Love Scream Party

Isha

Mustalaispoika odotteli pysäkillä koulun porteista jonkun matkan päässä. Ihme kyllä päivällä oli satanut paljon mutta nyt iltaa kohden ilma oli kirkastunut, eikä enää varmaan sataisi. Hän vilkaisi kännykkänsä kelloa. Kahtakytävaille... bussi tulisi viiden minuutin päästä ja Lucaa ei vieläkään näkynyt. Jos toinen tekisi oharit Isha ei enää ikinä pyytäisi toista minnekkään mukaan. Ishalla oli päällä musta pitkähankatakkinsa. Musta lyhyt hihainen kauluspaita oli rennosti maastokuvioisten reistaskuhousujen päällä. Tutut maiharit lompsuivat jalassa. Nuoruklainen laski kädessään olevan kassin maahan ja se kilahti kuuluvasti. hän käiveli hetken kassia kunnes lopulta veti yhden pullon esiin ja aukaisi sen. Jotain halpis punaviiniä. Hän otti pitkän hörpyn ja tuijotti asuntolalle päin hermostuneena. Bussi tuli ja hän huitoi sen tiensivuun sulkien pullon ja laittoi sen kassiin. Isha nosti kassin maasta ja vilkaisi asuntolalle, josta joku nyt juoksi... Mikä yllätys että Luca oli myöhässä. Mustalainen meni bussin avoimien ovien luokse. ”Odota hetki mun kaveri on ihan juuri tulossa.”, hän huikasi ja huitoi toiselle. Pikkuisen ennen Lucaan hän astui sisälle autoon. ”Seuraava maksaa”, hän totesi ja lähti valumaan bussin perälle.

Huolettoman oloisesti Italialainen vaihtoi vaatteitaan, mies ei oikein tiennyt mitä pukisi, jotain ohutta tottakai... Luca virnuili itselleen peilin edessä ja suki hiuksiaan, noin. Parempi. Pois silmien edestä. sivusilmällä vilkaistiin kelloa, uups! Hän olisi kohta myöhässä jos ei pitäisi kiirettä. Jalkaan vedettiin muotoja nuolevat nahkaiset mustat housut ja äkkiä päälle joku harmaa hihaton t-paita ja päälle karvakauluksinen nahkatakki. Luca kirjoitti vielä pikapikaa Nosalle vielä tekstarin, jossa kertoi lähtevänsä tapaamaan yhtä tuttua, Kurosaki olisi vetänyt herpat jos olisi tiennyt että hän lähti Ishan kanssa juhlimaan.
Pisteen perään vielä muutama sydän, lohdutukseksi. Kyllä hän oli Nosalle muistanut kertoa suunnitelmistaan aiemmin...Piti vielä viimetippaan kuitenkin laittaa viestiä.
Luca hymähti kun sain tekstiviestin takaisin ja suorastaan rynnisti asuntolalta ulos, hyvä kun muisti lukita oven. Lacosteen lenkkarit kärsivät hieman, italiaano meinasi lentää komeasti ympäri, mutta onneksi tasapainoaisti oli tallella.. Luca kirosi mielessään, vitun vitut! Oliko lompakkokin jäänyt?.. oli.. Luca jähmettyi paikalleen, Isha istua napotti ja odotti bussia ja viittoili häntä tulemaan. Luca tarkisti taksunsa, pakkohan hänellä oli muutama satku taskussa oll-- HA! Italiaano hymähti löytäessään toisen lompakkonsa housujensa taskusta, sisällä oli reippaasti rahaa, tämän täytyi olla hänen joku fynäjemmansa..
Luca juoksi bussille ja loikkasi sisään, Isha kökötti tyytyväisenä poikana bussin perällä, boonuksena se että bussi oli tyhjillään, ei kylälle menijöitä tänään paljon, eh?.
Luca maksoi, tietäen Ishan rahantilanteen, italiaanon omatunto kuitenkin kolkutteli, sinne meni rahaa, vaikka sitä tarvittaisiin paljon muuhunkin.. mutta muutama dollari (mitälie)sinnetänne...
" Sori... pieniä ongelmia vaatteiden kanssa... toin kaupunkikämpältä vain parit vaihtovaatteet.." Luca virnisti Ishalle ja istui tuota vastapäätä, bussin perällä oli pieni pöytä ja penkit meno ja tulosuuntaan..
" jouduitko sä kauankin oottamaan?"

