Love in a million shades || Peli tauolla, kunnes toisin päätetään

Luca ei tiennyt mitä olisi sanonut, Hei hani, puolustin kunniaani ja persettäsi, ojentaisitko minulle pikkuleivän?- selitystä hän ei ainakaan toiselle murjaisisi vaikka se mielessä olikin käynyt, ihan kevennyksenä. Tosin Nosan ilme oli lahjakas... Luca katsoi Nosaa anovasti, anteeksipyydellen, tämä oli hänen syynsä kyllä, mutta oli sentään säilynyt hengissä..
Italiaano ei kerennyt edes vastaamaan kun toinen pörröpää vetäisi hänet huoneen suojiin ja paikattavaksi..
" Eii tämä ole vakavaa, muutama naarmu" Luca mumisi ohimoaan hieroen, sattui todenteolla, eikä Nosan kaakatus ja paapominen auttanut, tai auttoi, kunhan hän saisi buranaa tai jotakin särkylääkettä.
Luca istui sängylle ja otti paidan päältään, kaksi komeaa mustelmaa keskellä rintaa ja yksi vatsassa. Luca lipaisi kielellään verta huulestaan. häntä pyörrytti ja oksetti..
Viper oli onnistunut raapaisemaan silmäkulmaan syvästi, niillä kissankynsillä se nyt oli ihan mahdollistakin..
" Muru, kaikki on kunnossa...elä panikoi" Luca yritti rauhoitella hääräävää Nosaa, ei hän kuoleman kielissä ollut mutta melko likeltä oli liipannut ettei olisi.. " Tuli pientä sanaharkkaa vaan, tiedäthän sä minkälaisia italialaiset on" Luca hymähti ja silitti Nosan poskea hellästi.

Nosa hääräsi Lucan kimpussa, kuin mikäkin pieni kanaemo. Kerran jo kompastui omiin jalkoihinsa kun juoksi ties minkä moiveen kanssa edes takaisin huonetta.
"Muutama naarmu!? Se että sinulla vuotaa verta naamasta ei ole mikään naarmu! Varsinkaan kun noin läheltä silmääki on joku mennyt huitasemaan!"
Nosa ärähti, toiselle ja katsoi kun tämä otti paitaa pois päältään. Nosa henkäisi. Apua! Mitä jos Lucalla oli sisäisiä verenvuotoja? N-nuo näytti kamalilta! Hänen pieni kreikkalainen, tai siis italialainen, jumala oli pilalla! Tai ei pilalla mutta pahoinpidelty! Nosa vain mulkaisi Lucaa tuon yrittäessä rauhoittaa häntä. Muka älä panikoi!? Istuako hänen pitäisi ja vaan todeta, jaa jaa?! Kurosaki ärisi.
"Ärrr... Te ja teidän tulinen luonne! Mikä ihme teitä vaivaa!?"
Nosa ärhenteli, huitoen Lucan kättä kauemmas. Ei mitään silittelyjä! Tyypillistä Nosaa, hän suuttui kun oli erittäin huolissaan, eikä hän pitänyt siitä miten Luca otti niin rauhallisesti. Siis hyvähän se vaan oli, ettei molemmat juosseet ympäri kuin kaksi päätöntä kanaa miettien mitä pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä. Nosa näpersi tärisevien käsin auki pumpulipussia.. Suuttumuksen kadotessa, häntä alkoi enemmänkin itkettää. Nosan huolestumiset.. Ensin raivotaan, sitten itketään, sitten vasta rauhoitutaan.. se meni aina niin.
"Typerä paketti!"
Nosa tiuskaisi, repien sen keskeltä auki, kun avaa tästä ei toiminut. Pumpulia nyhdettiin irti, muutama tuppo, ja ennen kuin hän alkaisi septidiinillä puhdistamaan noita ruhjeita ja haavoja, hän kaatoi pullosta vettä pyyhkeelle ja varovaisesti pesi pois sitä verta mitä nyt minnekin valunut.
"Senkin aasi. Pitääkö sinun... Sun on siis ihan pakko?"
Nosa mumisi, niiskuttaen. Hän oli muutenkin huolissaan Lucasta, kun toinen välillä lillui jossain pilvissä niin ties vaikka jäisi auton alle, mutta että vielä tappelemaan meni niin.... Nosa niiskaisi, pyyhkäisten vaivihkaa silmäkulmiaan, rykäisi ja käski itseään rauhoittumaan mielessään, jotta saisi Lucan haavat putsattua. Pyyhittyään pahimmat veret pois, alettiin pumpulilla putsaamaan Lucan silmäkulmassa olevia haavoja..

