Chuks tiesi jo ennestään, ettei Douglasin kehossa ollut mitään moitittavaa. Hän ei ollut treenattu, muttei myöskään huonokuntoinen. Hoikka mies oli hänen mieleensä, britti oli kokonaisuudessaan äärettömän kaunis.
Pehmeille huulille karkasi hymy blondin todetessa, että viime kerrasta olikin aikaa.
"Aivan liian pitkään", kuului vastaus. Heidän pitäiis tavata useammin, eikä ainoastaan silloin, kun vartija onnistui saamaan puukosta tai kun opettaja meni unohtamaan avaimensa kotiin ja kaipasi apua, jolloin Chuks pääsi paikalle pelastavaksi ritariksi.
Douglas laski sirot kätensä miehen lantiolle ja kulki taasti kohti kaulaa varoen liiankin paljon haavoittunutta kylkeä. Chuks ei voinut olla hymyilemättä, tällaisellakin hetkellä blondi ajatteli hänen kuntoaan. Hän oli liian kiltti. Mies ei ollut tottunut olemaan heikko ja hauras, hän oli tottunut siihen, että muut olivat häntä hauraampia.
Mies kietaisi kätensä Douglasin selälle hänen kyyristyessään suutelemaan vartijan rintakehää. Hän kurottautui suutelemaan vaaleita hiuksia, ne tuoksuivat hyvältä.