No way out

// Punkkis med Robin hiarr! //


Jeremiasta värisytti, kylmä vesi laskeutui kalpeaa hikistä vartaloa pitkin alas lattialle, hengitys ja pian kylmästä vedestä kuumaksi vaihtuva vesi ja vesihöyry huurustivat pienen suihkukopin täysin...vaaleat suortuvat liimautuivat vasten märkää kaakeliseinää.. silmät painuivat umpeen... onneksi voisi kohtapuoliin hypellä saunan puolelle... päivä oli ollut kaikinpuolin raskas... ihan iltamyöhä hän se oli, ei Jerry kehtaisi päiväsaikaan suihkunpuolelle kadota....kaikki katselisivat, ilkkuisivat, okei eivät ehkä ilkkuisi, mutta aina sitä saattoi pahimmassa tapauksessa kuvitella moista..Saunan jälkeen voisi vaihtaa puhtaat yövaatteet ja linnoittautua vaikka sohvalle nukkumaan, kämppistä ei huvittanut heidän pienen toran takia nähdä...pitkään aikaan...
Jeremias saippuoi nopeasti itsensä ja huuhteli itsensä, loikaten ulos sitten suihkusta ja kietaisten pyyhkeen ympärilleen, naismaisesti, häntä hieman ujostutti siltikin hyppiä alasti siellä..jos olisi joku tulossa vielä myöhällä saunaan niin Jerry itse ei ainakaan saisi sydäriä..
Blondi loikki saunan puolelle ja könysi lauteille, piiloutui nurkkaan ja nojasi puuseinää vasten...ihanaa.... jotenkin, kaikki aistit turtuivat.. ihanasti..
"..voi luoja..." Persikkaisilta huulilta lipsahti suomeksi, pieni kevyt huokaisu....


// jospa tuosta saisi aloituksentynkää >w

Punapäinen nuori mies hiippaili asuntolan käytävää pitkin suihkutiloille päin. Hän oli juuri puolisen tuntia sitten palaillut asuntolalle, oltuaan ensin muutaman tunnin kaupungilla kavereidensa kanssa. Reissu oli oikeastaan vähän venähtänyt odotettua pitemmäksi. Mutta nyt oli silti pakko suihkussa käydä, niin kuin oli suunnitellut. Ei hän kuitenkaan jaksaisi aamulla nousta riittävän ajoissa, hän oli aamu-uninen ihminen.
Tällä hetkellä Robinilla ei ollut enää koruja naamassaan, sormissaan ja korvissaan. Ne oli jätetty turvaan omaan huoneeseen. Mikäli oli tottunut näkemään hänen kaikkien korujensa kanssa, saattoi vähän ihmetellä hänen ulkonäköään nyt. Kaverit ainakin sanoivat, että hän näytti jotenkin paljaalta ilman lävistyskorujaan ja muita. Lisäksi hänen oli pitänyt ottaa piilolinssi oikeasta silmästään pois, vaikka se häntä itseään häiritsikin. Hän kun ei tykännyt silmiensä alkuperäisestä väristä sitten yhtään.
Lopulta sitä saavuttiin suihkutilan puolelle. Hihaton T-paita ja farkkushortsit jätettiin pukuhuoneen puolelle ja pyyhkeen sekä pesutarvikkeiden kanssa livahdettiin pesutilan puolelle. Pyyhe ja pesuaineet jätettiin vielä toistaiseksi seinän vieressä olevalle puupenkille, ja itse mentiin suihkun alle. Robinin taaksepäin pystyssä sojottava tukka lässähti oitis päätä myöten, kun se kastui. Nyt hänellä olikin sitten kiva lyhyt polkkatukka.
Robin sattui vilkaisemaan saunan ovelle, ja huomasi sen lasien olevan huurussa. Nuori mies kohautti kulmiaan, hän ei tiennyt, että se oli päälle laitettu. Hän mietti hetken aikaa ja sammutti sitten suihkun, pyyhkäisi liiat veden pois tukastaan ja kietaisi pyyhkeen lantiolleen. Jos ei saunan lämmittäjä panisi pahakseen, ehkä hän voisi seuraan liittyä. Hän ei ollut itse asiassa koskaan saunomista kokeillut, ei ollut tarvetta Kaliforniassa asuttaessa.
Robin käveli saunan ovelle, avasi sen ja varovasti pisti päänsä oven raosta sisään. Lämmin aalto tuulahti oitis naamaa vasten. Robin hymyili itsekseen, tuli mieleen muistot Kaliforniasta. Hetken hänen aikaa piti katsella ympäriinsä, ennen kuin äkättiin saunoja. Robin hymyili toiselle, hieman tosin yllättyi kun toinen näytti hätkähtävän häntä vähäsen.
"Terve! Sori, en aikonut säikäyttää. Mietin vain, mahtuisiko tänne vielä. Ei ainakaan oven ulkopuolella näyttänyt olevan jonoa." Robin vitsaili kevyesti ja hymyilli sädehtivää hymyään kaiken aikaa toiselle. Tämä näytti häntä nuoremmalta... ja lyhyemmältä, varmaan aika paljonkin. Toivottavasti ei toinen häntä hirveästi säikähtäisi, tämä ainakin näytti kuin valmiina pakoon pinkaisevalta kanilta.

Jeremias säikähti, vaikkakin oli kyllä kuullut suihkun äänen....poika oli vain yrittänyt liimautua kunnolla seinää vasten ja nakellut vettä kovasti kiukaalle... kukaan ei näkisi...Mutta turhaampa hän sääti sellaista suunnitelmaa, pian kuitenkin ovi avautui, Jerry itse näki vain jonkun tumman läiskän kaiken vesihöyryn keskeltä.... Jeremias oli hiljaa kuin hiiri, sydän pamppaili rinnassa rajusti, kuka tulija oli, oikeastaan häntä hieman epäilytti, joku jätkä se nyt kyllä olikin, mutta sitä enemmän häiritsi...joku näkisi hänet...ilman vaatteita...Poika repi pyyhettä ylemmäs, paremmin rinnuksiensa peitoksi ja puristi reisiään yhteen.. vesi tipahteli lätysköistä hiuksista poskille ja valui vartaloa pitkin.
"Terve! Sori, en aikonut säikäyttää. Mietin vain, mahtuisiko tänne vielä. Ei ainakaan oven ulkopuolella näyttänyt olevan jonoa."
Jeremias säpsähti ihan silminnähden, poika paralla meni aikaa tajuta edes toisen olemassaolo, höyrykin oli kerennyt vähän hälvetä että näki toista... punatukkainen otushan tuo..
"..mahtuu mahtuu.... ei ainakaan tilanpuutteesta tarvitse kärsiä...." Jerry piipitti siirtäen sitten vesiastaa keskelle keskilauteita.. mahtuisi toinen paremmin.. saisi heittöö löylyä oman maun mukaan. Jerry oli ihan tottunut saunomaan, suomessa kun oli sillointällöin vieraillut..