// Vielä enempi pakko...♥//


Luca ei välittänyt oliko sisäisiä verenvuotoja vaiko ei, päässä oli yksi asia ja se oli: särkylääkettä, jotain kylmää juotavaa ja lämmin sänky ja mielellään joku lohduttavasti kainaloon. Mutta kun ei niin ei. Nosa oli huolissaan hänestä aidosti, Jollain tasolla Luca lensi pilvissä, Nosa välitti hänestä tosissaan, kun kerta ärhenteli.. "Nosa on sulonen kun se suuttuu!" Lucan mielessä pörräsi, mutta Nosa poksautti hänen pinkin pilvensä.
"..Nosa..äh.. anteeksi. Enkai minä sille voi mitään jos joku turhan itseään täynnä oleva paska saa idean alkaa vittuilla päin näköä. Sen voin sanoa että turpaan tuli mutta olen tyytyväinen. Jätkä sai mitä ansaitsi!" Luca ärisi Viper mielessään, hän ei sanojaan niitä vihaisia tarkoittanut Nosalle, äskeinen tappelu ja miten Viper oli häntä lietsonut sanoillaan..ja mitä tekisi Nosalle... Olivat saaneet italiaanon kiehumaan, kunnolla padan porisemaan..
Luca katsoi Nosaa vihreillä silmillään, okei toisella vihreällä silmällään, koskapa toista aristi eikä hän uskaltanut sitä availla sen pelossa että nesteet valuisivat komiasti lattialle ja syliin.. Trajanin perkele oli onnistunut kunnolla viiltämään silmäkulmaa, ja hieman siitä päältä. Mutta ainakin silmä tuntui siltä että se voisi olla hengissä, ainakin se liikkui normaalisti yhdessä toisen vihreän silmän kanssa.
Luca itse oli rauhallisuus ja äityi rauhoittelemaan Nosaa, tuon alkaessa purkaa kiukkuaan johonkin pumpulipakettiin. Olisiko hänen ollut parempi mennä vaikka Aidanille näyttämään itseään, tosin hän ei alkanut tanssia Viperin pillin tahtiin, hän nuolisi haavansa itse ominnokkineen kotihoidolla jota sai nyt tältä hoitajaltaan.
Luca irvisti pienesti aina kun Nosa osui pumpulillaan aina johonkin arempaan paikkaan..Hän näki Nosasta että toinen oli huolesta kipeänä.. hyvä ettei luhistunut kasaan..
"Nosa..." Luca sanoi ja hiljentyi sitten, kuin korvat riipallaan ja anteeksi pyytelevä koira.
"Ei minulla ollut tarkotus sua huolestuttaa...ei tämä ole paha..." Luca sanoi hiljaa ja yritti hymyillä, mutta parahtikin kun haljennut huuli alkoi vuotaa lisää verta.
Mies kosketti huultaan ja kirosi..
" Se pentele osaa lyödä." Luca mutisi samalla kun Nosa putsasi hänen silmäkulmaansa..Vihreä silmä kääntyi katsomaan ruskeisiin ja Luca painoi piruuttaan pienen Chu!'n Nosan alahuuleen...ja alkoi valittamaan heti perään kun alahuulta särki...

