksua tuon ehdottaessa selänpesua. ...Nyökäten hän suostui siihen. Hän näytti missä harja ja saippua oli, ja sitten kääntyi ympäri, antaen Miksun tehdä taikojaan hänen selällään.

Kuuratukka hymyili pienesti ja otti harjan ja saippuan kapoisiin käsiinsä.
Huolellisesti hän levitti vaahtoavaa pesunestettä pidemmän nuorukaisen selkään ennen kuin ryhtyi huolellisesti pesemään tuon selkää. Niska, hartiat, olkapäät, selkä, alaselkä ja niin edelleen. Miksu nautti hommasta, sillä se tarjosi hänelle tilaisuuden tutkailla Rezin selän vahvoja lihaksia ja tehdä jotain toisen hyväksi.

Peseydyttään he huuhtelivat itsestään saippuajämät ja suunnistivat pieneen pukutilaan.

Mikhail kuivasi itsensä huolellisesti pyyhkeellä, ennen kuin ryhtyi pukeutumaan.
Hämmästyksekseen nuorukainen kuitenkin löysi paikalta, johon oli riisunut vaatteensa ennen saunaan menoa, täysin toiset vaatteet. Kuuratukka kohotti epäröiden röyhelöisen t-paidan, joka oli söpön vaaleanpunainen.
Vaatteet kuuluivat epäilemättä Rositalle, Rezin siskolle, mutta Miksulla ei näyttänyt olevan muita vaihtoehtoja.
"Älä sitten naura", hän varoitti pidempää nuorukaista.

Täysin tietämätön, että Rosita oli suorittanut vaatteiden vaihdon tahallaan, kuuratukka pukeutui tyttömäiseen asukokonaisuuteen hennosti punastellen. Vaaleanpunainen röyhelöpaita, lyhyt valkoinen hame, pitsiset pikkupöksyt ja valkoiset stay-upit, sievine pitsireunuksineen.
Miksu nyki helmaa alas kiusaantuneena ja vältteli katsomasta Maureziin päin.
"Yritän hiipiä takaisin huoneeseeni ilman, että he näkevät minut", kuuratukka sanoi hiljaa ja häntä kauhistutti ajatuskin siitä, miten appi-vanhemmat reagoisivat näkyyn.

Rez oli taivaassa, Miksun alkaessa pestä hänen selkäänsä. Olihan se itse hyvin hankalaa yrittää omaa selkäänsä pestä kun käsi ei taivu tarpeeksi, saatikka sitten veny. Mutta kun joku muu sen pesi, teki melkein mieli alkaa kehräämään. Poika hymisi tyytyväisyyttä, ja nautti. Kaikessa rauhassa tosiaan nautti. Hän sitten pesi Miksun selän ihan vain vastapalveluksi. Antaen muutaman pienen pusun toisen niskaan ja hartoille siinä samalla. Mikhail oli pieni namupala ♥
Pesun jälkeen mentiin sitten pukeen päälle. Rez kuivaili itseään, eikä silleen huomioinut Miksun ahdinkoa vaatteitten suhteen. Kun toinen kehotti olemaan nauramati, poika vain hymähti jotain myöntymisen merkiksi, kun hänellä vielä oli päänsä yli pyyhe, hänen vetäessä omia housuja jalkaan. Mitä Miksu sääti, sitä hän ei tiennyt. Nuorukainen hymähti hiukan.
Kun hän oli ne saanut jalkaansa, ja siirsi pyyhettä pois näkö kenttänsä edestä, hän katsoi Miksua. Ja pysähtyi siihen. Rosita oli selvästi käväissyt antamassa vaatetta pikkuveljen poikakaverille lainaan. Rez nielaisi ja jäi tuijottamaan kuuratukkaa. Helvetti kun tuo näytti hyvältä! Pieni sievä puna nousi vanhemman pojan poskille, tämä rykäisi hiukan ja koetti saada ajatuksiaan toisille raiteille, ettei tapahtuisi pienimuotoista vahinkoa..
Mikhail menisi naisesta koska tahansa, tämä ajatteli, mutta päätti pitää suunsa kiinno jos vaikka nuorempi loukkaantuisi moisesta huomion osoituksesta. Poika keräsi paidan käsiinsä pyyhkeen kanssa. Hän ei pukisi mokomaa päälle. Housut riitti ihan hyvin, kun oli niin lämmin olo muutenkin, ja kun Miksu vielä noin pukeutui, niin tulihan sitä samperin kuuma!

