In your arms, I feel so safe

Nosa oli jo monta viikkoa miettinyt miten olisi tehnyt kosinta ideansa kanssa. Hän oli jo jonkun aikaa halunnut viettää Lucan kanssa aikaa. Mutta no, Lucalla oli hirveesti töitä ja sitten vielä tuo oli pois koululta.. tuntui niin hirveesti siltä kuin hänet olisi hylätty. Mutta nojaa... Luca nyt oli mikä oli. Pieni mörkö, joka ei... tainnut hirveesti välittää.. Nytkin oli myöhässä hänen järkkäämältä päivälliseltä. Hän oli jopa saanut isinsä pois... No kyllä Luca tulisi. Hyppi vaan jossain.. Ja koska hän oli toista vielä houkutellut tuota ruualla, niin varmasti tuo tulisi tänne! Kesti vain, ties minkä takia. Huokaus. No ainakin hänellä oli aikaa asetella ruoka pöydälle esiin, ja sitten vielä laittaa paikkoja järestykseen.. ja laittaa tunnelmavaloa ♥ Kynttilöitä muutama. Sellaisia kivoja vanilijan tuoksuisia.. ja havumetsän. Se olisi mukava. Loisi kivan tunnelman. Ja juu, oli sielä normi kynttilöitäkin. Ei hän halunnut Lucaa myrkyttää. Pari haisukynttilää vaan. Mutta siltikin..
Nosa kattasi pöytää, asettaen aterimia ja lautasia hienoon järjestykseen ja asetteli leipälautasenkin pöydän keskellä.. siihen tarkoitettu levite.. yrttilevite. Namiskaa, Nosa nappasikin pienen patonginpalasen ja iski vähän levitettä sen päälle, haukaten palasen. Lucaaaaaa... minne se kurja oli karannut? No eiköhän tuo kohta tulisi. Vilkaistuaan kelloa, poika kipitti makkariin, vaihtamaan vaatteet. Ainakin kerkeisi vaihtaa vaatteet.. kaiketi..
Nosa katsoi itseään peilistä. Ainakaan hiuksia ei tarvinnut tähän hätään alkaa pesemään, voisi myöhemmin. Hän halusi vain viettää romanttisen koti-illan Lucan kanssa. Ei mitään sen kummempaa. Nosa siis antoi hiustensa olla vapaana, ohimoilta tämä laittoi letit, jotka yhdisti kiinni takaraivoon pienellä silkkisellä narulla. Violetilla. Ihan vaan siksi koska Lucasta tuli mieleen hempee liila väri. Ja Nosaa hymyilytti joka kerta kun näki sen värisen... kuvan, jutun, kukan.. what ever.. Sitten paita... se oli iso t-paita, jonka kaula-aukko valahti toisen hartian päältä alas, paljastaen herkullista solisluuta ja paljasta pintaa kivasti.
Housuiksi hän nappasi isot lököttävät fleace pöksyt. Raidalliset. ...Raidoista hän sai pienen idean. Hän etsi pienet kissankorvat, joita oli joskus halloweenin aikana käyttänyt, nopsasti siihen muutamat raidat. Kheh. Kehräävä kotikissa voisi olla kiva yllätys kotona. Häntää nyt ei löytynyt tähän hätään mutta ei se mitään. Nosa vielä teki pienet "viikset" poskilleen ja virnisti. Khih. Kissa. Mjau.

Nosa loikki innoissaan ovelle, liukastellen raidallisissa villasukissaan eteenpäin kun töppöset ei meinannee pitää. Onneksi Rico oli muualla häsläämässä. Lucaa!<3 Lucan tullessa ovesta sisään Nosa loikkasi tuon kaulaan.
"Purr<3 Mikä keeeesti?"
Nosa kysyi, kädet selän takana, keinuen Lucan edessä. Pienessä eteisessä oli vielä valot päällä, kun mentiin muualle huusholliin, hämärä valaistus ja kynttilät toi kivan kotoisan tunnelman.

Luca oli rätti väsynyt, isolla V'llä. Koko päivä oli notkuttu taas urheasti koululla ja tehden vielä hieman ylitöitäkin. Huokaisu. Jos kerran, edes kerran päivä menisi pulkkaan ilman riitelyä kenenkään kanssa... oikeastaan yksi pieni ilonaihe olikin.. Nosa.. Toinen oli ehdotellut jotain pientä, ja olihan sitä suostuttava.. viimeaikoina Luca oli muutenkin laiminlyönyt Nosaa liian rankan käden kautta... Luca loikki portaita pitkin ylös ja avaimia kilisyttäen saapui sitten tutulle ovelle, kylmät avaimet lämpenivät pikkuhiljaa kädessä ja luca asetti avaimen lukkoon..hymyillen..Nosa loikkaisi kimppuun.. vaatien selitystä myöhästymiselle... tai sitten ei...Lucaa olisi tehnyt mieli takoa päätä seinään.. että hän oli typerä, välinpitämätön paska. Luca huokasi.. nyt, hän pistäisi kaikkensa tähän iltaan.... muutenkin viimeviikkoina mielenpäällä oli ollut se.... josko hän kosisi...... ehkä....häntä vain hävetti valtavasti kun viimeaikoina kaikki oli mennyt jotenkin ...perseelleen... taisiis... kai se johtui alkoholinkäytöstä ja että työ ja koulu tuntui niin hankalalta...
Luca väänsi avainta lukossa..
ja..
astui sisään..
"Nosa, anteeksi että kesti, suoritin muutaman kokeen..... saan kurssit suoritettua" Luca saneli ja vihreät silmät tutkivat Nosaa tarkasti. Hymynpoikanen kohosi italiaanon huulille nähdessään kissankorvat toisen poikasen päässä. Luca naurahti ja hymyillen sitten suuteli Nosaa nopeasti samalla kun toinen killui hänessä vielä kiinni. Nosan huulet maistuivat yrttipatongille.. Luca arvasi siis oikein..
" Tässä olisi" Luca purrnasi ja silmät tuikkien otti esiin olkalaukustaan karkkirasian. No mitä? Olihan hänen nyt pakko ollut hankkia jotakin Nosalle, hyvitykseksi pienestä myöhästymisestään..
Luca hymyili ja sitten ihan varoittamatta yhtäkkiä tarttui Nosaa vyötäisiltä kiinni ja nosti toisen helposti hajareisin syliinsä, Luca katseli hetken Nosaa syvälle silmiin ja maisteli vielä muutamaan otteeseen aussinuoren makeita, pehmeitä huulia...
" Mitä sulle oikeastaan kuuluu?.." Luca kysyi hiljaa, pieni hymy huulillaan, kulmat hieman kurtussa...

Nosa heilutteli kättään kun Luca sanoi suorittaneen muutaman kokeen ja sitten vielä selitti miten saisi niistä kurssit. Aussi oli iloinen. Hyvä hyvä! Luca ei jäisi jälkeen! Ei olisi pieni aasi. Ei potkastaisi ulos.. koulusta. Mitä hän sitten olisi tehnyt, jos Luca olisi ulos heitetty!? Hän kuolisi! Se että hän Yunyun-serkun kanssa joutu asustelemaan nykyään oli muutenkin omituista! Lucan suudellessa häntä, Nosa kehräsi tyytyväisenä. Oli pitkä aika kun sai maistella Lucan huulia.. Kipinä oli vielä paikalla ainakin! Sillä hän oli ainaski tyytyväinen ja hyrräsi tyytyväisenä Lucan syleilyssä. Toinen sitten kaiveli laukusta esiin karkkirasian. Nosa sekosi.
"Bnaaaw! Kiitosss!"
Glomppaus, märkäpusu poskelle ja kunnon rutistus. Pieni kiljaisun kaltainen karkasi huulilta, kun Luca hänet nosti yks kaks vyötäisiltä syliinsä. Nosa kietoi jalkansa Lucan ympärille, ja kädet kaulalle. Sormilla hipelöitiin Lucan niskavilloja ja muutamaa hiussuortuvaa pyöriteltiin sormen ympärille. Kissamaisen mairea ilme huulilla, Nosa katseli Lucaa, hyristen tyytyväisenä kun hänen huulia maisteltiin taas. Namnam. Lucan alahuulta näykkästiin leikkisästi.
"Ihan hyvää~ Ollu vähän yksinäistä... mutta.... ei siitä sen enempää... Minulla on sinulle kiva yllätys tiedossa, tänään~ ♥ "
Nosa sanoi, hieroen nenäänsä Lucan nenää vasten. Luca jos alkaisi nyt angstaamaan hirveästi niin saisi pian kokea nenänipistyksen. Nosa poskitteli Lucan kanssa ja pyysi tuota peremmälle. Käski tosin riisumaan kenkänsä ensin!
"Ollaan vain kahdestaan~ Tänään.. nyt, koko illan... ehkä jopa yön~ Ei Iskää... Ei Rioo... vain me kaksi."
Nosa hymyili, suukottaen välillä Lucan suupieltä, poskea ja korvaa. Korvannipukkaa nykättiin leikkisästi heti perään ja Nosa rimpuili itseään toisen sylistä pois. Otti italiaanoa käsistä kiinni ja lähti tuota kuljettamaan sitten peremmälle -kunhan oli laittanu eteisestä valot pois, pilaisi vain kaiken muuten- selkä edellä. Huusholli näytti ihan erilaiselta, hämärässä ja romanttisessa valaistuksessa.. Mutta hirveän kotoisalta. Ja tuoksukynttilät teki tehtävänsä.. huoneissa oli kiva tuoksu, ei liian vahva, mutta kivan sopiva.
Nosa kietoi kätensä Lucan ympärille takaapäin, painaen otsan Lucan selää vasten.
"Mitä pidät? Ajattelin vähän... romanttisempaa valaistusta... kun kerta syödään.. kahdestaan.."
Nosa selitti, hieroen poskeaan Lucan selkää vasten. Siitä oli ollut liian pitkä aika, kun he olivat kahden olleet.. tai ylipäätänsä oli saanu kiehnää Lucaa vasten, olla tuon syleilyssä... Tuoksua tuolta... Hissukseen Nosa johdatti tätä keittiöön, missä kehotti tuota istumaan pöydän ääreen.