Robin hymyili toiselle edelleen, tosin tällä kertaa ehkä vähän enemmän myötätuntoisesti. Toinen näytti oikeasti pelkäävän häntä. Oli hän tietty vähän isokokoisempi toista, mutta ei kai se voinut siitä johtua. Taisi toinen olla vähän ujompi tapaus. Robin harkitsi jo hetken aikaa, josko jättäisi toisen ihan vain omaan rauhaansa, ja oli jo kääntymässä, mutta sitten hän saikin luvan tulla peremmälle. Vanhempi jäi katsomaan toista hetken aikaa, ennen kuin pujahti saunan puolelle. Vähäsen tuli katsottua ympärille, mutta sitten vain jäätiin vastakkaiseen nurkkaukseen Jeremiaksesta. Lauteen toisesta päästä punapää katsoi ystävällisesti poikaan. Nuorempi näytti vähän reppanalta kyyhöttäessään nurkassa tuollain, pyyhe tiiviisti ympärillään ja näyttäen yhä panikoivalta pikku eläimeltä. Robin puisteli päätään itselleen, aika ilkeää verrata toista eläimeen.
Robin nojasi selkänsä saunan seinään ja käänsi katseensa eteensä. Toinen jalka oli nostettu koukkuun saunan lauteelle, kuitenkin niin, ettei vilauttelisi mitään, ja hän piti toista kättään polvensa päällä. Hän ei voinut olla välillä sivusilmällä vilkaisematta poikaan päin. Raukka parka. Vähän ajan päästä Robinkin jopa alkoi tuntea olonsa hieman epämukavaksi, johtuen ehkä siitä kun toinenkin oli niin hermostunut koko ajan. Joko pitäisi saada poika rentoutumaan, tai sitten hän lähtisi ja jättäisi tämän rauhaan.
"Olenko tosiaan noin pelottava?" Robin kysäisi leikillään ja katsoi Jeremiasta lempeästi kulmiensa alta, siirtäen otsatukkaansa sivummalle silmiensä päältä. Sitten hän taas hymyili. "Jos olosi tuntuu yhtään epämukavalta takiani, niin sano vain, voin hyvin mennä ja jättää sinut itseksesi, omaan rauhaan. Oikeastaan tulin vain suihkussa käymään, mutta kun tämä... saunaksiko tätä nyt kutsutaan?... oli päällä, niin tulin uteliaaksi. Ja varsinkin nyt, kun täältä löytyi noin mukavan näköinen kaveri. En kuitenkaan halua tungetella tai mitään." hän selitti ja laski jalkansa takaisin alemmalle lauteelle, kädet ylälauteen reunalla sen näköisenä, että saattaisi nousta ja lähteä.

Tämä nyt oli Jerryle tilaisuus yrittää parantaa sosiaalisia taitojaan, poikaa suorastaan vitutti että oli niin ahdasmielinen ja antisosiaalinen, aina epäilemässä pahinta... Jerry huokaisi hiljaa ja nosti molemmat jalkansa kaiteille, pyyhe kuitenkin visusti ympärillä. Jerry vilkaisi nopeasti toiseen, Robinin istuessa lauteille ja kohentaessa asentoaan. "Yhteinen sauna tämä on..... e-ei minua haittaa! " Jeremias kerkesi piipittämään toiselle, ääni kuulosti heiveröisemmältä kuin poika olisi halunnut, häntä inhotti, olla heikko.
Jerry kohensi asentoaan ja hivuttautui hieman lähemmäksi toista, nosti jalkansa takaisin lauteille, jalat ja vartalo pyyhkeen suojassa kuitenkin visusti pysyen.Poika vetaisi molemmat jalkansa koukkuun ja nojasi päänsä vasten seinää, sydän pamppaili vieläkin rinnassa, kuin nurkkaan ajetulla jäniksellä. Siinä istuskellessa katse harhaili punatukkaiseen isokokoiseen poikaan, tuolla oli erittäin namiska kroppa, kyllä Jeremiaksella itsellään alkoi tuntumaan nolostusta, toinen oli todella hyvän näköinen..... silmäkulmastaan Jerry katseli toisen huulia ja silmiä...ruskeat..ruskeat silmät oli aina olleet jotenkin namiskat...Ishallakin oli ruskeat silmät, Jerry suli aina niihin nähdessään toisen...tosin..viimeaikaisten tapahtumien myötä Jerry oli ollut paljon yksin...Poika karisti Ishan mielestään, ei toista tarvinnut aina ajatella tällaisella hetkelläkään....
"Ei ei, et ole, saat sinä olla täällä......on vain mukava kun on jotakin ...seuraa.." Jerry punertui toisen sanoista...ehkä hän uskaltaisi olla normaalisti, toinen ei halunnut hänelle mitään pahaa, kun kerta puheli hänelle tuohon sävyyn.. Jeremias kääntyi katsomaan toista poikaa, pieni hymynkaarre suupielillään "..et ole tainnut paljoa saunoa..." Jerry hymähti ja laski nyt pyyhettä alemmaksi, pikkuhiljaa alkoi tulla kuuma...poika kietaisi pyyhkeen nopeasti lanteilleen ja piti käsiään sylissään, jalat retkottivat kaiteilla...Jeremiaksen siniset silmät sädehtivät, tutkivat toisen kasvoja ja porautuivat syvälle silmiin...

Toisen sanoessa, ettei hänen tarvitsisi lähteä, Robin hymyili taas ystävällisesti toiselle ja nojasi takaisin seinää vasten, nostaen toisen jalkansa taas lauteelle, tällä kertaa kuitenkin hän jätti sen makaamaan pitkin pituuttaan. Puinen seinä tuntui vähän kuumalta selkää vasten, mutta ei suinkaan polttanut. Robin sulki silmänsä muutamaksi sekunniksi. Tämä oli aika mukavaa oikeastaan. Hän kun piti lämpimästä siihen tottuneena, Kanadan ilmasto oli vähän viileää välillä. Tai sitten se johtui siitä, ettei hän ollut tottunut alle 20 astetta kylmempään ilmastoon. Kohta vanhempi kuitenkin avasi silmänsä ja vilkaisi poikaan päin tämän puhuessa taas. Robin naurahti Jeremiaksen todetessa, ettei hän ollut tainnut saunoa paljon.
"Noinko selvästi sen näkee?" hän totesi huvittuneena, mutta oikeastaan hänhän oli tainnut itse avittaa asiaa vähän, kun oli äsken varmistanut, oliko tämän kopin nimi sauna. Sitten hän pudistelikin päätään. "En ole en. Asuin ennen Kaliforniassa, eikä siellä paljonkaan tällaisia ollut. Ei tarvinnut!" Robin kertoi ja nosti katseensa hetkeksi saunan kattoon, mutta käänsi sen sitten kohta takaisin nuorempaan. Yhtäkkiä punapään silmät alkoivat loistaa kuin tuo olisi saanut jonkinlaisen ahaa-elämyksen.
"Ai niin, enpä huomannut esitellä itseäni ollenkaan!" hän heläytti naurahtaen kevyesti. "Eli siis, olen Robin Regan-Coyle. Pelkällä etunimellä kutsuminen tietty riittää, ellet sitten halua keksiä jotain lempinimeä." hän kertoi hymyillen ja tapojen mukaisesti ojensi kätensä toiselle.