Nosa oli mulkoinnut Lucaa tuon ärhennellessä hänelle. Tai ei hänelle, mutta sille jollekulle jonka kanssa oli ollut verinen tappelu. Huokaus. Mitähän iskäkin sanoo? varmaan länttää Lucalle muutaman ekstra tehtävän tai jotain. Nosa katsoi Lucaa huolissaan. Kun tuohon sattui haavojen putsailut ja muut. Aussia myös huolestutti se josko Luca oli sokea tästä silmästä, jota hän nyt hoiti.. pumpulilla ja puhdistusaineella. Putelissa väitettiin ettei se kirvele, mutta kyllähän se aina vähäisen, kun jotain haavaan törttäsee. Aussi kaiveli sitten pienestä ensiapulaukusta esiin muuta, mitä voisi käyttää, jotain, millä saisi haavan umpeen tai suojattua. No jotain urheilulaastaria löytyi ja haavaliimaa.. Se vaan oli erittäin muigeeta tavaraa ja kirveli hetken.
"Nosa..."
Nosa käänsi katseensa Lucaan tuon puhuessa. Tummempi katsoi tuota kulmiensa alta. Kullanruskeat silmät kimaltelivat vielä pienesti kosteutta.
"Ei minulla ollut tarkotus sua huolestuttaa...ei tämä ole paha..."
Nosa nielaisi ja nyökkäsi kun Luca sanoi ettei hänen ollut tarkoitus huolestuttaa. Kyllä hän sen tiesi, mutta siltikin.. Luca.. Luca nyt vaan näytti ihan kamalalta.. Nosa säikäti kun toinen parahti, huulen auetessa uudestaan ja alkaessa vuotaa verta. Taas. Aussi näpersi esiin jostain nessua, joka päätti tarttua pakettiin ja joka sai Nosan huitomaan ympäriinsä paketin kanssa kunnes sai yhden esille ja hänen aikoessa huolesta soikeana, painaa se kevyesti Lucan huulta vasten.. saikin hän Chu'n omalle alahuulelle. Nosa tuijotti Lucaa pitkään, poskille hiipi puna ja tämä mulkaisi Lucaa sitten, tuon alkaessa valittaa huulensa särkemisiä. No kai nyt!
"O-oikein sinulle! Ei tämä ole leikin asia!"
Nosa mumisi, antaen Lucalle sen nessun. Painakoot sitä itse huultansa vasten. Nosa etsi sen aikaa muutamaa laastaria tai laastarin kaltaista.. Kaiketi hänen pitäisi käyttää tätä haavaliimaa.. vaikkapa.. noihin pienempiin haavoihin.. silmäkulmaan ja silmän yli menevään hän ei ainakaan uskaltaisi, tuokin näytti tarvitsevan tikkejä. Nosa pureskeli huultansa. Luca pitäisi saada sairaalaan, mutta ennemmin pitäisi mennä autolla, eikä bussilla.. Nosa liimasi pari pienempää haavaa, myös sen huulessa olevan -ja kielsi Lucaa koskemasta vaikka kirvelisi ja tuntuisi kamalalta ja kurjalta!-, ennen kuin alkoi pienillä laastareilla säätämään silmän yli menevien viirujen parissa. Melkein, hän jopa rukoili, ettei Lucasta tulisi puolisokea. Ja mitä niihin mustelmiin tulee, Nosa laittoi niihin jotain rasvaa, mikä rauhoitti..