Luca kehräsi, oli ihanaa kun Nosa ei huutanutkaan hänelle kuinka väärin hän oli tehnyt kun jättänyt toisen yksin...
ja kyllä Nosa puhuikin sitten suutaan puhtaaksi, no kohtuuen rajoissa... Kyllä luca kestäisi jos nosa tahtoisi hänelle huutaa.. koska Lucanen vain rakasti toista palleroista niin kovasti...."Anteeksi etten ole hirveästi... ollut sun kanssa....." Luca katseli Nosaa silmiin, syvälle noihin ihaniin ruskeisiin.. hänellä oli todellakin siis ollut ikävä.. ei tämä näin saisi jatkua.. että nähtäisiin sillointällöin... sen piti olla aina tällaista, että he olisivat yhdessä.
Ja Luca riisuili kenkiään ja mietti mielessään mitähän yllätyksiä Nosa oli hänelle keksinyt, toista sitten seurattiin hissuksiin hymy huulilla ja arvuuteltiin. Oliko kyseesä kani? jotain jänskää kuitenkin Nosan ilmeestä ja koko olemuksesta päätellen. Toisen näkeminen noin ....tuollasena sai pieniä kuplia pulppuamaan Lucan rinnassa..

Luca hyrisi tyytyväisenä, ilmassa tuoksui jännälle.. ja muutenkin, Nosa oli pistänyt melko paljon tämän illan takia likoon... kun kaiken laittoi nätiksi ja ruokaakin hänelle.. kun kerta Riokin olisi jossain... He olisivat ihan kahdestaan ..
" Nosa,nosa,nosa.... " Luca hymisi lämpimästi tuntiessaan Nosan vasten itseään, toinen oli lämmin.. "... ei sinun olis tarvinnut.." Luca sanoi hiljaa ja rakastavasti...

Nosa oli onnistunu 10/10.... suunnitelmassaan.... Kattaus oli nanna... ja kaikkea muuta ihanaa... Luca kehräsi tyytyväisenä nassutti varovasti patonkia, vihreät silmät naulittuneina Nosaan...

Miksi hän toiselle olisi huutanut? Lucalla saattoi vain olla ajatuksia päässä mikä sai tuon olemaan.. etäisempi. Tiedä sitten mikä se oli. Tietenkään Nosa ei pitänyt siitä miten tuo joi enemmän nykyään, ja oli vähän... alkkismaisempi, mutta minkäs teit? Kunhan se ei liiallisuuksiin menisi niin kaikki olisi hyvin. Nosa kikatteli itsekseen.
"Joo joo. Älä siitä murehdi enää, okei?"
Poika mumisi, kun Luca pahoitteli jotain kymmenettä kertaa sitä miten ei ollut hänen kanssaan viettänyt aikaa nyt hetkeen. Nosa huokaisi pienesti. Luca oli ihan höpsö.. Mutta ihana sellainen. Nosa olisi varmaan nauranut ratketakseen jos olisi kuullut Lucan mielessä olevia ajatuksia siit, mikä se mahdollinen / mahdolliset yllätykset oli.

Lucaa vasten oli ollu kiva kiehnuttaa.. Ja teki mieli päästä takaisin kiehnäämään tuon lähelle.. Ja niin hän voisi mennäkin, kunhan laittaisi ruuan lämpiämään hetkeksi. Olisihan se nyt kurjaa syödä kylmää ruokaa... Nosa tosin otti jääkaapista hänen tekemänsä sushit.. jälkiruuaksi oli daifukuja, kun hän kerta oli niitä luvannut Daikille väsää silloin joskus kauan sitten... ja niiden tekeminen oli ollut yllättävän hauskaa.. Ja ne oli hyviä. Ne nyt oli jääkaapissa piilossa tosin. Nosa istui katselemassa Lucaa, tuon näkertäessä patonkia varovaisesti. Pelkäsikö tuo ihan oikeasti että hän räjähtäisi koska tahansa tässä? Ei kai sentään... vai luuliko tuo myrkytyksen saavansa tai jotai? Nosa kohotti kulmaansa ja kallisti päätään. Mitä?
"Mitä muuta teit tänään? Kun siis vain niitä kokeita.. ja sellaista turhaa.."
Nosa kysyi, pienen ujouden puuskan iskiessä. Ei saisi tuijottaa noin. Se oli häiritsevääää. Tosi häiritsevää. Poskia kuumotti, vaikkei se haalea puna minnekään näkynyt.. Sormella piirrettiin pöytään kuvioita ja toiseen käteen nojailtiin pikkuisen. Nosa kiemurteli vähän paikoillaan. Ihan kuin Luca yrittäisi kalastaa häneltä tietoja! Pelkän katseen avulla!

Luca katseli sydän läpättäen kun Nosa hääräsi ympäriinsä..Patonki tuli tungettua suuhun nopsaan ja virneen kanssa, vihreät silmät katsoivat ruskeisiin ja Luca hymähti, nielaisten sitten patongin lopun..
"..olin ..kavereiden kanssa...tunneilla.... näin isääsikin.." Luca sanoi, posket punertaen hieman muistaen päiväisemmät tapahtumat.. oh great... toisaalta, ei se häntä silleen haitannut kun Nosa ei tiennyt.. hän kyllä joskus ehkä uskaltautuisi sen toiselle kertomaan.. EHKÄ..
Luca hymyili ja nuoli sormiaan yrttivoista. "Näytät kauniilta... " Luca sanoi hiljaa, tuijottaen Nosaa vilpittömin silmin kynttilän valossa.. Italiaanoa hymyilytti. .. Miltäköhän se.... heidän lapsensa olisi silloin joskus näyttänyt jos tuo olisi saanut tulla maailmaan..taisiis.. kaunis tuo varmasti olisi ollut mutta kumpaa tuo olisi enemmän muistuttanut..
Luca hipsi siihen ihan Nosan eteen ja otti toisen kädet omaansa, katseli nosaa silmiin ja painoi huulia toisen kermaisille huulille. Luca antoi kielen tutkiskella aussin kieltä ja tutustua tuohon uudestaan.. Luca murahti ja imaisi Nosan kieltä muutaman kerran, silittäen mussukkansa poskea hellästi samalla...
kuului vain pieni maiskahdus kun huulet erosivat toisistaan ja Luca hinkutti nenäänsä vasten Nosan nenää.. hänellä oli ollut ikävä <33