Ilmapiiri alkoi hieman laueta(monessa mielessä) tuosta jännittyneisyydestä poispäin, Jerry ainakin sai itsensä rauhoittumaan, poika kieputteli hiussuortuviaan sormiensa välissä ja hymyili Robinille rohkeammin. Toinen kertoili kuinka oli aiemmin asunut Kaliforniassa, Jerry hymyili leveämmin, kalifornia oli ihana paikka, ihana luonto, rannat ja sensellaista..plus hyvännäköiset tyypit..Jerry itse tahtoi sinne... hän lähtisi joskus sinne, kunhan saisi enemmän rahaa kokoon...ehkä..
Jerry katsahti toiseen, kun tuo yhtäkkiä iloisasti ilmoitti oman nimensä!Robin. Nimi oli mukavankuuloinen korvissa ja suussa. Nimi oikeastaan sopi kuin nakutettu tuolle punapäälle, Jeremias katsoi toista sädehtivin silmin ja tarttui ujosti ojennettuun käteen, katsoi kättä ja sitten käden omistajaa ja puristi hennosti "Jeremias Kettunen, hauska tutustua~" Jerry heläytti nyt rohkeammin, äänensävy oli siltikin arka ja ujo, mutta pojan olemus uhkui nyt itsevarmuutta, ei Robin nyt häntä keksisi alkaa kiusaamaan, tämä nuorukainen tuntui todella mukavalta. Jeremias kertoi toiselle syntyperästään, arvaten kuitenkin että hänen sukunimensä nyt varmasti kummastutti, siinä samalla puhuessaan oli hän hivuttautunut toisen viereen, vesisanko oli nostettu heidän väliinsä ja Jerry hieroi kaulaansa ja tutki Robinin kasvoja ja nuorta miestä noin muutenkin, silloin kun toinen ei katsonut... Jerry kehräsi pienesti, pieni mairea ja söpö hymynkaarre huulillaan, poika alkoi kertoilla kuinka omisti Hiirenkin, valkoisen hiirulaisen joka oli erittäin suloinen, siinä blondi kerkesi kysymään pitikö Robinkin eläimistä.
" Eläimet on ihania, pörröisiä, halattavia ja niille voi aina puhua kun on hankalaa, eikä ketään muuta kuuntelemassa..." Jeremias hymähti ja katsoi kiuasta, raapien käsivarttaan, ranteitaan hän ei muistanut edes peitellä, muutama tuore viiltoarpi oli auennut ja vuosi verta, ne olivat vain pintanaarmuja ja paranisivat nopeasti, yleensä Jerry kuitenkin olisi lykännyt kädet haaroihinsa ja istunut reidet supussa....Mutta Robin oli niin mieluisaa seuraa, että jerry ei ollut kerennyt panna merkille asiaa...


// Tuli tässä mieleen että Robin voisi tarjoutua pesemään Jerin selän >'3 ja toisinpäin ~//

Robinia hymyilytti hänen huomatessaan, että poika oli alkanut rentoutumaan eikä enää panikoinut niinkään. Hänen jutustelullaan siis oli ollut se toivotunlainen vaikutus toiseen. Olisihan tässä voinut käydä päinvastoinkin, että toinen olisi vain tullut entistä vaivaantuneemmaksi hänen höpötyksistään, onneksi niin ei ollut käynyt.
Robin puristi nuoremman kättä riuskasti ja laski sitten kätensä takaisin reitensä päälle.
"Kettunen... Siinäpä jännä nimi!" hän tuumasi pirteästi. Se todellakin kuulosti jännältä hänen korvissaan. Jotenkin eksoottiselta. Jeremias sitten alkoikin kertoilemaan nimensä alkuperää, ja vanhempi nuorukainen nyökkäili innostuneesti. Kaikki tämän kertoma kuulosti niin kiehtovalta Robinista. Hän ei Pohjoismaista paljoa tiennytkään. Olisi hauskaa varmaan käydä niissä joku päivä. Jos olisi aikaa ja varaa.
Kun Jeremias nyt oli rentoutunut ja alkanut puhumaan enemmän, Robin huomasi pitävänsä tästä vaan enemmän. Mukavaa seuraa, todellakin! Hän ei oikeastaan huomannut, kuinka tämä oli hivuttautunut lähemmäs, mutta vaikka olisi huomioinutkin sen, ei hän varmaan olisi paljon edes ajatellut sitä. Sehän olisi vain luonnollista, että oltiin vähän lähemmin kun keskusteltiin.
Robinin kasvot sulivat taas, ja hymy ulottui melkein korviin asti, Jeremiaksen kertoessa, että tämä omisti hiiren. Hän nyökkäili innostuneesti. Hänkin piti eläimistä, ja kovasti. Robinkin siinä innostui sitten kertoilemaan, kuinka hän piti eniten kissoista, mutta että tykkäsi kuitenkin kaikista mahdollisista pörröotuksista, ja että hänelläkin oli täällä omassa asuntolahuoneessaan kaksi gerbiiliä, kysyi tiesikö toinen, millaisia gerbiilit olivat, ja jos ei tiennyt niin hän selitti, millaisia ne olivat, ja sitten kertoili minkä värisiä ne olivat sun muuta pikkutietoa otuksistaan, tietenkin alkaen gerbujen nimistä, Rimfire ja Throttle, luoteenpiirteistä, jne..
"... Sitä on vaan niin hauskaa seurata, mitä ne puuhastelevat terraariossaan, kaivelevat puruja ja leikkivät. Olen myös päästänyt niitä ulos terraariosta lattialle juoksentelemaan. Kerran ne..." Robin pälätti ensin hirveästi, mutta sitten hänen katseensa sattui osumaan Jemeriaksen käsivarsiin ja ranteisiin, ja nuori mies hiljentyi kuin napista painamalla. Hänen otsansa rypsistyi hieman. "Mistä nuo ovat tulleet?" hän kysäisi. Nuo näyttivät hänestä epäilyttävästi viiltelyjäljiltä, vaikkei hän mikään asiantuntija ollutkaan. Luultavasti kysymyksillä pommittelu alkaisi, kertoisi Jeremias sitten noista haavoista tahi ei.

Jeremiasta itseäänkin hymyilytti kovin Robinin seurassa oleminen, ei hänellä liiaksi ystäviä kyllä ollut. Jerry kehräsi tyytyväisenä Robinin vieressä, siniset silmät loistaen kun toinen selosti paljon omista pörröisistä otuksistaan, Jeremiasta hymyilytti vieläkin enemmän, jes, joku muukin tykkäsi jyrsijöistä, poika nyökkäili ja kuunteli tarkasti toisen kertomisia. Kyllähän Jerry tiesi mitä Gerbiilit olivat, hän itse nyt oli tutustunut moisiin eläinkaupassa kun oli hakemassa omaa otustaa, Viineriä, valkoista pientä hiirtä joka oli Jerryn koko elämä... ihana otus..
Mutta ei Jerry hennonnut sanoa Robinille mitään, tuo kuunteli mieluusti kuinka punapää kertoili innostuneesti pilke silmissään omista karvaotuksistaan.Jer tiukensi pyyhettä ympärillään, se oli alkanut löystyä, jos jollain olisi ollut tarpeeksi mielenkiintoa katsella hänen haarojaan niin olisi varmasti nähnyt jotain, pian haaroja peitti vaaleanpunainen pyyhe ja Jerry huokaisi helpotuksesta..
Siniset silmät seurasivat ruskeita, Jerry ei tajunnut alkuun mitä Robin katseli, kun puhekin oli pysähtynyt kuin seinään, blondi rapsutteli käsiään, ranteitaan ja katsoi toista hölmistyneenä, kunnes katsoi alas käsiinsä...vaaleanpunaisessa pyyhkeessä oli tummanpunaisia veritahroja...siniset silmät katsoivat ylös ruskeisiin ja poika sörkkäsi kädet haaroihinsa piiloon häpeissään, ei hänellä tarkoitus silleen ollut esitellä tahallaan, hän oli vain puhtaasti unohtanut olla varovaisempi..Siinä napotettiin kuin mikäkin oravanpoikanen lauteilla, siniset silmät kipusivat välillä ylös ruskeisiin, kun taas sitten valahtivat alas...miten tästä nyt eteempäin..
"..ei nämä mitään ..." Jeremias koetti sanoa hiljaisena, äänestä kyllä huomasi että hän oli nolona... poika otti vesikauhan ja valutti vettä auenneiden haavojen päälle, vesi huuhteli veren mennessään ja Jerry painoi pyyhettä arpia vasten... hän sitten selitti toiselle että oli kärsinyt masennuksesta, kiusaamisesta, mutta ei kertonut viimeaikaisten viiltojen syytä.tai kenen syystä hän ne oli viiltänyt itseensä.
"Yleensä käytän pitkähiaista, kukaan ei huomaa näitä.. onhan se noloa...".. Poika hymähti ja katsahti arkana Robinia, nakkasi löylyä ja katsoi kuinka vesi leijaili höyrynä ylös..