Lucalle oli aivan sama josko Tora käskyttäisi häntä käymään vielä puoli vuotta koulua lisää entisten päälle, kun muutenkin oli kursseja käymättä loppuun ja tehtäviä tekemättä.
Italiaano hymyili pienesti Nosalle tuon nyökätessä. Hyvä. Toinen ei ollutkaan niin äkäinen miltä vaikutti, sekin johtui vain huolesta ja muusta mitä Nosa kantoi.. Luca osasi pitää huolen itsestään, oli pitänyt aina sen jälkeen kun oli saanut turpaansa monta vuotta sitten. Hän pelkäsi vieläkin sellaisia tilanteita, jengejä, nappi otsaan tai puukolla keuhkot puhki ja olisit vainaa.... Luca oli luultavasti kokenut pahimmat kauhunhetket tuolloin.
Luca lipaisi verta huuleltaan ja painoi sitten kuuliaisena pientä nessua huultaan vasten, Nosan punastellessa ja teipatessa häntä kokoon. Italiaano virnisti hyväntahtoisesti ja parkaisi sitten pikkuisen kun puhdistusaine kirveli haavassa...
"miltä näyttää tohtori?" Luca katsoi Nosaan toisella terveellä silmällään, toisesta silmästähän hän kyseli, kun Nosa oli alkanut teippailla sitä...
Luca totteli kuuliaisesti ja istui suu supussa siinä sitten, saisi haavaliima tehdä tehtävänsä ja korjata alahuulen..
"Olisitko sitten kiltti ja hakisit minulle särkylääkettä... meinaan kun päätä särkee..." Luca kysyi katsoen Nosaan ja kaivellen puhelintaan housujensa taskusta. Kaksi tekstiviestiä ja yksi puhelu tuntemattomasta numerosta.. Luca kohotti toista kulmaansa ja nakkasi puhelimen Nosan sängylle.
Nosan saatua hänen haavat ja mustelmat hoidettua, Italiaano hymähti ja vetäisi nuoremman syliinsä istumaan ja sipaisi hiuksia tuon kasvojen edestä pois ja tarkasteli Nosaa hetken, suikaten tuon poskelle sitten pusun. nyt hän mahdollisesti haluaisi nukkumaan.. jos ei Nosa keksisi sitten että hei hän tarvihti oikeaa apua...


// kakkeliii~//

"Miltä näyttää tohtori?"
Sai Nosan kattomaan Lucaa kulma koholla. Vinoilisi vain lisää ja saisi vain kipeää. Aussi huokaisi ja laittoi viimeisen pienen laastarin Lucan silmän yli kulkevalle haavalle. Se vaikutti syvältä ja tuskin nuo laastarit kauaa pysyisi, kun verta vuoti vielä. Nosa pureskeli huultaan. Aivan varmasti, tuohon saisi hakea tikit.. Mutta iskä oli töissä ja.. ...no niin no. Ei hullumpi idea sinäänsä.
"Voi olla että tuo tarvitsee tikit.."
Nosa sanoi sitten, viimein, saatuaan ideansa ajateltua läpi. Mikäs siinä. Kyllä hän voisi ajaa. Ei hän ikinä ollut ajanut, vaikka hän olisi saanut jo 16-vuotiaana, mutta ei vain ole ollut tarvetta. Lucan pyytäessä särkylääkettä, Nosa meni kaivelemaan laatikoitaan ja löysi sieltä sitten muutaman pillerin. Pitäisi niitäkin käydä ostamassa taas. Tai lainata isältä. No kuitenkin. Nosa antoi myös vesipullon Lucalle, jotta tuo saisi mokoman tabun kurkustaan alas. Nosa huokaisi pienesti.
Lucan vetäessä häntä syliinsä, Nosa yritti pistää vastaan. Ei hän viitsisi! Toiseen kuitenkin sattuisi! Ei se ollut viisasta! Mutta kuitenkin, hän nyt istui siinä. Katsoi vaisusti toista silmiin ja hymyili pienesti kun tämä sipaisi hiuksia kasvojen tieltä pois. Pölhö. Pusu jäi kutittamaan poskea hetkeksi.
"..Tiedätkö.. sut pitäisi viedä sairaalassa käymään.. ihan vain varmuuden vuoksi."
Nosa sanoi, katsoen Lucan silmää. Se punersi ja näytti vähän turvonneen ja laastarit päätti irtoilla.. Nosa pureskeli huultaan. Toivottavasti ei arpea jäisi. Lucan kauniit, tai siis komeat, kasvot siinä kärsisivät. Eikä hän... halunnut että Lucan kasvot saisivat eksta yksityiskohtia kun ne olivat niin hienot muutenkin.. täydelliset. Poika huokaisi. Tämä pienesti puski Lucan leukaa päällänsä, kiehnäten siinä samalla. Hänen pieni mafiapomo. Näyttänyt taitojaan jossain taas, ilman että hän oli paikalla näkemässä.
Ei mutta kyllä Lucaa piti käyttää lääkärissä.
"Jaksatko lähteä nyt vai haluatko levätä pienen hetken?"
Nosa kysäisi, katsoen kullanruskeilla silmillään toista.