Nosa nyökkäili. Ai Luca oli siis koko päivän ollu koululla? No hän oli koko päivän taasen häärännyt täällä, siivonnut ja kiilottanut joka paikkaa niin että myms. Olihan hän kyllä aamulla ollu vähän pettyny kun Lucaa ei sittekää näkyny kotona, kuten hän oli olettanut. Ja tämä henkireikä oli ollu hyvä ku ei tarvinnu serkkupoikaa kestää. phuuh. Ai niin.. tiesiköhän Luca Yunyunista...? No ei siitä sen kummemmin. Vai näki Luca iskää, no sehän oli hauskaa. Poika kallisti päätään vähän toiselle puolelle ja päätti tekemisen puutteessa laittaa pientä sushi annosta Lucalle, alkupaloiksi.. Ja itselleenkin. Olihan se kurjaa syödä pelkkää patonkia. Pitihän sitä nyt jotain muutakin saada, eikö? Ja Sushi oli terveellistä. Ja ei Nosa ei raakaa kalaa syöttänyt kenellekään sushia tehdessä, vaan ihan suolattua.. graavattua, jos haluttiin hienoa sanaa käyttää. Luca kehui kauniiksi, Nosa punasteli ja katseli jonnekin lattiatasoon viistosti. Kädet lopetti tekemiset ja siirtyi nypläämään paidan helmaa. Hitot.. nolotti ja ujostutti.. ja sitten myös jännitti kun hän mietti sitä mitä tekisi jossain välissä.. tätä iltaa ja.. Nosa nielaisi vähän ja samalla päätti poikakaveri nousta ylös. Kas mikä ajoitus.
Vaikka kamalasti ujostutti yhtäkkiä, Nosa nosti katseensa ja katsoi Lucaa, tuon tullessa siihen. Hänen eteen.. Nosan huulet oli muutenkin pienesti raollaa jo, ja hengitys oli pienesti kiihtyny. Ei niin että hän huohottaisi tai mitään, mutta tuntui vain siltä kuin happea ei saanut tarpeeksi. Kaikenlaisia ajatuksia ja muita pyöri päässä. Jännitti... eniten ja kamalasti ja... tosin, kaikki tuo katosi kun Lucan huulet kosketti hänen omia taas. Jotenkin Nosa vain rentoutui yhtäkkiä, huokaisten syvään siihen suudelmaan.. Varmasti Luca tunsi sormiensa alla miten kuumilta Nosan posket tuntui tällä hetkellä. No ei ihmekään kun häntä punastutti kamalasti. Nosan nenä taas oli pikkuisen viileämpi.. ja Lucan hieroessa heidän neniä yhteen Aussia hymyilytti ihan tajuttomasti.
"Ruoka vielä palaa..."
Nosa mumisi, näin hienovaraisesti toista työnti pois kimpusta että saisi hakea pitsan -kyllä, niinkin epäromanttista ruokaa- uunista. Hän oli sen kovalla vaivalla tehny! Taikinaa ja kaikkea myöten! Pellillinen! Ja sitten olisi myös pannukakkuja daifukujen lisäksi jälkkäriksi.

Pizza otettiin uunista ja jätettiin julmasti hellalle. Luca saisi hakea sieltä itselleen sitten palan, pari.. tai viisi, kunhan söi ensin ne kolme pientä sushi palasta jotka lautasella oli! Joo ei Nosa niitä montaa ollu tehny, muutaman vain.. Kolme molemmille. Näin hienosti.
Ruokailu meniki aika hyvin! Nosa oli siirtyny lähemmäs Lucaa, välillä tämä halusi väkisin syöttää Lucalle jotain namiskoja palasia.. Ja suukottaa tuota poskelle ja suupieleen... Juomaksi oli Lucalle viiniä ja hänelle itselleen limpparia. Joo, ei hän joisi alkoholia, oli sitten vaikka mitenkä romanttiset illalliset.. Kokis nyt muistutti vähä jotain leikisti, niin ei sillä seksuaalista merkitystä sen kummemmin sitten ollut.
Siinä kun oltiin jo melkein syöty, Nosa pyysi Lucaa odottamaan siinä kun itse häippäsi makkarissa käymään. Nyt.. oli hyvä hetki!

Luca naurahti ihan pienesti, Nosan punastellessa ja mutistessa jotain että ruoka palaisi. Hyvää se olisi <3 . Tuoksui pizzalle.. Luca tunki nokkansa Nosan olan yli ja katseli toisen touhuiluja uunin ympärillä. Ahnomnom ruokaa.. Vatsa oli tyhjä muutenki, hän ei ollu syöny tänää mitään.
Italiaano loikki takaisin pöytään, mussuttamaan muutamaa sushi palasta.. Joskus losissa hän oli mussuttanut sushia menemään, kun Nosa oli joskus tehnyt sitä hänen kanssaan.. Silloin se oli mennyt hieman plörinöiksi ja osa oli joutunut roskiin kun merilevä oli tullut korvista ulos..
Viimeinkin ruokailu saattoi alkaa.. Luca nassutti menemään, ja voi että kun ruoka oli nannaa <3 Luca tykkäsi, pitsa oli todella hyvää ja pohja oli ohut, ja päällystettä oli paljon, tai riittävästi ainakin. Luca syötteli välissä Nosaa ja mussutti itsekin menemään. Kaksikon välillä oli pientä silmäpeliäkin.. Luca tiesi että hänen olisi pitänyt ostaa ne sormukset.....mutta ei näillä kuukausituloilla millään..sormuksia osteltaisi...

Luca kampesi itsensä viimein ylös syöttötuolista, kiitti Nosaa suikaten toisen poskelle pusun.. Urps.. olipa sitä syöty, olokin oli sen mukainen.Nosa osasi laittaa ruokaa... Luca itse hyvä jos osasi yhdet munat keittää ja nakata mikropitsan mikroon.
Mutta!

Luca kampesi siis itsensä pystöön ja kaiveli laukkuaan joka oli tuolin jalkojen vieressä.. pitihän hänellä joku all hömppä lovelove leffakin olla mukana.. sellainen toiminta-rakkaus.. ei Nosa kuolisi kesken leffan tylsyyteen niin piti valita toimintaa sekä jotain <33

Nosa lähti hipsimään jonnekkin.. kaiketi vessaan tai jotain...nhhg.. Nossaaaaa <3 tulisi jo takaisin.. >:
Italiaano katseli ulos ikkunasta yön pimeyteen... katulamput paloivat... koko kaupunki tuntui nukkuvan...
"Luca...." Luca kääntyi ympäri ja hymyili Nosalle lempeästi.. toinen oli siinä... ja... Polvistui...

Nosa kaiveli laatikoita hetken aikaa, etsien niitä mitä tähän hätään nyt tarvitsi kuumeisesti. Jonnekin erinomaiseen säilöön, piiloon maailmalta -ja varsinkin Lucalta- hän oli ne laittanut. Ei Luca saanut niitä löytää ennen kuin olisi otollinen hetki! Ja se oli se tämä! Nosa ärähti itsekseen. Graah! Missä ne oli!? ..ah tuossa! Hänen yöpöydän laatikon, perimmäisessä nurkassa.. suuremmassa rasiassa. Nosa otti esiin sormusrasian. Ja nielaisi. Häntä jännitti kamalaisesti. varmaan hän pyörtyisi tai jotain kun Lucan eteen menisi. Nosa istahti sängylle, avasi rasian ja katseli kahta kiiltävää sormusta. Yhden hän poimi taskuun, jottei tuo näyttäisi urpolta.. Yksi sormus se Lucalle kuului, ei kaksi. Mutta tietty häntä jännitti, josko toinen suostuisi, vaiko ei.. ja jos ei niin.. niin.. hän ei tiennyt mitä tekisi. Kaiketi lähtisi. Australiaan.. joo. Niin hän tekisi. Mahdollisimman kauas. Kauas pois!
Nosa huomasi käsien tärisevän, kun hän napsautti rasian kiinni. Okei, kunhan hän ei alkaisi itkemään keskenkaiken. Se tästä vielä puuttuisi!