"...Höpsis! Näytät... ...tuota.. hyvältä noin."
Rez sanoi, raapien takaraivoaan, hitusen nolona. Olihan tämä. Ei hän tiennyt että omasi moisia fetissejä. Tietenkin, Mikhail oli hänen vaimoke, mutta siis näin.. yleisesti. Poika vilkaisi nuorempaa silmäkulmasta. Oli vähän vaivautunut olo. Kas kun Rosita ei ängennyt meikkaamaan nuorempaa poikaa vielä, jostai ihmeellisestä syystä minkä vain isosisko voisi keksiä..
"Poi-jaaat! Syömään! Uuh! Nuo näyttää tosi hyvältä sinun päälläsi! Äiti, Mikhail on söötti!"
Rosita huuteli poikia syömään, avaten oven muina naisina, sen kummempia ajattelematta ja sitten totesi vielä Miksun näyttävän hyvältä -iloisen huudahduksen kanssa. Piti vielä äiti sotkea mukaan tottakai, Rez länttäsi käden naamalleen. No.. Ruokaa yay!
"...Tule, mennään syömään. Sitä paitsi ollaan neljän seinän sisällä, ei täällä mitää pahaa tapahdu."

Kuuratukka olisi halunnut sillä hetkellä vajota maan alle silkasta häpeästä, kun Rosita äkkiä tempaisi oven auki ja marrsi sisään muina miehinä.
Eikä tyttö näyttänyt olevan moksiskaan nähdessään veljensä 'ystävän' pukeutuneen tytöksi, vaan kehaisi hämmentyneen nuorukaisen ulkonäköä ja ilmoitti ruoan olevan valmiina.
Mikhail rykäisi ja huomasi yhtäkkiä naulassa roikkuvan aamutakin. Se taisi kuulua Rezin isälle, koosta päätellen, mutta nuorukainen puki sen silti ylleen.
Hänellä ei ollut harmainta aikomustakaan saapastella appi-vanhempiensa eteen vaaleanpunaisissa röyhelöissä!


Rezin äidin tekemä ruoka oli herkullista.
Ruokapöytä näytti lähes notkuvan ruoan painosta ja nainen tuputti heille ruokaa minkä ehti.
"Teidän pitää saada lisää lihaa luittenne päälle!", nainen hössötti ja tökki kuuratukan kylkeä: "Sinäkin Mikhail olet pelkkää luuta ja nahkaa! Pari lisäkiloa ei olisi ollenkaan sinulle pahitteeksi!"


Ruokailun jälkeen Rosita nykäisi Miksun mukaansa huoneeseensa ja läimäytti virnistäen oven kiinni Rezin nenän edestä.
Kuuratukka katsahti innosta pihisevää tyttöä kysyvänä.
"Mitä pidät vaatteista, jotka jätin sinulle?", Rosita kysyi silmät säteillen.
"Mit-?", Mikhailin leuka loksahti: "Sinä jätit? Missä minun vaatteeni ovat?"
Rosita ei kuunnellut nuorukaista, vaan istutti tämän peilipöydän ääreen.
"Minä olen aina halunnut pikkusiskon", tyttö höpötti ja kaivoi huulikiilteen esiin laatikkonsa kätköistä: "Eikä Maurez ole niin tyttömäinen, että tämän voisi meikata. Sinä sen sijaan~ Sano "Aa""
"Aa", Miksu toisti automaattisesti ja tyttö sipaisi nopeasti hennon vaaleanpunaista huulipunaa hänen huuliinsa.
Rosita virnisti ja kaivoi seuraavan välineen esiin.
"No niin ja silmät kiinni~ "

Rositan käsittely kesti kymmenisen minuuttia, jonka aikana Mikhail meikattiin (ripsi- ja luomiväri, rajaukset jne) sekä hiuksia pörrötettiin ja laitettiin hieman. Kuuratukka ei tiennyt itkeäkö vai nauraa nähdessään peilikuvansa.
Hän näytti ihan tytöltä.
"Olet niiiiin söpö!", Rosita henkäisi ja taputti käsiään innostuneena yhteen. Sitten hän tuuppasi nuorukaisen ulos huoneestaan.