Luca kohotti kulmaansa ja irvisti sitten, kipeää kun teki... Italiaano hymisi ja pisteli lääkkeet kiltisti poskeensa, tokkopa hän muuta tarvitsisi kun olisi oma kulta pikkuisen hoivaamassa tarpeita ja näinpoispäin, palvelu pelaa.
Luca piteli Nosaa sylissään, suukotteli ja pörrötti toisen tukkaa hymyillen.
Toisen mainitessa että hän tarvitsisi muutakin kuin kotihoitoa, italiaano kohotti kulmaansa uudemman kerran ja kohautti olkiaan.. kaippa sitä voisi.. "..no jos kerta sanot, tosin vaikka musta tuntuu että voisin vaikka nukahtaa tähän, unilelu kainalossa" Luca hymisi matalasti ja nyökkäsi sitten, nousten ylös siitä istualtaan."Soitatko isälles vai käydäänkö hakemassa se?" Luca kysyi katsoen Nosaa pienen hymyn kanssa...Hymyileminen teki kipeää, huuli oli hellänä ja kasvot muutenkin... noh runnottu ja koko muu vartalo..



// ;w; nyysk <3.. lyhyt viesti...nanteeksi mursuseni D: > <3 <3<3<3...//

Nosa hymähti.
Vaikka hän tiesi että rakkaudella ja substraalilla pärjättii jo aika pitkälle, niin ei hän tahtonut että Lucalle tulisi jotain vakavia jälkioireita.. Tosin, haavoista ja muista nyt ei vissiin hirveesti jälkioireita tule, mutta no kun nyt kuitenkin on iskuja kohdistunu naamaan, niin kaiketi olisi hyvä mennä tarkistuttamaan pää! Se nyt tässä ehkä eniten oli sellainen jutaska mikä pitäisi ottaa huomioon. Nosa nyökkäsi, Lucan suostuessa. Onneksi sentään ei hirveitä mussutuksia tarvinnut alkaa vääntämään. Nosa hymyili pienesti toiselle ja avitti tuota nousemaan ylös ja pitämään tuon jaloillaan jos vaikka heikottaisi yks kaks.
"... Mennään kattomaan jos se on kansliassa."
Nosa sanoi ja lähti sitten avittamaan Lucaa ovesta ulos. Heti kun sai takin vedettyä niskaansa, avaimineen ja muun tarpeellisen säälän kanssa. Ei ettäkö se nyt niin hirveästi haittaisi jos avaimet jäisi huoneelle kun sitä kuitenkin saisi apua talkkarilta, ellei jopa iskältä. Nosa ja Luca käppäili hissuksee kansliaan päin. Tosin, Nosa ei viittinyt hirveästi liikutella Lucaa ja hänestä tuntui kun tähän menisi ikuisuus... Joten hän julmasti hylkäsi Lucan - eli jätti tuon odottamaan yhden mehuautomaatin viereen, penkille, istumaan- kun itse pinkaisi pikaisesti kansliaan. Siinä ei muminoita kuunneltu. Menisi nopeammin. Eikä hän tahtonut Lucaa rasittaa, vaikka toinen tuntisi itsensä hyvävointiseksi ja ties mitä kaikkea ihmeellistä. Nosa juoksi käytäviä pitkin ja törmäsi seinään pari kertaa hartiansa kanssa, niin että oli varmasti saava mustelman siihen, mutta ei se häntä sen enempää hidastanut. Poika kipitti kanslian ovien luokse, katseli ympärilleen ja kuunteli vähän oven läpi josko sieltä kuuluisi epämääräisiä ääniä... ...hiljaista oli. Varovaisesti Nosa raotti ovea ja huomasi paikan olevan tyhjillään. Juuri näin. Hänen tuuriaan! Iskä ei ollut paikalla ja-- uu. Takki! Nosa hilpasi tutkimaan taskuja, ja hänen tuurillaan, sielä oli avaimet. Jes! ..tosin, hän ei ole ikinä ajanut autoa, vaikka hän laillisesti olisi saanut ajaa jo viimeiset neljä vuotta, mutta... kerta se on ensimmäinen!
Virnistyksen kanssa hän lähti kipittämään takaisin Lucan luokse. Kauaa ei siinäkään mennyt.
"Iskä ei ollu paikalla mutta sain avaimet!"
Nosa sanoi. Mitä nyt lause oli aikalailla ristiriidassa itsensä kanssa, mutta ei se ketään häirinnyt. Häntä ainaskaan. Taskuvaras jälleen liikenteessä. Hei. Nosa oli tunnettu pikku taskuvaras.. losissa.. Ja Lucakin oli kokenut sen pariin kertaan, mutta juu! Nosa hymyili tyytyväisenä ja hyräili jotain. Hän ajaisi autoa~ Autoa, autoa~ Poika kipitti Lucan kanssa autolle, istutti tuon pelkääjän paikalle (kuinka se nimi olikaan osuva) ja itse siirtyi ratin taakse. Iskä tykkäisi hyvää... Nosa istui ratin taakse. Laittoi turvavyön päälle, siirsi penkkiä lähemmäs rattia.. Tämä istui siinä pienen hetken, nypläämässä avaimia, kunnes tunkaisi ne niille tarkoitettuun paikkaa ja käynnisti moottorin. Nosa kokeili kaasuttaa, näin kokeillen kierroksia vähän. Moottori jyrisi. Poika virnisti. Vauhtihirmu. Keskikonsolista löytyi iskän musiikkivalikoima ja Nosa etsi sieltä sopivan levyn. Levyn ensimmäisenä biisinä oli Born to be Wild, se kun lähti stereoista jumputtamaan täysillä, Nosa painoi kaasua, laittoi peruutuksen päälle, irroitti käsijarrun ja nosti kytkimen. WOOMMM! Auto lähti takaperin vauhdilla. Ja pian Nosa käänsi sen hienoisessa vauhdissa ympäri ja sitten kaasutettiin koulun pihalta ulos. ...Vauhtirajoitukset? Mitä ne oli?

Get your motor runnin'
Head out on the highway
Lookin' for adventure
And whatever comes our way
Yeah Darlin' go make it happen
Take the world in a love embrace
Fire all of your guns at once
And explode into space