Nosa päätti nyt pistää kaiken peliin nyt. Viimeisen rohkaisevan hengenvedon jälkeen, Nosa nousi ylös ja lähti epäröivien askelten kanssa kävelemään takaisin Lucan luokse. Hissukseen tämä eteni. Luca näytti katselevan ikkunasta ulos. Nosaa jännitti kamalasti. Koko se rohkeus mitä hän oli aterioinnin aikana kerännyt, katsoi jonnekin!
"Luca...."
Luca kääntyi, hymyili lempeästi.. ja tuon ilmehän vasta muigeaksi muuttui kun Nosa polvistui. Nosan vatsassa lenteli perhosia enemmän ja väänti itsensä solmuun. Nytkö Luca nauraisi hänelle? Äägh! Nosa nielaisi ja avasi rasian, jossa Lucalle tarkoitettu sormus oli säilössä..
"M-me ollaan tunnettu jo kauan.. niin ylä- kuin alamäessä.. Ja minä rakastan s-sinua niin kamalasti, etten välillä tiedä mitä tekesin.. J-ja nyt minä... kysyn ihan täydestä sydämestäni... Tu-tulisitko minun aviopuolisoksi?"
Nosa sai soperrettua lopulta. Kyllähän se vähän takelteli ja äänestä kuuli että häntä jännitti kamalasti. Mutta saipahan sanottua.. Nyt Nosa odotti, täristen pienesti paikoillaan.. silmät kiiluen jo sinne kertyneestä vedestä. Nosa näytti koiranpennulta.

Elämänsä aikana, Luca oli kokenut monenmoista, monta huonoa, hyvää ja tämä oli yksi sellainen, jossa tuntui kuinka aika pysähtyi ja jos hän nyt sanoisi jotain väärin..koko maailma romahtaisi... ainakin yhden, pienen ihmisen.. ja hänen...
Kylmät väreet hiipivät Lucan selkäpiitä pitkin vihreiden silmien katsoessa ruskeisiin, jotka olivat täynnä epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta, päättäväisyyttä.... kaikkea mahdollista ristiriitaista.. mutta eniten ..pelkoa...Luca tiesi jo minkä aika oli tullut...mutta ei vain voinut uskoa sitä..
"M-me ollaan tunnettu jo kauan.. niin ylä- kuin alamäessä.." Nosan ääni värisi ja ruskeat silmät kiilsivät kyynelnesteistä... Luca..ei pystynyt katsomaan Nosaa silmiin.. ...."Ja minä rakastan s-sinua niin kamalasti, etten välillä tiedä mitä tekesin.." Luca katsoi lattiaan.... kuunnellen....pyöreä vihreä matto.. siihen oli joskus kaatunut viiniä..sellaista punaista.. kun Luca oli pelannut..Nosa oli tullut siihen ja istunut väen vängällä hänen syliinsä.. Viinilasi oli kaatunut.. molemmat nuoret olivat yhdessä alkaneet hinkata mattoa puhtaaksi -Toran ostama matto nääs-....muisto nauratti lucaa... mutta samalla se oli jotenkin viaton.. ihana....."..J-ja nyt minä... kysyn ihan täydestä sydämestäni... " Nosan ääni värisi, äänestä kuulsi pieni epätoivo ja Luca tunsi ruskeiden silmien metsästävän vihreiden silmien katsetta... Nosaa pelotti hirveästi.. Tuollainen ....vaati melkoista sisua... Tämä ilta... kynttilät.... Nosa oli tehnyt sen kaiken...

"....Tu-tulisitko minun aviopuolisoksi?"

..Hiljasuus laski kaksikon ylle... Luca puri huultaan...rinnassa pulppusi vahva tunne... joka vaati päästä ulos....
"..Minä... " Luca sanoi hiljaa, ääni väristen, tippuen polvilleen siihen Nosan eteen, toinen käsi vietiin pyyhkimään Nosan jo kyynelehtiväisiä silmiä ja toinen käsi nakattiin Nosan, hänen pikkuvaimokkeensa kaulaan, ja toinen nopsasti perässä.. Luca pökkäsi heidän päät yhteen hellästi, uskaltaen nyt katsoa Nosaa silmiin... ".. minun sydän on aina kuulunut sinulle.....tulen..Minä Tulen..." Luca hymyili ja otti Nosan käden käteensä, vieden sen sitten rinnalleen... " Minä rakastan sinua aivan valtavasti Nosa Kurosaki..." Luca sanoi ääni väristen...

Hitto tuo oli ollut kamalinta ikinä mitä hän oli sepostanut! Mistä takataskusta hän tuonkin oli vetäny!? Entä sitten tämä painostava hiljaisuus? Nosasta tuntui kuin hän ei saisi hengitettyä. Se oli yhtäkkiä hirveän hankalaa. Vaikeaa.. häntä ahdisti kamalasti. Nosan teki myös mieli laskea katse alas, mutta ei hän kehdannut. Jos hän olisi, hän olisi alkanut itkemään, kuin vuotava seula. Ja se ei olisi ollut hienoa.. plus että se voisi näyttää siltä kuin hän katuisi koko kosintaa. Nosasta se tuntui siltä kuin tässä olisi mennyt ikuisuus. Monta tuntia, vaikka hän siinä oli ollu vain muutaman hassun minuutin.. ennen kuin Luca putosi polvilleen hänen eteen. Yksi kalpea käsi nousi pyyhkimään ruskeista silmistä vettä pois, joka tästä hyvästä lähti valumaan poskia pitkin. Nosa nieleskeli. Hän kun oli päättänyt ettei poraisi! Ja tässä sitä jo itkettiin! Hitto soikoon! Luca sitten kietoi kätensä hänen kaulan ympärille, ja heidän päät oli kohta vastakkain. Vihreät katsoi ruskeita, ruskeat vihreitä.
".. minun sydän on aina kuulunut sinulle....."
Nosa inahti pienesti, tietämättä olisiko lopulta itekny vain vai eikö. Pieni irvistys ainakin käväisi kasvoilla, huulten nykiessä itseään ylös ja kaikkialle. Ei hän tiennyt olisiko hymyillyt vaiko ei..
"..tulen..Minä Tulen..."
Ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen, Nosa sai vastauksensa ja tämä naurahti pienesti helpotuksesta. Ei sitä sen enempää jaksettu välittää valuiko silmistä vettä vaiko ei. Vaan kun Luca vei hänen käden omalle rinnalleen, Nosa piti kättään paikoilla hetken. Hän tunsi toisen sydämenlyönnit omaa kättään vasten.. Tummahko käsi puristautui kiinni Lucan paitaan ja Nosa hautasi naamansa Lucan kaulan ja hartian liitoskohtaan. Molemmat kädet kiedottiin tiukasti italialaisen, nuoren mafioson ympärille. Nosalla oli niin helpottunut olo. Ja hän antoi itselleen luvan purkaa sitä äsken hirveetä jännitystä Lucan hartiaa vasten. Jotain tämä mutisi siitä miten toista rakasti hirveästi, mutta se puuroutui pienesti Lucan hartiaa vasten. Kunhan sitä sitten rauhoituttiin tilanteesta, Nosa näperti Lucalle tarkoitettua sormusta irti rasiasta. Pienen hymyn kanssa, hän sen tuon sormeen pujotti ja suikkasi pienen suukon hänen tulevan sulhasen suupieleen.
"You're stuck with me now.."
Nosa mumisi, ottaen oman sormuksensa taskusta ja antoi sen Lucalle. Pitihän tuon saada pujottaa sormus hänen sormeensa. Sormukset oli titaania olevat, hopeiksi naamioidut, rinkulat. Niihin oli kelttiläiseen tyyliin kaiverrettu lohikäärmeet. Ja siinä missä ne kaksi kohtasi, oli sydän. Nosa oli ihastunut niihin heti kun oli mokomat kaupassa nähnyt. Olihan hänen ollut pakko ostaa ne.. ja nyt toinen niistä oli oikealla omistajalla..

Luca naurahti käheästi ja upotti sormet Nosan tummiin hiuksiin.. Italialainen antoi toisen itkeä... oli kyllä niin urhean teon tehnytkin, ja Luca tiesi miltä tuntui olla pää pölkyllä tilanteessa..... Hylätyksi tuleminen on yksi kauheimpia tuntemuksia, mutta vielä julmempaa olisi ollut sanoa ettei hän tiedä... Mutta onneksi... onneksi hänellä oli nyt Nosa, ihana Nosa... Kaunis japoneesi <3
"Kultapieni... elä itke....." Luca lohdutti lempeästi, suikkasi Nosan poskelle suukon ja hymyili toisen pujottaessa sormusta hänen sormeensa.. Sormus oli kyllä nätti.. lohikäärmeitä..oikein sopivaa <3
"Just like it has to be" Luca sanoi hiljaa ja otti sormuksen ja pujotti sen Nosalle sormeen, tuleva..sulhake..
"Haluttaisko me katsoa joku leffa..." Luca kysyi ja nousi ylös lattialta, vetäen Nosan perässään ylös. Italiaano nosti laukun lattialta ja otti esiin dvd'n.. "Ajattelin että molemmille jotain... romanttista ja äctiöön!" Luca virnisti ja käveli sitten television luo.. olise kätevää kun Telkku oli dvd soitin samalla..
Mainosten pyöriessä dvd'n alussa, Luca haki limskapullon ja sipsipussin olkkariin... Luca hykerti, sormus tuntui jänskältä sormessa... se tulisi pysymään tuossa päivät ja yöt...samanlainen Nosan sormessa..
Luca pisti dvd'n pyörimään ja veti Nosan siihen syliinsä.. Italiaano suuteli Nosan niskaa ja hartiaa...lämmin kupliva tunne jäyti sydäntä... tätä.. hän rakasti.. Nosakettaan... tuota pientä ihanaa otusta... joka jaksoi häntä......ymmärsi silloin kun muut ei ymmärtäneet.