Pettymys melkein paistoi naamalta, hänen ihanan pikku namupalasensa peittäessä ihanat pienet sulonsa aamutakilla. Suurella aamutakilla.. joka kuului hänen isälleen. Rez nojasi seinää vasten, pää painuksissa. Dääm. Hänen herkkunsa oli piilossa.. Tosin hyvä vain. Miten hän mukamas selviäisi koko iltaa, kun hän tiesi mitä Miksulla oli päällä? ..Nielaisu. Tästä tulisi tuskallinen ilta. Hänen ja halujen valtataistelujen keskellä, mielessä. Rez haroi hiuksiaan taakse. Pitäisi vain yrittää pitää itsensä kurissa.

Syömään päästiin. Iskä sentään oli ottanut lunkisti kun Miksulla oli kylpytakki päällä. Onneksi, oli ollut Miksulta viksu idea vetää takki päälle, jottei Isipappa saisi sydänkohtausta itselleen. Toine jopa jutteli tyytyväisenä Mikhailin kanssa. Siihen asti kunnes Rez sanoi että poika nukkuisi hänen huoneessa. Iskä sai maidot vääräänkurkkuun, mutta Rez selitti että Miksu nukkuisi hänen sängyssä.
Rez söi kuin pieni poni. Paljon. Ja naureskeli välillä jutuille mitä perheessä puhuttiin ja näin, nukahtikin kerran.

Rez seurasi Rositaa ja Miksua, noiden kävellessä huoneelleen. Mitä nyt Rez ei päässyt kovin pitkälle kun sai oven nenälleen. Poika törmäsikin hienosti oveen ja piteli nenäänsä sen jälkeen, yrittäen kuunnella oven läpi jotain. No ei mitään. Poika tuhahti.
Hän jäikin sitten odottamaan ulkopuolella. Olipa pitkäveteistääääääägh! Odottaaaagh! Mitä kamalaa Mikhailille tehtiin!? Rosita oli pelottava kun sille päälle sattui. Toivottavasti Mikhail ei saisi hirveitä traumoja.. Rez nousi ylös ja meinasi jo koputtaa kun ovi aukesi ja jotain tyrkättiin ulos ovesta, suoraan hänen syliin.
"Ööhm..."
Rez tuijotti Miksua pitkään. Toinen näytti.. kauniilta ja jotenkin nukkemaisen ihastuttavalta. Poika nielaisi. Puna nousi yhtäkkiä kaulasta aina hiusrajaan asti ja poika sai nostaa käden nenäänsä peittämään. Hittovieköön! Miksu oli kuin märästä unesta! Rez joutui karkaamaan paikalta, jotta saisi nenäänsä paperia jostain! Rosita nauroi päätänsä irti, ennen kuin Miksu karkasi minnekään, ja varsinkaan Rezin perään, isosisko nappasi vielä pikkuveljen poikakaveria kädestä, nykäisten tätä hellästi sisälle huoneelle.
"Pistä tämä päälle kun menet nukkumaan~ Tulee mukava yö."
Rosita virnisti, vinkaten silmäänsä. Hän antoi Mikhailille vaatemytyn -läpinäkyvää kangasta olevan baby doll- vaatteen, mikä kyllä saisi miehen hyrräämään- jonka sisälle oli vielä nakattu kondoomipaketti. ..tuskin niitä tarvittii, mutta hyvää vihjailua. Rosita lähettiki Miksun sitte poikakaverinsa perään, joka könysi hissuksee jo kylppäristä pois, paperitupot nenässä...