Lucalle muistutus, elä ikinä päästä Nosaa autonrattiin! Mutta eihän Luca sitä voinut tietää millailla toinen hurauttaisi menemään... Kun kertaakaan ollut antanut Nosan ajaa autoa edes Losissa, se oli joko Luca ite tai joku muu viisaampi. Niimpä Luca vain hymyili ja kipsutti naama runnottuna Nosan perässä autolle.. Luca ei ikinä itse suostuisi ajamaan Toran autoa, taisiis...suostuisi jos hänen ei tarvitsisi vastata seuraamuksista.. Tottakai Luca ajaisi nätisti Toran autoa(NOT)~
"Ajetaan sitten sievästi, meillä ei ole mitään kiirettä mihinkään, ei tämä pärstä tästä kauniimmaksi mene" Luca virnisti silmät välkkyen ja lipaisten rikkinäistä huultaan..
Tosin hieman arvelutti.. päästää Nosaa rattiin.. olikohan tuolla etes ajokorttia? Olihan autossa iiiihan varmasti turvatyynyjä? Okei, jos niitä tultaisiin tarvimaan, Luca möyrisin bunkkeriin... Tora hakkaisi hänet hengiltä jos Nosalle ja Autolle kävisi jotakin.. Taitaisi tästäkin tulla sanomista... Jos Luca vahingossa vuotaisi kuiviin Toran iki-ihanaan autoon..verta jokapaikassa~ Luca hyrisi mielessään mielikuvalle ja sille Toran ilmeelle..
Luca vastusteluistaan huolimatta istui etupenkille pelkääjänpaikalle ja näsäviisasteli vielä Nosaa laittamaan turvavyön ja samalla itselleen kopeloi vyötä paikalleen..
Nosa käynnisti auton ja Luca katsoi Nosaa kysyvästi kun tuo hommasi kässärihärdellien kanssa... heeeii.....Ei mitään ylimäärästä!
Luca liimautui selkänojaa vasten kun Auto kiepsahti näppärästi ja renkaat kirkuen hyökkäsi ajotielle..
Luca tarrasi kauhukahvasta kiinni ja tapitti eteen silmät ymmyrskäisinä, välillä vilkaisten Nosaan.
"Hidasta!" Luca käskytti, vaan ei käskyä otettu kuuluviin korviin. Nosa puikkelehti sieltä täältä autojen välistä onnessaan ja Luca luovutti muutaman kerran jälkeen toiselle järjenpuhumiset..
"Minä ajan kun tullaan takaisin ettäs tiedät!" Luca murahti ja katsoi kuinka rekka ohitti heidät.. Oli se kuriton kakara.. tuo Nosa.. Mutta sen takia Luca rakastikin toista...