Nosa hymyili pienesti kun sai suukon poskelleen.. Ja Luca sitten pujotti sormusta hänen sormeensa. Se sopi hyvin! Eikä hän ollu tiennyt Lucan sormen kokoa, joten hän oli ostanut omasta sormesta hitusen isomman. kun hänellä oli joku 7, nii hän oli hommannu 7,5 tuolle. Ja näytti sopivan. Luojalle kiitos.. Tosin kai sen saisi mennä vaihtaan isompaan jos se ei ollu sopiva.. Nosa kikatti pienesti. Niin.. näin sen kuuluiki mennä.. he kaksi.. eikä mitään muuta omituisuuksia.
"Mh.."
Kurosaki nyökkäili pienesti kun häneltä kysyttii leffan katsomisista. Hänet autettiin lattialta ylös ja uteliaana seurattiin miten Luca kaivoi esiin romanttisen action leffan. No... siinä oli tosiaan molemmille jotai pientä. Hih. Nosa hipsi Lucan perässä olohuoneeseen, jääden tuijottelemaan sormustaan hetkeksi aikaa, kun toinen sääti telsun ja leffan parissa hetken aikaa. Nakseja ja limsaa hommattiin mukaan ja Nosa tyytyväisenä pömpsähti toisen syliin. Nosa haki mukavaa asentoa siinä, istuen mukavasti Lucan jalkojen välissä, pää nojaten jossain Lucan hartian päällä. Se käsi joka oli kietoutunut Nosmun massun päälle, Nosa peitti omilla käsillään, silitellen sitä sormellaan.. Suukkoja Luca keksi sitten alkaa sadettamaan hänen niskaansa ja hartialle. Nosa vähän kiemurteli. Ei saa. Kutitti! Varsinkin kun tuo parta hipelöi sitä hänen paljasta ihoa samalla.
Nosa toivoi että he viettäisivät pitkän elämän yhdessä.. ettei mitään kurjaa tapahtuisi... Ja yleensä nämä toiveet touteutuu kun menisi shinto-temppelissä naimisiin.. mutta ei täällä sellaisia ollu.. Ellei...? Nosa alkoi jo aivoineen suunnitella häitä. Pitäisi vain Lucan kanssa jutella asiasta. Tietty se olisi nättiä ja kaunista keväällä kun kirsikkapuut kukkisi.. Voisi kysyä Lucalta mitä tuo mielti asian.
"Hyyi.. Pusuja.... ne vaihtaa pöpöjä keskenään~"
Nosa kikatteli. Kun nainen ja mies jotain smoochaili leffassa, vesisatees.. Ja joo, tämä oli sellainen pieni leikkisä kommentti vain. Eihän hän oikeasti pitänyt sitä ällönä, mutta oli hyvä olo ja lapsetti vähän... Nosa kallisti päätään takakenoon, katsoen Lucaa hymyn nykiessä huulia.

Luca kehräsi Nosa sylissään.Osa italialaisesta katseli leffaa, ja osa mietti äskeistä, pasmat oli hienosti jotenkuten sekaisin, olo oli sellainen jännä..niinkuin silloinkin kun he olivat alkaneet Nosan kanssa seurustelemaan. Mömmöinen olo.
Luca siirsi katseensa Nosaan, kutitellessaan tuon kaulaa ja hartiaa parrallaan, virnistäen.. Mitähän toinen ajatteli just nyt... Hitto kun hänen pitäisi itse alkaa enempi puhumaan... " Oliko tuo joku vinkvink?" Luca hymähti, tapittaen sitten omaa japskiaan silmiin, pussaten tuota sitten poskelle ja huulille.. vaikka tässä asennossa se olikin hieman tuskaista... Luca siveli Nosan massua hymyssä suin..... kunnes sormet alkoivat toista kutittelemaan. Sietäisi Nosa saada huomiota osakseen..
Ja oikeastaan.. Ihan terveydelle hyväksi tuo oli Lucallekin..saada olla kahdestaan Nosan kanssa.. Now and forever <3
Luca kutitteli toista siihen malliinkin että kohta oltiin lattialla säkkituolissa...Leffa pyöri jo lopputekstien kohtaalla melkein...

Nosa virnisti itsekseen kun Luca siirsi katseensa häneen. Toinen vielä kehtasi kutittaa hänen kaulaa ja hartaia parrallansa noin! Nosa nielaisi pienesti. Mitähän Luca itse ajatteli? Mokoma mömmö... Ja Lucan hymähtäessä Nosa kikatti pienesti.
"Ehkä~ Vaikka minä en kyllä mitään vihjaile, vaan aina sanon asiat suoraan~"
Nosa sanoi, kielen käväistessä huulien välistä kurkistamassa, vekkulin virneen ollessa huulilla. Nosa kikatteli pienesti kun toinen siveli hänen massua ja suukotti poskea ja sitten huulia. Pehmoisilla huulillaan. Hyminää kantautui japsiaussin kurkusta ja tämä hymyili toiselle. Kunnes kiljaisun kanssa alkoi rimpuilemaan kun mokoma kehtasi alkaa kutittamaan! Nosa kiemurteli, kiljahteli, kikatteli ja kiemurteli lisää. Sai hän läntättyä käden Lucan naamaan jossain välissä, koettaen näin vääntää tuota itsestään irti, mutta nää. Ei. Luca oli mahdottoman itsepintainen! Yrittikö tuo kutittaa häntä hengiltä!?

Lopulta sitä pyörittiin lattialla, kunhan sille oli tömähdetty. Onneksi Nosa oli ollut kaukaa viisas ja laittanu korkeisii paikkoihi niitä kynttilöitä, niiku esmes, telsun päälle ja hyllyille.. eikä olohuoneen pöydälle, sillä hänen jalkansa ainakin käväisi pari kertaa sen yli.. limpparit oli onneksi jossain, sohvan vieressä, takana ettei ne kaatuisi.. Nosa sai jotenkin Lucan selätettyä ja istuskeli tuon mahan päällä huohottaen. Käsiä hän piti lattiaa vasten painettuna. Luca mokoma. Kehtasi vielä voitonriemuisasti virnuilla tuolla! Nosa mutristi huuliaan.
"Kurja!"
Ääni tosin oli leikkisä, vaikka hän toiselle ärähtikin. Eihän hän nyt voinu tuolle vihane olla. Kostoksi, Nosa kumartui alas ja näykkäisi Lucan nenänpäätä. Sen jälkeen vielä hierottiin omaa nenää Lucan hellänä olevaa nenänpäätä vasten. Kheh. Siitäs sai! Paitakin oli valunu miten sattuu ja joka suuntaan. Fleace housutki oli valunee vähä takamuksen yltä pois, joten niitä sai nykiä paremmin päälle. Kullanruskeat silmät katseli vihreitä... Nosa sitten ryömi parempaan asentoon, eli Lucan massun päälle makaamaan.. lukiten heidän huulet vastakkain. Pitkään, makeaan suudelmaan.