Isha

Mustalaisnuorukainen katseli Lucaa joka istui toiselle puolelle. ”Just ton takia mä en omista paljoa vaatteita.”, höän sanoi ja nosti kenkänsä pöydälle ottaen mötköttävän asennon. Hän tonki pussia viertellään ja veti saman vinkku pullon esiin virnistäen Lucalle. ”sen verran että mä kerkesin aloittaa jo”, hän totesi ja aukaisi pullon ottaen pitkän huikan ja ojensi sitten pulloa toiselle. ”Älä pelkää mä olen ihan puhdas... pakollinen lääkärin tarkistus täällä ja vankilassa.”, hän totesi ja tuijotti ulos ikkunasta ilmeettömänä. ”Ihan kun mä nyt Korpista olisin jonkun taudin saanut.” Huomasitko muuten koskaan että sillä oli aina meistä puhtaimmat vaatteet ja ne lahjat mitä se meille osteli... Ne oli oikeesti kalliita”, isha sanoi ja siirsi katseensa toiseen tuijottaen ruskeilla silmillä Lucaa. Jostain syystä hän halusi tänään muistella Lucan kanssa jengiaikoja. Luca oli nosan ohella ainoa joka ymmärsi kuinka paljon Korppi oli merkinnyt Ishalle.

Luca aukaisi takkinsa vetoketjua ja virnisti Ishalle " Mulla on nämä vanhat rytkyt aina tallella, paitsi että tää takki alkaa käydä pieneksi " Luca sanoi ja kääri hihoja ylemmäs, onneksi joustovaraa oli, eihän tuo tietenkään mikään aito nahkatakki ollut mutta hyvin lähellä..
" Empä paljoa missannut sitten" Luca hymähti ja nappasi Ishalta pullon ja vei sen huulilleen. Tietenkään maku ei ollut mitään omiin keitoksiin verrattuna, mutta se oli periaatteessa melkein samaa ainetta ja kaikenlisäksi ihan oman makuistaan.
Luca nuolaisi ylähuultaan ja laittoi korkin kiinni kaikenvaralta jos sattuisi jotain niin he molemmat olisivat nesteissä...
" Tuskin, se mies piti huolta itsestään, jos ei itsensä niin sinun takias ainakin." Luca nyökkäsi lyhyesti. Aina kun hän katsoi Ishaa, hänelle tuli mieleen Korppi ja vanhat ajat.. Luca avasi pullon uudemman kerran ja antoi nesteen valua kurkustaan alas, jälkimaku oli ihan jees, Luca kohotti hyväksyvästi pullolle kulmiaan ja katsoi sitten Ishaan.
"Mhh, ei kyllä hajuakaan mistä jätkä tienasi niin paljon rahaa.....tiedätkös, mua harmittaa kun en kerennyt sanoa sille mitään ennenkuin mut napattiin... siis nytkun se on kuollut ja kaikkea.." Luca sanoi, kääntäen katseensa sitten ikkunaan, katsoen omaa ja Ishan heijastusta..
"..ihmettelen miten pitkä pinna sillä oli... vaikka minäkin tyrin monta kertaa ja Nosan kanssa ajettiin muita hulluiksi kepposilla.." Luca naurahti hyväntuulisesti ja katsoi Ishaa.
Bussi lipui nyt jo kaupungissa, Luca katseli kadulla käveleviä ihmisiä ja bongasi kakaraporukan.. kolme kersaa nyrkit pystyssä ja yksi repimässä noita pois toistensa kurkuista..
Luca osoitti lapsosia bussin pysähtyessä yhdelle pysäkeistä "Tuleeko jotakin mieleen?" Luca virnisti ja laittoi puhelintaan äänettömälle.