Otsa oli lievillä huolenrypyillä Robinin tuijottaessa nuorempaa ja tämän verta vuotavia ranteita. Ja rypistyi vielä vähän enemmän Jeremiaksen yrittäessä -turhaan- piilottaa kätensä reisiensä väliin. Ensimmäistä kertaa koko illan aikana Robinin kasvoilla oli vakava ilme, ja se nyt oli muutenkin harvinaisempi ilme tällä nuorella miehellä. Robin kääntyi hieman paremmin Jeremiakseen päin, nojaten reiteensä ja tarkasteli tuon kasvoja. Katsettaan hän ei kääntänyt pois päin, vaikka Jeremias sitä yrittikin vältellä.
Robin kuunteli hiljaa ja vakavana Jeremiaksen selittäessä arvistaan, ja sairastaneensa masennusta. Taisi sairastaa vieläkin, ei kai tämä muuten viiltelisi. Tai ei Robin ainakaan uskonut, että nuo mistään muusta tulleita haavoja olisivat. Robinin oli vaikea kääntää katsettaan pois haavoista. Hän oli samalla vähän huolestuneen ja mietteliäänkin näköinen.
"En nyt sanoisi, että noloa - pikemminkin huolestuttavaa." Robin sanoi. Ei hän ainakaan muulla sanalla kuvailisi noita. Mistä toinen oikein oli keksinyt, että se olisi noloa? Sairaushan masennus oli.
Robin tuijotti nuorempaa miettiväisen oloisena, ilmeestä kuitenkin oli vaikea sanoa mitään. Kohta nuorukainen kuitenkin pomppasi pystyyn ja samalla tarttui nuorempaa käsivarresta, melko tiukasti, mutta lempeästi samalla, kielien, ettei hän mitään pahaa aikoisi, mutta hän haluaisi silti, että Jeremias tulisi perässä.
"Tehdään nyt kuule sillain, että pestään nuo haavat, etteivät ne tulehdu." punapää sanoi. Kasvot olivat taas sulaneet hymyyn ja ne olivat samalla lempeän näköiset. Hän halusi ehdottomasti pitää huolta uudesta tuttavuudestaan. Ja hän oli sitä mieltä, että haavat pitäisi putsata, ja heti eikä viidestoista päivä.
Robin oli puoliksi alas menossa, toinen jalka jo alemmalla lauteella, ja hän piti yhä toisen kädestä kiinni, odottaen, että tämä lähtisi liikkeelle. E-hei hän aikoisi jättää asiaa sikseen. Jääräpäinenkin hänkin osasi toisinaan olla. Punapää piti huolen siitä, että toinen tulisi, muuten hänkään ei lähtisi mihinkään. Ja saatuaan toisen mukaansa hän passitti tämän suihkutilojen puolelle. Ensin haavat voisi huuhdella ihan vaan vedellä, mutta myöhemmin ne pitäisi jollain desinfiointiaineella käsitellä. Jämpti on näin!
"No niin, tuleppas sieltä." Robin tokaisi parin askeleen päässä seisovalle pojalle, suihku kädessään, ja napsautti hanan päälle.

//Toivottavasti ei haittaa tuo pikkuruinen autohiitti... ^^'//

// Eeei minua haittaa kuules, saat sinä hinttailla mielesi mukaan :U (´u`)/ //


Jerryä alkoi sillä sekunnilla ujostuttaa ihan helvetisti, poika nosti toisen jalkansa lauteille, vilkaisi aina sivusilmällä Robiniin..Syvä puna nousi tuon kasvoille, hän oikeastaan jo luuli että Robin latelisi ne samaiset sanat kun muutkin, miten viiltely oli raukkamaista ja typerää. Jerry tunsi ruskeiden silmien katseen itsessään, hänen olisi tehnyt mieli kääntää sille selkänsä.....Lopulta Jerry kääntyi paremmin Robinin puoleen, siniset silmät katsoivat suurina ja surkeina ruskeisiin, ehkä se oli pieni avunpyyntö, ehkä jotain muuta.. Poika painoi katseensa alas, sydän pamppaillen kiivaasti, hän ojensi toisen kätensä ja tarrasi kaiteeseen kiinni, hän aikoi lähteä, kuten muillakin kerroilla kun asia oli kääntynyt hänen sairauteensa...
Mutta kas kummaa, märkä, lämpöinen käsi tarrasi häntä käsivarresta ja Robin nousi ylös, nyki Jerryä perässään, hymy huulillaan kehottaen blondia tulemaan mukanaan..
Jerryä nolotti, ei pahalla tavalla, vaan sillätavalla kun toinen tuollaisia sai päähänsä, paapoi häntä, pieni hymy yritti kohota nuorukaisen kasvoille. Jeremias nyökkäsi lyhyesti, toisesta uhkui sellainen päättäväisyys että Jeriä ihan hymyilytti eikä hän viitsinyt panna toisen tarmolle pistettä, tosin ei Robinia sellainen varmaan estäisikään, toinen vaikutti muutenkin iloiselta otukselta...
Jer seurasi toista, tai oikeastaan miltei raahautui perässä, pientä vikinää kuitenkin pitäen miten hän voisi itsekin ne pestä sitten huoneessaan, toisella kädellä poikaparka piteli pyyhettä lanteillaan, hiukset olivat aavistuksen kihartuneet kuivuttuaan, latvoista ainoastaan mutta sekin riitti tekemään Jerrystä kuin kerubin..
Jerry oli hämillään toisen paapomisesta, se että on joutunut kiusatuksi oli luonut pojalle ennakkoluuloja että kaikki ihmiset olivat samanlaisia... mutta tässäkin hän taas näki sen miten ihminen on erilainen, ei löydy täysin samanlaista persoonaa...
Pyyhe tipahti matkan varrelle, Jerry olisi halunnut sen takaisin itsensä suojaksi, mutta ajatteli sitten että antaa olla, molemmat heistä kuitenkin olivat miehiä ja näinpoispäin... paitsi että hän itse oli seksuaalisesti samaan sukupuolen edustajaan kiinnostunut....
Jer yskäisi, katsoi arkana Robinia mutta asteli sitten punatukan eteen, toinen oli reippaasti häntä pidempi, olihan hän itse jäänyt tuollaiseksi pätkäksi.....
Jerry katsoi Robinia utuisen sinisillä silmillään, hymyili pienesti ja laski katseensa sitten ranteisiinsa...muutama veripisara tipahteli lattialle, josta ne sitten huuhtoutuivat lattiakaivoon....