Eiiii häntä saanu millään irti Nosasta, vaikka kuinka haluaisi, sen tuo oli jo aikaa sitte päättänyt että pysyisi Nosan lähellä.
Siinä kaksikko sitten pyöri ympäri ämpäri, Luca kutitteli Nosaa mielinmäärin ja nauroi, virnuili ilkikurisesti.. onneksi tosiaan mitään kynttilöitä ei ollut lähistöllä, Luca olisi muuten pyörinyt Nosan kanssa ympäriämpäri ja pian olisi ollut koko paikka tulessa..
Luca henkäisi kun aussi selätti hänet, molempien hengitys oli raskasta ja vihreä katse oli lukkiutunut ruskeaan.. Lucan rintakehä kohoili ja mies virnuili, ponnari oli auennut ja hiukset olivat siellätäällä levällään. Luca naurahti Nosan ärinöille, toinen pikemminkin oli kuin leikkisä tiikerinpentu.
Luca urahti Nosan näykätessä hänen nenäänsä, mutta pianpa sitä rauhotuttiin kun toinen tuli siihen neniä hieromaa yhtee. Luca tuhahti ja katseli sitten kun Nosa siihen hänen vatsan päälle tuli makuulle... painoi pehmeät huulet hänen omiaan vasten... Luca hyrisi... työntäen kielen Nosan suuhun, maistellen...
Vihreät silmät painettiin kiinni suudelman ajaksi ja toinen käsistä otti itselleen vapauden, koskettaa Nosaa.. hivellä toisen kylkeä ja kuljettaa isoja pehmeitä käsiään toisen selällä, paidan alla....
hengitys muuttui raskaammaksi suudelmien lomassa ja italiaano alkoi lämmetä pikkuhiljaa... Sormet vietiin sivelemään Nosan pakaroita fleecehousujen päältä...

Lucan kielen kiemurrellessa hänen suuhun, Nosa hyrisi tyytyväisenä. Mmm... Luca maistui mausteiselle.. sille pizzalle ja muulle namille.. vähän tupakalle ehkä.. ja sitten joltain jännältä, mikä taisi olla Lucan ominaismaku. Kurosaki nautiskeli, eipä tässä sen kummemmin mikään kiire minnekään ollut, joten suudelmaa saattoi pitkittää miten ikinä vain tahtoi... Nosa ainakaan olisi heti heitä erottamassa huulilukosta. Silmät oli molemmilla levollisesti kiinni... Nosa myös huokaisi pariin otteeseen Lucan suuhun, varsinkin kun kurjan käpälä lähti liikkeelle ja käväisi kylkeä hivelemässä -mikä tietty kutitti tajuttomasti- sitten selkää... paidan alta. Viileät sormet! Aussi värähtikin siitä hyvästä.
Tämä tiikeri kehräsi. Ja kehräsi kunnolla. Hävytön kehtasi koskea hänen takamukseensa! Nosa ynähti pienesti. Luca mokoma. vaistomaisesti Nosa koetti päästä vähän kauemmas.. näin ollen etumukset hankautui toisiaa vasten pienesti. Pieni voihkaisuhan huulilta karkasi, Lucan suuhun.. puuroutumaan.
"Kurja.. jälkkäri nälkä vai?"
Nosa kysäisi, happivajauden keskeltä huohottaen. Virnekin tanssi huulilla iloisesti. Nosa nuolaisi huuliaan. Ne oli muutenkin kosteat syljestä. Silmiä räpytettiin pariin kertaan, eeeehkä vähän flirtahtavaan tyyliin. Nosa siirtyi vähän taaemmas, Lucan päällä, saaden viileät käpälänsä Lucan massulle. Ja tuon susipolkua kutittelemaan~ Purr ♥
Nosa näykkäsi Lucan leukaa, "kirputtaen" tuota sitten tämän parran kohdalta.

Luca kuunteli Nosan hengitystä, huokailua ja huokasi itekkin, Nosan pakittaessa. Lucakin huokasi, sydän pompotti rinnassa ja italiaano puristi Nosaa pakarasta, kehräten..
Nosan alkaessa rapsuttamaan häntä, Luca huokasi.. tuntui hyvältä tuo tuollainen.. muutenkin.. kun Nosa istui juuri siinä, melkein oman etumuksen päällä.. ja niin huomaamattaan Luca värähti ja työnsi kerran lantiotaan vasten Nosaa..
Housuissa oli juhlat menossa.. Luca punastui.. Nosa tunsi ihan varmasti miten hänellä seisoi..

Italiaano punasteli, Nosa vain jatkoi hänen rapsutteluaan ja Luca nykäisi toista pienesti paidanhelmasta... Jos Nosa ei pitäisi näppejään kurissa.. saataisiin pienet panopippalot.. Hävytön olento.. ihan tahallaan aiheutti Lucalle ties minkämoisia olotiloja..
Luca rauhoitteli itseään.. italiaano virnisti..ja yhdessä rytäkässä selätti Nosan hienosti.. Luca painoi lantiotaan Nosan lantiota vasten ja suuteli toista rajusti..

Nosa ynähti kun Luca pukkasi häntä omilla lanteillaan. Ooho.. Lucallahan oli mukavat bileet omissa housuissa. Nosa rupesi kehräämään vain enemmän. Tyytyväinen hyrinä kuului pojan kurkusta, tämän laittaessa käden Lucan poskelle ja nuoli ja suukotti italiaanon kaulaa, ja leuankaarta. Purr ♥
Lucalucalucaluca ♥
No paidan nykäisy kyllä herätti Nosaa jonkin verran ja tämä katsoi kulma koholla poikakaveriaan. Mitä? Ei kiinnostanu vai? No ei väkis-iik! Yks kaks hän oli selällään lattialla ja Luca hänen päällä. Kehtasi vielä painaa lantiota hänen omaansa vasten. Tuo raju suudelma tosin yllätti ja Nosa oli kuin sulaa vahaa Lucan käsittelyssä sen jälkeen. Mitä ikinä toinen keksi, niin.. ei siinä ainakaan hanttiin pistetty. Nosa kietoi kätensä Lucan kaulalle..


Aamulla, Nosalla ei ollut hajuakaan siitä miten toinen saattoi panikoida yhtään minkään kanssa. Millaisia henkenahdistuksia tuo saisi tai jotain muita ihmeellisyyksiä. Poika vain oli kaikessa rauhassa nukkunut, ja snugglannut itsensä lähemmäs Lucaa mumisten rakastavansa tätä kamalasti. Ja niin hän tekikin! Ei hän haluaisi että Lucalle tapahtuisi mitään, ei niin missään muodossa yhtään mitään! Nosa halusi aina herätä Lucan kainalosta aamulla, jos se oli mahdollista..

Iskä oli toki saanu pienen kohtauksen kun oli kuullu kaksikon menneen kihloihin. Luca oli melkein kuristettu siihen paikkaan ja Nosa oli saanu rauhoitella isukkiaan sen verran, potkaisemalla tuon ulos ja Tonyn luokse punkkaamaan. Herranen aika, jotain rajaa sentään hermostumisella ja panikoimisellakin! Päiviä myöhemmin, Tora sitten oli antanu siunauksen koko asialle, ja Nosa oli loikannu onnesta soikeana Lucan kaulaan. Vihdoinnnnnnn! Isi oli hyväksyny heidän suhteen. Ehkä Iskä lopettaisi Lucan mollaamisen sitten... No se jäisi haaveeksi..
Nosa istui nytten keittiön pöydän ääressä, katselemassa hääkatalogeja, joitain pari kuukautta myöhemmin. Tee kupillinen höyrysi pojan edessä ja tämä selasi jotain katalogia mekoista.. Plääääh! Kaikki nämä häähepeneet näytti kamalailta! Mitä ideaa oli näyttää kermakakulta!? Tai entä tämä, tämä oli enemmänkin; I'm a cheap whore of a wife mekko.. eikä mikään häihin tarkoitettu.. yrgh... Ei hän tainnut haluta viettää mitään länsimaalaista hääseremoniaa... Itämainen houkutteli.. pitäisi vain Lucalta kysyä mitä mieltä tuo oli.. Hänen oma samurainsa ♥

Yö meni niin ja näin, hyvä jos Luca sai nukuttua jänskätykseltä....
Aamulla kuitenkin eri ääni oli kellossa...
Luca avasi silmiään unisena..kello oli vasta vähän eikä kouluunkaan ollut kiirettä.. viikonloppukin kivasti.. Luca nousi istumaan hiirenhiljaa, Nosa tuntui vielä nukkuvan... Luca hieroi silmiään ja nousi sängystä, oli pakko käydä vessassa.. Mies käveli käytävään ja suoraan käytävän päähän ja loikki vessaan... Muutama vilkaisu peiliin asioinnin jälkeen ja Luca hymähti.... Hän oli lupautunut Nosalle.."..Ei vittu.... ehkä olisi sittenkin pitänyt miettiä..." Italiaano mumisi.. oikeastaan.. kun tuntui jokseenkin hankalalta ajatella.. kun hän oli vielä niinkin nuori... oliko hän valmis...? Kun kaikki velvollisuudet kuului kun mentiin naimisiin..
Luca sormeili sormusta sormessaan hermostuneesti...