Isha

Mustalaispoika katseli ikkunasta ulos. Hän oli samaa mieltä Lucan kanssa. Aivan kuin Korpilla lisi ollut joku toinenkin elämä. Isha vain ei uskonut sellaiseen, jos hän ei olisi tiennyt Korpin suhtautumista huumeisiin, hän olisi ajatellut diilausta. Lucan sanat saivat hänet katsomaan toiseen ja pieni lempeä hymy kävi toisen huulilla. ”Ei Korpilla ollut hyvä pinna... tai oli... Mutta kukaan muu ei ikinä nähnyt sitä kun se suuttu. Mä sain pari kertaa turpaan. Juuri kun mä ja Korppi oltiin aloitettu seurustelee mä olin silloin 15. Korppi suuttu mulle jostain ja veti mua turpaan niin pahasti että karkasin pariksi viikoksi jengistä pyörin siellä ja täällä ja nain ympäriinsä. Lopulta Korppi haki mut takaisin... se oli kokoajan tiennyt missä liikuin... mä en ymmärrä miten”, Isha kertoi ensimmäistä kertaa asioita elämästään mitä kukaan muu ei tiennyt. Mustalaisnuorukainen naurahti katsoessaan lapsia. ”Tulee” hän totesi ja käänsi katseensa Lucaan hymyilen. ”Miten me Luca tultiin tähän, miksi tää meni tälläiseksi? Me luvattiin ettei mikään ikänä muutu”, Isha kysyi tuijottaen toista jja otti pullon itselleen juoden pitkän kulauksen sitten a laittoi sen kiinni.

Luca virnisti ja katsoi kuinka nahisteleva mukulaporukka katosi näkyviltä bussin taas liikkuessa.
Italiaano katsahti Ishaan ja kohotti kulmaansa "Korppi oli hyvä jätkä...vaikka minä en sitä tuntenutkaan kuten sä. ." Luca hymähti ja suki pitkiä mustia hiuksiaan, ne olivat kasvaneet paljon siitä mitä Nosa oli niitä joskus leikellyt. Tosin niitä saisi hieman leikellä, niitä voisi ensin pitää ponnarilla ja sitten nipsaista hieman.
"Siinä iässä jo! Minä heräsin vasta kun tulin jengiin.. tai oikeastaan sitä ennen.." Luca mutisi hymyillen ja huitaisi ilmaa kädellään kuin olisi huitaissut muiston mielestään.
Luca katsoi Ishaa kulmat kurtussa, ehkä hieman murheellisena.. jos totta puhuttiin, hänkin jossain määrin halusi takaisin. Mutta ei yksin. Mutta Nosa ei lähtisi hänen kanssaan, Isä oli rehtorina koulussa ja tuon kaikki kaverit oli tuolla kanssa.. samahan se oli hänelläkin.. Nick ja muut pienet paskiaiset.. Luca liikkui noiden kanssa usein kaupungilla töiden jälkeen yömyöhään..
"..jos en olisi tavannut Nosaa täällä.. Olisin varmaan lähtenyt Losiin koulujen jälkeen..." Luca paljasti katsoen Ishan ruskeisiin silmiin..
" Asiat muuttuu, ja joskus sä et voi niille mitään vaikka miten haluaisit, se on paskanen totuus" Luca sanoi nojaten selkänojaa vasten ja heilauttaen molemmat kätensä selkänojalle ja nosti toisen jalkansa syliinsä.

Isha

Isha tuijotti toista miettelijäänä. Hän käänsi sitten ruskean katseensa taas ulos. Alkoi olla jo yllättävän hämärää. ”Mä itse löydän aina vain enemmän ja enemmän syitä lähteä täältä... Edes Kärppä ei voi pidätellä mua. Mä välitän ja pidän siitä jätkästä ihan oikeasti... Mutta...” Isha huokasi syvään ja lopetti sitten kurtistaen hiukan kulmiaan. Hän veti jalat pöydältä pois ja käänsi katseensa hymyilen Lucaan. ”Ei sillä ole väliä... Mä vaan haluan elää siellä mikä tuntuu kodilta täällä mä en ole kokonainea, enkä tulisi sitä koskaan olemaan”, hän sanoi ja kohotti pulloa. ”Mutta hei, tälle illalle”, nuorukainen totesi skoolaten ja joi taas pitkän kulauksen. ”Haluatko sä baariin vai mennäänkö bileisiin?”, Isha kysyi sitten aivan kuin mikäkin matkan johtaja jossain tunisiassa.