Nosa nyökkäili musiikin tahtiin ja kaasutteli menemään koululta vievällä tiellä sen kummemmin välittämättä siitä tuliko vastaan rekkoja tai muita juttuja. Ketterästi isin urheiluauto pyöri ympäriinsä ja pujotteli itsensä ties minkä läpi ja ohi ja ties mitä. Käsijarrukäännöksiä harrastettiin ahkerasti, joka risteyksessä. Joka kerta kun tuli sopiva risteys, kaasua lisättiin vähän, käsijarru lukkoon ja fiuumm.. oikealle. Fiuuum vasemmalle. Lucan huudot hidastamisista meni kuuroille korville. Basso jumputti muutenkin auton takaluukussa, niin ei tässä hirveästi mitään kuultu muutenkaan... Sitten tultiin liikennevaloihin, keskustassa. Nosa painoi jarrun pohjaan ja kirkuen, auto pysähtyi. Poika naputteli rattia ja katteli valoja ja jalankulkijoita ja valoja ja... sit joku tuli viereen. Tööttäsi. Nosa vilkaisi viereiseen autoon. Joku sielä haastoi häntä pieneen katukisaan. Nosa toiselle naytti peukaloa ja You're goinf doooooown - käsimerkkejä. Kaasuttaen hissukseen. Ja kun valo muuttui vihreäksi niin kaksi autoa lähti taas moottorit ulvoen tietä pitkin. No, Nosa keikkaisi jossain kohtaa yks kaks sairaalalle vievälle tielle ja teki hienon taskuparkkauksen, auton luisuessa sivuttain, pysähtyen sopivasti niin ettei mikään muu auto kärsinyt tai ohikulkijatkaan. No okei, oli kaupungis joku mummeli pyörinyt suojatiellä hetken aikaa ja kellahtanu nurin sitten, raivoten jotai huligaaneista.
Avaimet otettiin kojelaudasta ja sitten katsottiin hymyillen Lucaa.
"Perillä! Tule, mennään!"
Nosa hymyili irrottaen itsensä turvavyöstä. Sitten hän kipitti Lucan puolelle ja... kun tuo ei heti uskaltanut nousta ulos, Nosa repi tuota irti penkistä kaikin voimin, näpräten tuon sormia irti kauhukahvasta ja ties mistä. No Lucakin oli kohta autosta ulkona. Hyvä ettei tuo suudellut maata sen jälkeen. Nappia painettiin ja auto meni lukkoon. Nosa sitten avitti Lucaa sisälle sairaalaan, missä toinen paikattaisiin kuntoon. Hänen oma pörrhöinen Luca ♥ Nosa odotteli sen aikaa kun Lucaa paikattiin. Kävi tämä kaffeteeriassa ja osti sieltä Lucalle nallen, kun tuo oli niin reipas mörkö. Tuon kaikki haavat ja muut mössöt piti kuitenkin puhdistaa ja laittaa kuntoon. Lucan tullessa pois, tai takaisin, Nosa loikkasi tuon kaulaan.
"Pwiii! <3 Oliko kamalaa?"
Nosa kysyi, kihnuttaen Lucan poskea vasten. Törtäten sitten nallen Lucan naamaan melkein.
"Kato! Eikö olekin söpö!? Se on sinulle. Kun olet niin reipas~"
Nosa lässytti viimesen ja nipisti Lucan terveenä säilynyttä poskea. Nosa sitten päätti ruttailla Lucaa taas hengiltä. Apurr<3 Hän wakasti Lucaa liikaa. Nyt kun tuo oli paikattu ja jotakuinkin kunnassa, niin sitten teki mieli ruttata tuo hengiltä.