Italiaano istui sängynlaidalle.. ja haroi hiuksiaan... patja liikahti ja lämmin käsi kietoutui hänen ympärilleen ja jotain lämmintä kihnutti häntä vasten.. Luca katsoi olkansa yli.. hymyilevään ja nukkuvaan Nosaan... ..niin..
Tämän takiahan hän oli suostunut.. Eikä Luca sen jälkeen enää jaksanut miettiä oliko tehnyt oikean valinnan vai eikö.. Kunhan hän saisi vain olla Nosan kanssa forever..

Niin, siinähän sitten kivasti vierähtikin aikaa, miettiessä ja häitä järestellessä, Luca yritti ottaa osaa suunnitteluihin .. mutta ei ollut kovin kerennyt, koulussa alkoi mennä paremmin ja Luca oli nakannut työt lemmikkieläin kaupassa vähäksi aikaa pois, mutta oli tervetullut sinne milloin tahansa.
Italiaano loikki hangessa, dobermanni kintereillään. Koira retuutti italiaanon takkia ja Luca ärähti koiralle. Hänen takkia ei kannattanut jäystää..vähäisillä ropoilla oli nekin hankittu.
Luca oli laskenut päiviä mielessään, milloin hän soittaisi serkulleen italiaan... Serkku oli ainoa tapaus jonka Luca halusi suvustaan häihin, koskapa tuo miekkonen itekkin oli homo, niin ei tarvinnu pelätä että joko foobikko pistäisi ranttaliksi ja tuhoisi hänen ja Nosan liiton ja päivän.. Tosin.. Danil voisi tulla liiankin hyvin juttuun Nosan iskän kanssa.... sellanen ihme malli... ja vaatesuunnittelija kun tuokin sattui olemaan..
Luca kapusi rappusia pitkin rio kintereillään.. Avainnippu kilisi kun mies avasi ovea "Kotona!" Luca ilmoitti posket pakkasenpuremina..
Rio Säntäsi keittiöön missä Nosa piileksi, koira nuffutti ja tuffutti toisen pöksyjä, nuoli naamaa ja käsiä.. Kunnes Luca tuli häätämään otuksen pois sulhakkeensa kimpusta " Menes jo elukka" Luca murahti ja käskytti koiran omalle petilleen säkkituoliin..
Luca otti takkiaan pois ja antoi Nosalle suukon, istuen sitten toisen seuraksi "Mitäs tänne kuuluu?... "

Nosa selaili katalogia missä näytettii eri shinto-temppeleitä. Niin talvella kuin kesällä ja keväällä ja syksyllä. Nosa hymyili. Tänne hän haluaisi. Voisi puhua asiasta mummin ja vaarin kanssa, sillä muuten ei onnistuisi.. iskä tuskin lähtisi viemään heitä japaniin mihinkään naimajaisiin.. tai siis häitä viettämään. Nosa hymähti. Mokoma mölli seki.
Nosalla levesi hymy vaan enemmän kun hän kuuli avainten kilinää oven takaa ja nelijalkaisen otuksen kynsien kopinan rappukäytävässä. Ah, Luca ja Rio oli tulossa kotiin. Tai sisälle.
"Okaeri!"
Nosa huusi keittiöstä. Toivottaen toisen tervetulleeksi takaisin kotiin, ja Rion siinä ohi mennen, kun mokoma kipitti keittöön pöjänä ja innoissaan. Häslänhäslän tuo ryntäili ja nuffasi ja tuffasi hänen kimpussa siihen asti kunnes Luca tuli pelastamaan koiran rakkaudelta. Nosa vaan kikatteli. Pöljäke eläin. Kuolaa pyyhittii naamasta pois vähän ja käsiä housuihi, koiran kipittäessä säkkituoliin makaamaan. Nosa hymyili Lucalle suloisesti, kun tuo antoi hänelle suukon.
"Katselin... vähän jos jotain ideoita saisi.."
Nosa vastasi.. pläräten nopsammin jonkin katalogin läpi. Ne mitkä sisälsi länsimaalaisia hääjutaskoja, lojui niin ja näin, sikin sokin, ympäri pöytää. Ne mitkä sitten taas oli Nosaa kiinnostanee ennemmän, oli hienossa kasassa pojan edessä. Ja niitä katalogeja oli tasan kaksi. Se mitä hän piteli ja se mikä oli hänen edessä. Kheh. Joo.. Mut enivei. Nosa hörppäsi lämmintä teetä, tarjoten sitä Lucalle sitten. Lämmikkeeksi.
"Kato, eikö oleki suloinen temppeli?"
Nosa kysyi sitten, silleen vähän "ohimennen"-tyyliin, osoittaen sievää temppeliä, jota ympäröi kirsikankukkapuut. Temppelin rappusilla istui kettupatsas. Nosan naamasta näki että hän oli ihastunut koko temppeliin. Se voisi olla kiva kokemus, viettää häät sielä. Nosa huokaisi, nojaten pöytää vasten, pieni haaveileva ilme kasvoillaan.

"Mitäs sanoisit jos ns. karattaisiin naimisiin?"
Nosa kysyi sitten, kallistaen päätään, pieni vekkulihko virne huulilla. Se voisi olla kivaa. Kun iskä ei kuitenkaan vieläkään tykännyt ideasta, että he naimisiin menisivät, joten eikö sitä voisi kutsua aika hyvin "naimisiin karkaamiseksi"? Plus että se olisi jo aikalailla jotain niin.. heitä kahta. Ettei tosikaan.

Luca pyöritteli sormusta sormessaan ja nappasi randomisti yhden katalogeista kätösiinsä.. Oli hän katsonut joitain.. mutta kaikki vaikutti olevan hirveän muodollisia.. ja jotenkin.. kun kaikki oli valkoista ja mustaa, sinistä ja kaikkea prääääghh!! Hän halusi omanlaiset häät, eikä tietyn muotin mukaan.. hän voisi Nosallekin ite tehä puvun... tai noh.. se harrastus oli viimeaikoina jäänyt vähemmälle, mitä hän pari työpaitaa oli tehnyt mutta Mekko tai puku oli ihan eri asia.... Mikään smokkikaan eikä muu vastaava miellyttänyt Lucaa.. oikeastaan, hän menisi vaikka säkki päällä naimisiin Nosan kanssa jos niikseen tuli..

Luca hörpsitti teetä ja katsahti sitten Nosan osoittamaa kuvaa.. kuva oli jännä.. japanilainen temppeli.. kirsikankukkapuut siinä vieressä kukassa ja kettu pihalla.. Lucasta se oli jotenkin nätti.. "Hieno... Tuollaisessa olisi mahtava joskus päästä käymään... olisi muutenkin kiva käydä japanissa joskus... saisin kokeilla ymmärtääkö kukaan minun japanistani mitään" Luca hymähti ja vilkaisi Nosaan kulmiaan kohottaen...
Olisi muutenkin kiva käydä japanissa.. Nosan sukulaisiin tutustua ja noineespäin.. ja sitten toisaalta Luca halusi päästä Italiaankin.. serkkua ja muita tuttuja katsomaan, mutta sen reissun hän säästäisi joksikin toiseksi kertaa, luultavasti jäisi sekin haaveeksi jota oli kiva uneksia töissä tai koulussa.

Luca nosti katseen muutamasta esitteestä Nosaan... ".... Täällähän on Cameron, Tora...Daiki..Rj.." Luca kohotti kulmaansa.. hänestä se kuulosti kyllä houkuttavalta.. "...tosin ollaanhan me aikuisia.... " Luca mutisi....
Italiaano hymyili ja silmät kirkastuivat sitten! Hehän voisivat lähteä jonnekkin ulkomaille...... espanjaan, japaniin... "Näytettäisiin vielä kerran kaikille... että ollaan vielä samanlaisia veijareita!" Luca innostui ja nousi ylös tuolista, italialainen kaappasi Nosan tuolista ja koppasi tuon syliinsä virnuillen.. Joo! Niin he tekisivät.!
" Kun kerta mennään naimisiin, niin irrotellaan vähän" Luca naurahti iloisesti ja sai Rion innostumaan samotein. Rakki loikki kaksikon ympärillä ja tuffasi Nosan sukkia ja Lucan housuja.. Missä mentiin? kertoisivat hänellekin?!!