Luca huokasi, katsoen Ishaa ja nyökkäsi. ..Ishalla ei ollut syitä jäädä, ei miehellä ollut sukulaisia tai mitään täällä. Luca tunsi myötätuntoa mustalaismiestä kohtaan, hän itse oli onnellinen näin omassa kämpässään, työt ja koulu, Rio ja Nosa. Täällä hänellä oli kaikki, tai kaikista eniten asioita joita ilman ei pärjäisi, kotiinsa italiaan hän ei palaisi, ikinä..Isä tiesi hänen homoudestaan ja halusi poikansa kotiin, vain sen takia että saisi naittaa tuon jollekkin naiselle ja he saisivat lapsen ja perheen maine oli kunnossa. Luca tuhahti, hän ei halunnut mafiosoksi, siinä hommassa sai kuulan kalloonsa hyvin nopeasti, hänen entisiä ystäviäänkin oli jutussa mukana ja oli kuullut että molemmat olivat kuolla kupsahtaneet..
Luca kääntyi katsomaan ikkunasta ulos. Hän, voisi unohtaa ne asiat. edes täksi illaksi.
"Mä en voi pidätellä sua.. eikä kukaan.. sekin mukula tajuaa sen aikanaan..." Luca mumisi katse Ishan ruskeissa silmissä.
Virne palasi italiaanon huulille tuttuna kissamaisena "Bileisiin! sieltä saa muutakin kamaa kuin pelkkiä drinkkejä..." Luca hymähti ja katsoi Ishaa silmät tuikkien." Aloitetaanko omat pienet pippalot vai tiedätkö sä jotain paikkaa?" Luca kysäisi mietteliäästi--
Luca siveli niskaansa hymyillen, sormet osuivat siihen polttomerkkiin mikä oli piilossa kaikkien hiusten alla...Hän oli täysin unohtanut sen.. syyllisyys painoi rintaa.. hän oli unohtanut jengin... sormet koskettivat kahta isoa arpea merkin päällä... hän oli miltei menettänyt henkensä silloin tappelussa... joku jengi oli tunnistanut hänet ja hieman päättänyt maksaa kalavelkoja.
" Jos muuten meinasit että rankaiset mua jengistä livistämisen takia... niin tää on tarpeeksi.." Luca kumartui ja piteli hiuksiaan niin että ne eivät peittäneet niskaa ja kahta syvää, pitkälle vedettyä puukonviiltoa. Edes jos hän saisi ishalta selkäänsä, ei voisi sattua yhtä paljon kuin häpeä mitä hän kantoi..

Isha

Isha mietti mistä mukulasta toinen ahtoi puhua muttei siihen kiinnittänyt huomiota sen enemäpää vain naukkaili pullosta. ”Mä tiedän yhdet, mennään sinne sitten.”, hän totesi ja katseli naista, joka nousi busiin lapsen kanssa. Nainen jäi aika etupenkeille. ”Mä olen aika onnellinen ettei mulla ole lapsia”, Isha sanoi ja käänsi katseensa hetkeksi pois. Hän oli vielä itsekin niin lapsi ettei hän sitä tajunnut tai oikeastaan tajusi mutta vain ajoittain. Mies kumartui katsomaan toisen niskaa ja irvisti hiukan. Ei hän ei rankaisisi toista. ”Mä en usko että korppi haluaisi sitä”, Isha sanoi ja meni takaisin paikalleen istumaan ja joi. ”Ne bileet on yhdessä vaallatus talossa, yhden Saran pitämät”, hän selitti sitten Lucalle nopeasti. Saran bileissä’ hänet oli viimeksi Viper raiskannut.

Luca nyökkäsi lyhyesti Ishan sanoessa että hän tiesi yhdet bileet.. Luca ei itse muistanut milloin viimeksi oli käyny missään...ilman Nosaa.. Tämä teki hänelle vain hyvää, Nosakin sai olla rauhassa häneltä välillä...
Italiaano hymyili pienesti Ishalle ja nappasi toiselta pullon itselleen pienen virnistyksen kera, pullosta hörpittiin ja suussa maistui taas karvasteleva maku..
"Nosan kanssa mää haluaisin lapsen... ...Ilman Nosaa mulla tuskin menis hyvin...vähän veikkaan... tosin mua ärsyttää välillä se asia, että toinen käy koulua ja mulla on töitä..ja sitten jollain tapaa mun pitää korvata ne tunnit joilta olen poissa..." Luca mumisi ja suki hiuksiaan mietteissään. Ei yksi lapsi sinne tai tänne kaataisi maailmaa.. tosin jospa nyt ei ihan vielä.. koulutkin oli kivasti kesken.
"Niin.. missäpäin se paikka on..?" luca tiedusteli ja ojensi pullon takaisin Ishalle silmät tuikkien.



((Aattelin vastata ku kerta lomakin on ^^))