Robin ei edes ottanut kuuleviin korviinsakaan Jerryn vastaväittelyitä, että tämä voisi pestä haavat omassa huoneessaan sitten myöhemmin. E-hei mitään puhettakaan sellaisesta. Hän oli nyt päättänyt, että hoidettaisiin tässä kerralla kuntoon koko homma, ja oikeastaan hän ehkä vähän epäili, hoitaisko toinen haavojaan ollenkaan kun jäisi yksin. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään ääneen.
Hieman Robin kyllä naurahti, kun huomasi Jeremiaan pyyhkeen pudonneen matkasta, muttei hän kuitenkaan millään pahalla tavalla nauranut. Se oli semmoista sydämellistä naurua, niinkuin hänellä aina yleensäkin. Toinen ei kuitenkaan palannut hakemaan pyyhettä, joten antoi sen olla nyt toistaiseksi. Suihku oli jo päällä, ja kun Jeremias lopulta pääsi siihen hänen vierelleen, Robin suuntasi vesisuihkun tämän ranteille ja käsivarsille. Vesi oli semmoista sopivaa, kädenlämpöistä, ei liian kuumaa eikä liian kylmää. Pitäisi ensin huuhdella haavat hyvin, kun poika äsken oli kuitenkin saunassa hikoillut, ja samalla saisi veren putsattua pois. Sitä valuikin veden mukana kaakelilattialle ja siitä alas viemäriin. Verenvuoto tosin ei siitä tyrehtyisi, pitäisi vielä painella niitä jollain, pyyhkeellä tai paperilla.
Kun punapää päätti lopulta, että haavat olivat tarpeeksi puhtaat, hän antoi suihkun blondin käteen, jos tuo pesisi itsensä. Mitä nyt ennen sitä Robin ihan piruuttaan, leikkimielisesti, suihkaisi vettä toisen naamalle. Itsekseen naureskellen punapää kävi sitten vielä noukkimassa pojan pyyhkeen lattialta ja viskasi sen penkille, mille hän jätti myös oman pyyhkeensä ja nappasi shampoon ja saippuan mukaansa ja meni itse toiseen suihkukoppiin. Ensin hän kaatoi shampoota vähän käsiinsä ja hieroi sen sitten tukkaansa. Väkisin vaahtoa joutui naamalle, jolloin piti sokkona etsiä suihkun kahva. Kohta kuului, kun suihku alkoi valuttaa vettä pienellä paineella, ja Robin huuhtoi ensin naamansa ja sitten hiuksensa, sitten kääntyi ottamaan saippuapullon. Samalla hän vähän kuulosteli, mitä nuorempi mies puuhasteli toisella puolen suihkukopin seinämää.

Jeremias nyrpisti nenäänsä Robinille, hymy huulillaan, toinen oli mukavaa seuraa, mutta oli suorastaan julmaa nauraa henkilölle joka ei tykännyt juosta alasti ympäri huushollia. Jerry tönäisi uutukaista kaveriaan hellästi rintaan ja kehitteli viattoman virneen kasvoilleen, Robinin putsatessa hänen käsiään. Kyllähän siinä blondin kasvoille kohosi veitikkamainen hymy, joskin aranpuoleinen kun tuo katseli Robinia, söötti tapaus.
Pian oli kuitenkin kätöset pesty, ranteiden arvet punoittivat hieman, mutta kyllä ne siitä kunhanne desinfioitaisiin ja laitettaisiin jotain päälle.
Jerry oli ottamaisillaan letkua käteensä, kunnes Ppunapää uskalsi roiskauttaa vettä hänen päälleen. Jeremias pärski ja nappasi suihkun käteensä, muristen muutaman leikkiherjan Robinin perään blondi suihkutteli toisen päälle, kunnes kääntyi seinää päin ja alkoi pesemään hiuksiaan hopeashampoolla. Hailea vesi norui alas pitkin Jeremiaksen selkää, poika käänsi lämpöisemmälle ja huokaisi pitäen silmiään kiinni. Muutama sormi eksyi selän puolelle rapsuttelemaan vanhaa ihoa pois, ja noin muutenkin kun kutitti.... Jerry oli pariin otteeseen ottaisiko selkäänsä jonkun tatuoinnin, oikeastaan olisihan se hieman alemmaskin kiva ottaa....
Jerry pesi huolella vartalonsa, ruusuntuoksuinen saippua oli ihanaa, se tuoksahti erittäin vahvasti...Poika sulki vesihanan ja vetäisi hiuksensa taakse, sliippasi ne oikein kunnolla päätään vasten..."Rob?" Jeremias huikkasi hiljaa , katseli hetken toista suihkukoppia ja liikettä mikä siellä kävi, poika kohautti harteitaan ja hipsi kevyin askelin nappaamaan pyyhkeensä ja kuivaili sillä kasvojaan, paineli pehmyttä vaaleanpunaista pyyhettä hoikkaa vartaloaan vasten.... sitten... heräisi kysymys että mihin hän linnoittautuisi taas nukkumaan, kenties punkkaisi jonkun kaverinsa kanssa tai vaihtaisi huoneita yhdeksi yöksi, oman kämppiksen kanssa nimittäin oli ollut eripuraa...yksityisasioita.... väärinkäsityksiä ja sensellaisia.
Blondi kipitti kaverinsa suihkukopin viereen, kietoili pyyhettä paremmin ympärilleen, nyt ihan rinnuksille asti, sillä lämmin vesi tuntui tehneen tehtävänsä vartalon kanssa....Jeremias istahti alas märälle lattialle ja painoi päätään kopin seinustaa vasten, kehräten tyytyväisyyttään...
"K-kuule... et haluaisi mun kanssa katsella jotakin leffaa..s-siis jos sinulla ei ole mitään menoa!!" Jeremias kysyi, pieni puna kohosi poskille mutta ei alkanut villiintyä sen enempää.. hänen aikeensa olivat ihan vain kaverimielessä...plus että punapäätä oli kiva kyllä katsella silläkin silmällä...varsinkin nyt kun Jer ei itse tiennyt että oliko varattua tavaraa vaiko ei... Mutta hän tahtoi pureutua syvemmälle tähän suhteeseen... olisi kiva tehdä jotain mukavaakin välillä...

Robin virnuili itsekseen pirullisesti, kun kuuli Jeremiaksen mutisseen hänen peräänsä herjauksia. Parilla askeleella hän ehti vesisuihkun alta karkuun.
Punapää pursotti suihkusaippuaa käteensä ja sitten saippuoitti itseään kaikessa rauhassa, ilman mitään kiireitä. Saippua oli mukavan vaalean turkoosinsinistä, ja tuoksui vesimelonille. Tai se Robinille itselleen ainakin tuli ekana mieleen. Hän saippuoi vielä kasvonsa ja työnsi sitten päänsä veden alle. Jeremias kutsuikin häntä nimellä silloin - tai no, lyhennetyllä nimellä. Mutta kun pää oli suihkun alla ja vesi kohisi korvissa, niin ei Robin kuullut mitään, varsinkin kun toinen ääni oli vielä vähän hentoinen.
Kohta punapää oli huuhdellut itsensä ja sammutti suihkun hanan. Robin pärskähti, kun otsahiuksista valui vettä suuhun, ja tukka myöskin liimautui kasvoille. Ehkä olisi pitänyt leikata pois se toispuoleinen, pitempi osuus hiukista, ettei olisi koko ajan silmillä. Mutta toisaalta, se näytti hyvältä kuivana, joten ei Robin raaskinut hankkiutua eroon siitä. Robin pyyhkäisi kasvojaan kämmenellään ja nosti sitten katseensa, kun Jeremias ilmestyi suihkukopin viereen. Mitä nyt katse joutui saman tien laskeutumaan, kun toinen päättikin istuutua lattialle. Robin katsoi toista kysyvästi hetken aikaa, mutta toisen ehdotuksen sitten kuullessaan väläytti tälle taas pienen hymyn ja asteli pois suihkukopista kamoineen, kietaisten nopeasti pyyhkeen lantiolleen ja kääntyi uudestaan poikaan päin.
"Käyhän tuo. Ei minulla uni paina silmää ainakaan vielä." hän sanoi. Hän luultavasti saisikin unen päästä kiinni vasta viimeistään kahden jälkeen, ja sitten se menisi taas siihen, että hänen olisi vaikeata nousta aamulla ylös. Tosin, aamullahan hänellä taisi alkaa oppitunnit vasta kymmeneltä! Yay!
Hetkisen Robin tuuletteli sitä asiaa mielessään, kääntyen sitten ovelle päin mennäkseen pukeutumaan. Hän katsoi vielä Jeremiakseen päin varmistaakseen, tulisiko tämä myös. Hän nyt kuitenkin meni pukuhuoneen puolelle ja istahti seinänviertä kiertävälle penkille vaatteidensa viereen. Hetken aikaa hän vain istuskeli penkillä, puristellen vettä hiuksistaan lattialle. Sen olisi kyllä voinut, ja olisi ollut ehkä parempikin, tehdä suihkun puolella, mutta eipä hän välittänyt niin paljon. Kohta hän kuitenkin vetäisi myös vaatteet päällensä ja kuivaili sitten pyyhkeellä hiuksiaan. Kun ne alkoivat kuivua, ne rupesivat sojottamaan vähän joka suuntaan, ja Robin tunsi itsensä joksikin metsäpeikoksi.