"Olen pari kertaa käyny kun olin pieni... en tosin muista niin hirveästi siitä mitään... muuta kuin että sielä oli tosi hienoja patsaita.."
Nosa myönti. Tai siis patsaita ja patsaita. Enemmänkin jokin tietty ja siitä pari. Niinkuin tempelin kattoa koristavat lohikäärmeet tai jotain. Nosa hymyili itsekseen. Niin. Ne oli hienoja olentoja. Lucan sitten alkaessa mutista Cameronista, Torasta... Daikista -mikä sai vilunväreet kulkemaan selkää pitkin- ja Rj ja muut kaverit.. No tottahan se oli.. ja Nosa huokaisi hitusen pettyneen oloisesti. Hän kun oli ajatellut toisen tykkäävän ideasta. No ei sitten..
"...tosin ollaanhan me aikuisia..."
Luca jatkoi, ja Nosa katsoi tuota kulma koholla, ehkä jopa toiveikkaana. Ja kun Lucan silmät kirkastui, Nosa tiesi saaneensa tuon innostuksen puoleensa. Jess! Jes jes jes! Luca suostui tähän! Kun taas hänen sulhanen loikkasi innosta soikeena ylös, ja koppasi vielä hänetkin käsivarsilleen, Nosa kikatti. Kätensä tämä kietoi Lucan kaulalle ja hymyili tuolle aurinkoisesti. Heidän pieni nelijalkainen ystäväinenkin loikki ympäriinsä haluten tietää selvästi mikä oli homman nimi, mutta jäi sitten pääkallella katsomaan kaksikkoa. Nosa oli painanut otsansa Lucan poskea vasten ja hymyili tyytyväistä, onnellista hymyä. Luca teki hänet vain niin älyttömän onnelliseksi. Ja mitä tämän päivän kokkailuihin tuli, Nosa oli laiskalla tuulella ja halusi kiinalaista.. Mutta se siitä sitten aikanaan tässä.. kun he syömisiä suunnittelisivat....
"Teet minut onnelliseksi, senkin pöhkö.. Liiankin."
Nosa naurahti ja nenällään tökkäisi toisen poskea. Sormea kuljetettiin sitten Lucan nenältä alas tuon pyöreille ja täyteläisille huulille, silittämään nitten pintaa.. katsekin oli nauliintunut siihen sormeen joka huulia hiveli.

"Mitä sanoisit, pienestä lomamatkasta Japaniin, jonka loppuhuipentumana olisi... sitten ne meidän häät?"
Nosa kysyi, istuskellessaan pöydänreunalla, näpräämässä Lucan paitaa. Silottamassa sen olemattomia ryppyjä ja roskia nyppimässä pois. Ennen kuin vei kätensä takaisin Lucan niskalle, jonne risti sormensa hetkeksi.. ennen kuin kerkesi alkaa leikkimään Lucan pehmeillä niskavilloilla. Niitä oli kiva pyöritellä sormen ympärille. Ja Lucaa oli muutenkin kiva rapsutella.. Tuo oli muutenkin kuin pieni vilkas koiranpentu. Jota piti välillä paijata ihan kamalasti.

Luca nauroi iloisesti, suutelmia lenteli Nosan suuntaan. Kyllä toinen oli saanut hänet innostumaan. Luca pääsisi kokeilemaan Japaninkielen taitojaan, kyllä se sujui Nosan kanssa ihan ok.. mutta voisi paremminkin mennä kuulema Toran mielestä. Luca nappasi Nosan sormen huuliensa väliin ja katseli toista hymyillen.. "Niin sinäkin minut.." Luca vahvisti ja kiehnäsi toista vasten ..
Hänen oma rakas <3.. eikä kenenkään muun..

"Olishan se ihan kiva.. kun haluaisin nähdä että minkälainen sinun japanisi on.. kaikki mitä itse tiedän siitä on vain Pokemonit ja digimonit.. ja Toyotat... ja.. Sinut~" Luca hurisi, sormet painoivat pehmeitä huulia, Nosan huulia ja silittelivät toisen poskia..
" Onko sinulla paljonkin sukulaisia siellä?... " Luca kyseli ihan aidosti kiinnostuneena, tottakai hän nyt tahtoi tietää Nosasta enemmän.. kun toisen maaperällä kuljettiin... Nosan ei tarttenut tietää hänen perheestään... vaikka tiesikin.. Luca ei välittänyt haisuakaan omasta perheestään.. Nosa olisi hänen perheensä..
Niin ja tottakai Torakin... Hieman hirvitti mitä Tora sanoisi kun he yks kaks säntäisivät japaniin ja tulisivat sieltä pois..Kheh..
Tulisi jännää..

"Minun japani? Tuo kuullostaa jo melkein siltä kuin omistaisin koko mantereen."
Nosa kikatti pienesti, istuen kiltisti paikoillaan, Lucan sormien painellessa hänen huulia.. ja silitteli poskia.. Kylläpä tuo nyt tykkäsi kimpussa olla ♥ Ei se mitään! Nosa tykkäsi huomiosta jonka sai.
"Mummi ja vaari.. ja serkku ja tuon isä. Vai pitäisikö sanoa äiti. Okama katsos.. Tosin serkkupoika on jo täällä.. ja törtättii minulle kämppikseksi.. nyt kun sinä hillut enemmän täällä, kuin koululla, niin iskä päätti että se olisi hyvä järjestely.. ja jos välttämättä koululla haluat olla, joudut nukkuu kanslian sohvalla."
Nosa sanoi, raapien päätään, tosin lisäsi hän sitten virnuillen että Luca voisi nukkua hänen kainaloeläimenä jos tuo päättäisi yöksi tulla! Niinkuin he muutenki nukkuivat! Nosa oli kuitenkin aika paljon täällä kotona, kuin koululla. Yritti ainakin. Mutta! Joo tuon enempää sukulaisia hänellä ei sielä sitten ollut.. sen kummemmin.. jotai pikkuserkkuja ehkä, joihin ei niinkään ole tullut tutustuttua.
"Sisko sitten taas on nyt opiskelemassa australiassa.. mutta kyselen sitte siltä jos se haluaisi tulla häihin.. Mummi ja vaari on kivoja, tykkäät heistä varmasti.. ja saan varmaan lainata mummin hääkimonoa, jos oikein nätisti pyydän.."
Nosa mietti ääneen sitten. Nosa oli tykännyt mummin hääkuvasta muutenkin. Sellainen nättiskä. Poika hyrisi. Tämä nousi jaloilleen Lucan eteen, nousi varpailleen ja suikkasi tuon huulille suukon. Hänen varpaita paleli vähän, vaikka lattiat kyllä oli lämpimät. Mutta se nyt johtui tästä typerästä pakkasilmasta. Vaikka kuinka oli kaunista talvella.. Nosa vihasi sitä kylmää!!! Varpaat aina jäässä. Ja sormet..
"Sitten sinustakin tehtäisiin oikein komea~ Pikku samuraini~ ♥"
Nosa hyrisi. Teki mieli päästä lämpimään. Voisi tosin käydä australian kautta kotimatkalla.. tai siis matkalla tänne~ Vähän aurinkoa, hiekkarantoja ja... lämmintä.. Nosa hymyili leveästi.

Sitten koetti se päivä kun oli aika lähteä lentokentälle. Nosa oli jättänyt keittiön pöydälle lapun isälleen:
Lähdettiin Lucan kanssa Japaniin. Pidä huolta Riosta. Älä nussi Tonyä kuoliaaksi ja pidä talo pystyssä. Nähdään kolmen viikon päästä!
Sitten jotain haleja sinne loppuun ja molempien nimet lappuseen. Kas näin saatiin iskälle tieto sitten siitä että he olivat poissa. Kolme viikkoa. Viikon rantaloma kuullosti houkuttelevalta näin viileällä ilmalla.
"Onko sulla nyt kaikki?"
Nosa kysyi, ovella. Aamu oli vasta alkamassa. Kello oli likeemmäs 5 aamulla ja lento lähtisi kuudelta. Sen jälkeen olisi monen tunnin lento japaniin.... Nosa odotti innolla japaniin pääsyä! Oli sielä kuitenkin huomattavasti lämpimämpi kuin täällä! Ei ainakaan pitäisi olla yhtä kylmä... Nosa otti omat laukkunsa. Kaksi matkalaukkua ja sitten sellaisen "käsveskan" jonka ottaisi koneeseen. Sitten vain taksiin ja lentokentälle.