Kyllä Luca parka oli todellakin tyytyväinen kun auto pysähtyi. Hän oli silloin joskus tottunut tällaiseen kyytiin.. kun joskus Losissa oltiin vedetty rallia ympäri kyliä ja romutettukin autoja tohjoksi.. tosin ei omia..
Luca nieleskeli ja nuolaisi alahuultaan astuessaan ulos autosta. Poika oli liimautunut siihen omistavasti kiinni ajon aikana, melkoistahan menoa tuo oli ollut.. Ihme ettei Luca ollut pökrännyt..
Mielessään Luca vannoi että ei päästäisi Nosaa enää NEVÖR EVÖR rattin taka! Siitä oli vaan haittaa...
Marssittiin sairaalaan sisään käsikynkkää, tai oikeastaan Luca Nosaa hetken kädestä ja rapputti toisen hivuksia ennenkuin kipitteli kuuliaisesti herra hoitajan luokse paikkailtavaksi.
"Istuppas tuohon" Hoitaja käskytti ja sulki oven perässään.. Luca istui kuuliaisena tuolille ja virnisti leveästi, kiroten sitten ääneen kun huuli alkoi jomottaa jälleen.. "Missä tappelussa sitä ollaan oltu?" hoitaja päivitteli ja poisti kaikki laastarit sunmuut Lucan naamasta.. Aijaijai.. Tuota rääåäisyä silmäkulmassa.. tuohon jäisi ilkeä arpi kyllä.. Hoitaja räpläsi ja kosketteli Lucan kasvoja, puhisti arpia ja sunmuuta hömppää..
"Noniin... antibioottikuurin voisin antaa.. tuon silmäkulman takia.. paranevatpahan nuo nopeampaa sitten.. eli eikait tässä.. olet vapaa mies" Hoitaja hymähti ja ojensi Lucalle lääkereseptin, passittaen tuon sitten ulos huoneesta.
Luca kiitti ja saikin pian niskaansa Nosan.
Nosa ahisteli häntä julmasti <3
" Antibiootteja... kyllä tää olisi varmasti parantunu yöunillaki.." Luca murahti ja sitten perään suikkasi suukon Nosan poskelle.. Hänen pieni etiäisensä.. saisi hoivata <3
Luca muiskautti pusun aussin huulille ja virnisti, kaapaten nallen kainaloonsa ja kiersi toisen kätensä Nosan olan yli ja halasi omaa mussukkaansa <3 ...
"..kuule... ois kiva lähteä johonkin..reissuun... ihan kahdestaan...mitäs sanot?" Luca saneli, katsoen sitten Nosaa silmiin hymyillen, pää hieman kallellaan..