Jeremias nojaili suihkukopin seinää vasten ja huokaisi, odotteli että toinen pesisi itsensä. Pianpa Robin loikkikin ulos suihkusta kamoineen, Jerry virnisti pienesti, vettä valuvan Robinin myöntyvän Jeremiaksen ehdotukseen. Jerry vetäisi ujon hymyn huulilleen ja nousi seisaalleen, siniset silmät katselivat Robinia tiiviisti, mutta ei liian tiiviisti että se häiritsisi mitenkään. Hänellä olisi aamusta liikuntaa ja ne voisi jättää hyvällä omalla tunnolla vaikka väliin, tosin Jerry ei pysynyt valveilla, Robin saisi tökkiä hänet hereille.
" Voidaan me pelatakin jotain..." sinisilmä hymyili ja seurasi Robinia pukuhuoneelle. Kellertävät kerubin kikkarat päässään Jerry etsiytyi omien vaatteidensa luo ja istahti penkille ja vilkaisi Robiniin nopeasti. Hihi, toinen näytti joltain mörökölliltä, Rölli tai joku. Hetken siinä hypittyään farkkujaan pukien, Jerry onnistui melkein kaatumaan lahkeisiinsa, nykyään kaikki miesten koot olivat jotenkin outoja, oliko nykyajan miehistä tullut jotain rimppakinttuja.
Jeremias oli vartaloltaan hoikka, silmiinpistävän hoikka, mutta poika oli lihonut muutaman kilon ihan hyvin, ottaen huomioon kuinka vaikeaa anorektiselle oli lihottaa.... " Mulla on kämpillä jotain keksejä.. haluaisitko sinä? " jeremias puki loputkin vaatteet päälleen ja kuivaili enkelin hiuksiaan hymyillen Robinille.

Robin vilkaisi Jeremiakseen.
"Katsotaan sitten, mitä keksitään tehdä." hän sanoi tavanomaisella tavallaan virnistäen.
Robin kuivaili hiuksiaan vielä hetken. Ne menivät vain enemmän sotkuun. Robin tuhahti, jätti pyyhkeen hartioidensa päälle ja rupesi sormillaan nyppimään ja silottamaan hiuksiaan päätä pitkin. Tätä ominaisuutta hän vihasi tukassaan. Hän yritti saada niitä jollain tavalla vähän siihen muotoonsa, millä hän niitä yleensä piti, eli vähän taaksepäin ja pystyyn sojottaen. Märkinä ne eivät tosin pysyneet ylhäällä kovin hyvin. Lopulta punapää luovutti.
Punapää katsoi Jeremiakseen ja tyrskähti. Robinia nauratti suunnattomasti pojan tapellessa housujensa kanssa, tämä näytti perin hupaisalta loikkiessaan paikallaan ja pari kertaa sivuttainkin. Ainakin hän silti pidätti itseään nauramasta kovinkaan suureen ääneen.
Robin myös pani merkille Jeremiaksen melkein liiankin hoikan vartalon, mutta hän ei maininnut asiasta mitään. Ties vaikka toisella olisi jokin sairaus ollut tai muuta.. Tai sitten muuten vain syntynyt hoikkarakenteiseksi. Punapää yhtäkkiä tunsi itsensä vielä isokokoisemmaksi pojan vieressä.
Sai poika lopulta farkut kuitenkin jalkaansa taistelun päätteeksi.
"Voittaja!" Robin viittoili Jeremiakseen päin ja purskahti nauramaan hyväntuulisesti. Punapää kääntyikin sitten pakkailemaan tavaroitaan takaisin pesupussiinsa. Hän katsahti Jeremiakseen kuitenkin olkansa yli tämän puhuessa. Robin kohautti toista kulmaansa ja hän hymyili taasen.
"En oikeastaan ole niin paljon makean perään." hän tuumasi. "Mutta olen kyllä joustavainen ihminen, voin harkita." hän lisäsi vielä, nousten sitten seisomaan. Hän ainakin oli valmis, mutta punapää odotteli vielä nuorempaansa, rennosti paino varattuna vain toiselle jalalle ja toinen käsi housujen taskussa.

Jeremias näytti nyreää naamaa Robinille tuon nauraessa, muka loukkaantuneena toisen naurulle. Pian poika kuitenkin hymyili itsekseen ja kikatti, tapellen muutkin vaatteet päälleen. Jeremias hymyili tyytyväisenä ja vinkkasi silmää Robinille ennenkuin pakkaili kamansa laukkuunsa.
"Saattaa mulla olla jotain muutakin, mää kun hamstraan kaikkea tuonne kaappiin pahan päivän varalle." Jeremias katseli sinisine silmineen punapäätä, hetken mielessä välähti vanha bestis, Robin muistutti aikasta paljon häntä...Noh, niin tai näin, toinen ei kuitenkaan ollut Matt. Jeremias nakkasi laukkunsa olalleen ja törkkäsi Robinia leikkisästi kylkeen kyynärpäällään ja kipotti sitten kohti ovea, pukaten sen sitten apposen auki. Laadilaa, saisipa edes vähän toisenlaista ajattelemista...
"Sä haluat varmaan käydä viemässä kamat kämpille..? Voit sää toki ne jättää munkin luo, kämppis huitelee jossain päin maailmaa taas..." Jeremias tokaisi iloisesti silmät tuikkien, tosin mainitessaan kämppiksensä pojan iloisuus laantui... noh... Isha oli Isha..
Jeremias lähti kävelemään kohti omaa kämppäänsä vilkaisten olkansa yli josko Robin seurasi..