Oven auettua kuuratukka tunsi törmäävänsä johonkin lämpimään, tutun tuoksuiseen hahmoon.
Miksu kohotti varovaisesti katseensa.
Rez tuijotti häntä kuin puulla päähän lyötynä ennen kuin punastui rajusti ja läimäisi käden naamalleen. Mikhail säikähti hieman - ei kai hän sentään niin kamalan näköinen ollut?
Ennen kuin nuorempi ehti kissaa-sanoa, Maurez ryntäsi tiehensä.
"Rez!", kuuratukka henkäisi ja säpsähti jonkun tarttuessa hellästi, mutta silti yllättävän tiukasti, hänen käsivarrestaan.

"Pistä tämä päälle kun menet nukkumaan~ Tulee mukava yö.", Rosita ehdotti ja työnsi epämääräisen mytyn hänen syliinsä.
"Häh? K-kiitos..."
Miksu nyökkäsi pienesti, jäämättä sen paremmin tutkimaan lahjan sisältöä ja riensi poikaystävänsä perään.

Mikhail puristi Rositan antaman paketin rintaansa vasten ja löysi Rezin kömyämästä ulos vessasta. Nuoremman kasvoilla oli hämmentynyt ilme ja hetken hän epäröi.
"...Rez?", kuuratukka kysyi varovaisesti ennen kuin käveli lähemmäksi koskettaen kevyesti poikaystävänsä poskea sormillaan: "Oletko kunnossa?"
Pidemmän nuorukaisen kasvot punoittivat yhä aavistuksen ja tämä sai nuoremman rypistämään kulmiaan.
"Onko sinulla kuumetta?", hän kummasti tajuamatta vieläkään aiheuttaneensa tilanteen itse. Kuuratukka oli unohtanut saunatakkinsa Rositan huoneeseen ja hän oli liian huolissaan Rezistä edes muistaakseen koko asiaa.

Maurez oli saada kohtauksen kun Miksu oli juossut perään ja sitten vielä noin hämmästyneen näköisenä. Maurez nielaisi pienesti, ja joutui katsomaan toisaalle, jottei olisi vetänyt uutta kohtausta ja piiloutunut uudestaan jonnekin vessaan, tai omaan huoneeseensa. Nielaisu, kurkun selvittelyä.
"...Olen minä. Tietenkin. Miksi en olisi?"
Maurez kysyi, vaikkakin paperitupot nenässä tuskin auttoivat asiaa. Miten helvetissä Mikhail näytti niin hyvältäääägh! Hän kuolisi! Mielessään hän hakkasi päätään seinään. Tai hetkinen, hän taisi oikeasti hakata päätään seinään, jottei olisi itkenyt. Mikhail, oli liian seksikäs.
"Ei minulla hätää ole.."
Miehen alku selitti, koettaen samalla olla katsomatta Mikhailia liialti. Se tosin tuotti ongelmia. Lopulta Maurez repesi, sanottaisiinko, eikä hän voinut sille mitään, miten oma keho reagoi ennenkuin hän sai ajatuksensa seuraamaan kehon liikkeitä. Se meni nopeasti, ja äkkiäkös Mikhail oli seinää vasten painettuna. Rezin huulet nuoremman huulia vasten painettuna.

Oma keho reagoi turhankin hyvin siihen miltä Mikhail näytti. Toinen oli kaunis, seksikäs, ihana... gmmh.. Hän oli jo aivan taivaassa ja melkeinpä sanottaisiinko. Ja alapäässä ainakin tapahtui jo pientä elämää.
Suudelma kesti pitkään, ja tämä ei millään tahtonut päästää Mikhailista irti. Ei vaikka mikä olisi. Keuhkoihin melkein sattui, kun hän viimein antoi poikakaverinsa, ja itsensä, saada happea. Kuuratukan huulipuna oli levinnyt nuoremman huulilla ja myös omillakin huulilla jotain väriä.
Rez raotti enemmän silmiään tällä kertaa, katsoen poikakaveriaan silmät sumentuneina ja himosta sekaisin. Mikhail parka.. Ohikulkijan silmin tämä saattoi jopa näyttää raiskauskohtaukselta.