Robin virnuili vain takaisin Jeremiakselle, vaikka tämä olikin näyttävinään nyrpeää naamaa. Hänestä jotenkin tuntui, ettei poika ottanut sitä niinkään kovin vakavasti. Niin kuin ei ottanutkaan, päätellen hymystä, joka kohta kohosi pojan kasvoille. Robin hymyili jälleen pojalle takaisin.
"Katsotaan nyt. Ettei kuitenkaan anneta pömppiksen kasvaa liikaa!" hän sanoi naurahtaen, taputellen vatsaansa pari kertaa. .... Jaa että mikä pömppis muka? Hyvä kun rasvaa löytyi nuoren miehen kehosta ollenkaan! Ehkä, jos kunnolla etsimällä etsisi, löytyisi teelusikallisen verran...
Robin suoristautui kunnolla, kun alkoi näyttää siltä, että Jeremias olisi valmis. Punatukka kallisti vähäsen päätään ja kohotti toista kulmaansa pojan tyrkätessä häntä kyynärpäällään kylkeen, mihinkä vanhempi nuorukainen sitten vielä vastasi ojentamalla kätensä Jeremiaksen perään ja pörröttämällä tämän tukan suloiseen sekasotkuun. Varsinaiseksi pörröpääksi!
"Söpöä." Robin tuumasi virnistäen ja käveli sitten Jeremiaksen perässä ovesta pihalle, tai siis käytävälle. Hänen katseensa pysytteli nuoremmassa pojassa. Hetkeksi Robin pysähtyi mietiskellen Jeremiaksen sanoja, mutta sitten hän kohautti olkapäitään ja lähti kävelemään pojan perässä.
"Kyllähän nämä mukana tekee, ei sitten tarvitse ylimääräistä juoksulenkkiä käytävillä tehdä." hän sanoi ja käppäili sitten pojan vierelle kävelemään. Eikä menettäisi hetkeäkään arvokkaasta seurasta mukavanoloisen pojan kanssa.

/Kökköh... >.<'//

Jerry naurahti ja virnisti Robinille, pömpis?Mikä pömppis muka toisella oli, hah ihan kuin toinen muka voisi lihoa. No hän itse mussuttaisi vaikka kaiken, olihan hänellä muutenkin sellainen operaatio käynnissä kun kerta oli melkeimpä luuta ja nahkaa ja pieni kerros ylimääräistä siellä täällä.
Hiukset menivät toisen käden kosketuksesta välittömästi sekaisin, Jerry katsahti olkansa yli ja kurtisti kulmiaan hymyillen. Harva häntä tuolleen kohteli, nekin ihmiset oli hänelle läheisiä, ja jotenkin Jerrystä tuntui että tämä nuorimies oli erittäin mukava tapaus.
"Selvä sitten~ Näet samalla Viinerin!" Jerry heläytti kasvot paistaen ilosta kuin naantalin aurinko, poika kipsutti kämpän ovelle ja sörkki avainta lukkoon, vääntäen perään kahvasta. Ovi työnnettiin auki ja Pellavapää nakkasi laukun sängylle, Ishaa ei näyttänyt olevan paikalla, poika tunsi pienen pettymyksen piston sisimmässään, mutta se haihtui vilkkaasti. Valkoinen hiiri nakersi herkkutikkua häkissään, punaiset silmät katsoivat suoraan punapäiseen poikaan, hiiri alkoi jäystää kaltereita ja kalisuttaa niitä. "Tuo on viineri, se tekee noin aina kun haluaa huomiota" jeremias tokaisi ja avasi vaatekaapin ja vetaisi sieltä keksipaketin ja limsapullon.
Pellavapää otti kaapistaan toisen harmaan laukun ja sulloi keksit ja limsapullon sen sisuksiin.
"Mennäänkö?" Jeremias katsahti pää kallellaan Robiniin ja sitten oveen.

// Minulla vielä kökömpi. >8D!//

Robin ei voinut olla virnuilematta pirullisesti Jeremiakselle tuon katsoessa häntä olkansa yli kulmat kurtussa. Pojalla oli hauskoja ilmeitä, ja se teki tästä vain entistä söpömmän näköisen.
Nuori mies käppäilikin sitten Jeremiaksen perässä tuon huonetta kohti. Robinin kulmat kohosivat kysyvinä, hän ei heti tajunnut, mitä poika höpötti jostain viineristä. Parissa sekunnissa nuorukaisen kasvoille kuitenkin tuli sellainen "ahaa!" -ilme, hänen muistaessaan, että Jeremias oli kertonut siitä hiirestään aiemmin. Punapää hymyili, se otus olisikin kivaa nähdä.
Piakkoin sitä oltiinkin Jeremiaksen huoneen oven takana, Robin odotteli, että poika sai rauhassa oven räplättyä ja tuli sitten sisälle tämän perässä. Ensimmäisenä bongattiin häkki ja valkoinen hiirulainen. Robinin kasvoille nousi uudestaan aurinkoinen hymy, hän kun tykkäsi kaikista jyrsijöistä. Hiiri tapitti häntä punaisilla silmillään ja Robin tuijotti takaisin, naurahtaen vähän kun hiirulainen alkoi järsimään kaltereitaan, niin että kolina kävi. Robin käveli häkin luo ja kumartui katsomaan otusta vähän lähemmin.
"Ei se kyllä näytä ollenkaan pullapitkolta." hän tuumasi vitsaillen ja nosti etusormensa hiiren nuuskittavaksi. Hiiri tunki kuonoaan kaltereiden välistä voidakseen haistella paremmin, ja meinasi se jopa maistaakin häntä sormenpäästä, mutta Robin veti sormensa taaksepäin. "Älähän, omat otukseni yrittävät tuota samaa yhtä mittaan." hän sanoi moittivasti Viinerille, mutta kasvoilla oli samalla kuitenkin hymy.
Robin oli sillä hetkellä niin keskittänyt huomionsa pieneen valkoiseen hiireen, että tajusi Jeremiaksen olevan valmis vasta sitten, kun tämä puhui. Hän ei ollut edes kiinnittänyt huomiota tämän puuhasteluihin. Robin suoristautui ja kääntyi pojan puoleen nyökäten myöntyvästi. Sitten poistuttiinkin pojan perässä huoneesta, ovi kiinni ja menoksi.

Jeremias alkoi pitää tästä punatukkaisesta yhä enemmän, sivusilmällään hän seurasi kuinka Robin höpötti Viinerin kanssa, hiirellä oli tylsää, Jerry päästäisi otuksen hetkeksi vapaaksi huoneeseen kunhan tulisi illanvietostaan,jos. Poika naurahti Robinin pullapitkolle ja taputti toista kevyesti selkään, noniin! Hoplaa he lähtisivät, Jerry voisi viimein katsoa yhden kauhuleffan jonka oli jo pitkään halunnut katsoa, jotain kuolleita hillui siellä täällä kaupungissa, hrr, hän vain oli liian säikky katsomaan moisia yksin. Niin kaksikko jätti huoneen, Jerry vielä lukitsi oven ja kipitti sitten Robinin vierellä kohti viihdehuoneita, pieni virne kasvoillaan "Ethän sä säiky helposti?" Jeremias kysyi virnistys huulillaan, hihii, tästä tulisi kivaa.Poika katsahti ylös Robiniin siniset silmät tuikkien ja seurasi jokaista ilmettä toisen kasvoilla. "Tällainen olisi illan DVD valikoima!" Jeremias sanoi iloisesti ja veti laukkunsa kätköistä dvdn jonka kannessa toljotti eläväkuollut. Jerry harvoin katsoi edes mitään, enemmänkin pelasi, mutta kun kerta tällainen tilaisuus oli iskenyt niin se piti ottaa vastaan.
Jeremias hymyili kissamaisesti, silmät tapittaen Robinia, mitähän tuo meinaisi?

Punapää käppäili kuuliaisesti kuin koira Jeremiaksen vierellä viihdehuonetta kohti, kädet rennosti housujen taskuissa. Muutama oppilas tuli käytävllä vastaan ja ohitettuaan kaksikon nämä jäivät aina katsomaan heidän peräänsä. Robin ja Jerry taisivat olla vähän epätavallisen näköinen pari. Robin näytti ehkä melkein Jeremiaksen henkivartijalta tai joltain, häneltä vain puuttui mustat aurinkolasit ja smokki, plus että Robin olisi aivan liian rento luonteeltaan sellaiseen hommaan. Kyllähän nuori mies tosin kavereita puolusti tarvittaessa.
Mielessään Robin hyräili jotain kappaletta, mikä alkoi yhtäkkiä soimaan päässä. Hyräily esti takertumasta hiljaisuuteen. Eipä hiljaisuutta toisaalta kauaa kestänytkään, kun Jeremias aukaisi suunsa ja katkaisi Robinin itsekseen hyräilyn. Robin katsahti poikaan ja kasvoille tuli kiinnostunut ilme. Hän kohautti toista kulmaansa Jeremiaksen vetäistessä kauhuleffan näytille. Punapää nappasi DVD'n käteensä ja tapitti hetken aikaa etukannen ynseän näköistä zombieta, josta ei osannut sanoa oliko se mies vai nainen, ja käänsi sitten kotelon ympäri lukeakseen takakannen tekstin. "Riipivää kauhua." Robinia rupesi huvittamaan avauslause, sitten hän luki juoniselostuksen. Vaikutti kylläkin aikalailla tavanomaisimmasta päästä olevalta Hollywood-zombiehömppäelokuvalta. Mutta, mikäs siinä, hän tykkäsi katsoa kauhuelokuvia, etenkin kökköjä sellaisia, vaikkei hän niitä säikkynytkään koskaan.
"Saa nähdä, päihittääkö 'Kaunan'." Robin sanoi veikeästi virnistäen ja ojensi DVD'n takaisin Jeremiakselle. Hän oli melkein nukahtanut kyseisen elokuvan aikana.

Pellavapää värähti inhosta "..katsoin sen kerran kaverin kanssa...mun yöunet meni piloille sen takia.." Sinisilmä värähti ja painoi käden ovenkahvalle, painen ripaa alas.... populaa ei ollut nimeksikään huoneessa, pari hyyppää luki kirjaa ja lopettivat kuhertelun välittömästi kun ovi aukeni ja loikkivat tiehensä.
Jeremias suki vaaleita hiuksiaan ja kipitti oikopäätä dvd'n kanssa dvd soitinta kohti " Viitsitkö laittaa valot pois ?" Jeremias hymyili ja sörkkäsi elokuvan sisään. Kapistus ei oikein tahtonut toimia, ja Jerryllä meinasi mennä hermot sen kanssa, mutta muutaman kepeän kopaisun avulla rakkine alkoi toimia ja pellavapää loikki sohvalle katsoen odottavasti Robiniin, josko saisi toisesta vieruskaverin..
".. Minä en sitten ole katsonut hirveästi kauhua...." Poika sopersi tökkien suloisesti sormiaan yhteen ja ristien jalkansa. Poika pelkäsi pimeää, mutta ei hänestä oikein kauhuleffoja voinut katsoa valot päällä, mitä jännää oli katsoa leffaa valot päällä?

Heti ensimmäisessä suoltenmussutus kohdassa jeremias painautui Robiniin kiinni, kuinka inhottavaa olikin jo se pelkkä mussuttamisääni joka pääsi niljakkaista suolista ja sormista,eikä näyttänyt yhtään auttavan että vieruskaveri katsoi silmät pyöreinä leffaa kuin mitään kärpästen parittelua kummempaa tapahtuisi..

//Lyhyttä -u-//

Robinia rupesi naurattamaan ja suusta kuului myötätuntoine "Aaaww!" -äännähdys. Huonoja kokemuksia 'Kaunasta'. Niitä varmaan olisi yhdellä jos toisellakin ihmisellä. Hänkin oli kaverinsa kanssa kyseisen elokuvan katsonut, ja kun hän oli meinannut nukahtaa, hän olikin sitten säpsähtänyt hereille sen ansiosta, että kaveri oli huutanut pelästyneenä jollekin kohtaukselle.
Näinpä sitä saavuttiin pian viihdehuoneelle. Robin jäi ovenpieleen hetkeksi nojailemaan. Muut viihdehuoneella olleet livistivät paikalta äkisti. Robin katsoi hetken näiden perään kohauttaen olkiaan. Sitten punapää katsoi Jeremiakseen, nyökähti ja napsautti valon pois päältä. Nyt valaisi enää päällä oleva televisio. Robin virnisti, kun Jeremias joutui vähäsen paukuttamaan DVD-soitinta saadakseen sen toimimaan. Tämän koulun laitteet eivät olleet mitään kaikkein parasta laatua. Lopulta soitin rupesi pyörittämään kasettia ja Robin tuli sohvalle Jeremiaksen viereen. Hän naurahti taas.
"Älä hätäile, kyllä minä sinua suojelen." punapää naurahti hyväntahtoisesti ja pörrötti taas Jerryn hiuksia. Siitä näytti tulleen tapa.

Leffa alkoi melko tavallisesti, jossain keskellä New Yorkia. Siitä se eteni jotenkin jännästi, kunnes tulivat zombiet kuvioihin. Robin ei itse asiassa ihan ehtinyt tajuamaan, mitenkä se oikein tapahtui. Hän tuijotti elokuvaa tavallisella ilmeellä, hätkähtelemättä edes. Kun taas Jeremias roikkui hänessä kiinni heti ensimmäisessä suoltenmässytyskohtauksessa - jolle Robin puolestaan olisi voinut vain nauraa. Tuo näytti niin kornilta, ja ääniefektitkin olivat jotain omaa luokkaansa.
Kunnon kömpelö zombie-leffa!
Robin katsahti kainalossaan olevaan Jerryyn.
"Missaat kuule kaikki parhaat kohdat." hän sanoi virnistäen, kun Jerry näytti jo suunnilleen piilottavan kasvojaan hänen kylkeen vasten.

Jerry liimautui aivan kiinni Robiniin, miksi ihmeessä hän katsoi kauhuleffoja kun kerta pelkäsi niitä? Kun..hän ei itsekkään tiennyt vastausta.. " Ritarini~" Jeremias naurahti kulmat kurtussa, hieman pelokkaana tulevasta, noh kohtahan se nähtäisiin pystyisikö hän kipittämään omalle huoneelle tämän jälkeen.. Jeremias kaiveli laukustaan limsapullon esiin ja avasi sen, ottaen ison hörpyn pullosta, rohkaisuksi..
"Okei..antaa tulla vaan!" Jerry virnisti ja vinkaisi heti perään, alkutekstien aikana oli heti näkynyt muutamia eläväkuolleita.... ei.. hän ei tulisi selviämään tästä hengissä.

Leffan edetessä Jeremias takertui Robiniin aivan kiinni, piteli toista kädestä kuin kuoleva, uskaltamatta irrottaa otettaan, aina liian raa'an kohdan tullessa Jerry painoi kasvonsa punapään kylkeen lallatellen että ei nähnyt eikä kuullut mitään..
"Minä en halua tietää!" Jeremias vinkaisi, katsoen varovaisesti sormiensa lomasta ruutua. Zombi loikkasi ruutuun! pellavapää hätkähti silminnähden ja litki limsaa mulkaisten Robiniin muka murhaavasti.. No omapa oli hänen syynsä.. Silti hän oli onnellinen kun toinen oli hänen kaverinaan..
"...sitten kun tää loppuu... voisitko sä saattaa mut takaisin... kun tuota... mä pelkään pimeetä..." Jeremias piipitti heiveröisellä äänellä Robinin kainalossa, siniset silmät kohdistettiin ylös, toisen silmiä tutkimaan..